Hallitus rajoittaa päivähoito-oikeutta

  • Viestiketjun aloittaja Viestiketjun aloittaja Että näin
  • Ensimmäinen viesti Ensimmäinen viesti
Tämä oli hieno ehdotus, saman tien voidaan säästää päivähoitokuluissa ihan kunnolla ja lakkauttaa päiväkodit, kun lapset voi leikkiä keskenään sillä aikaa kun vanhemmat tekee töitä :)

Jos sitä työtä on, niin totta kai ne lapset pistetään tarpeen mukaan päivähoitoon.

Mutta tässä ketjussa tuntuu olevan kummia elämäntaiteilijoita, joilla riittää kyllä vanhempainlomalla aika ja energia vauvanhoitoon, työhön, opiskeluun, kodinhoitoon, you name it, mutta ei niihin isompiin lapsiin edes osapäivähoidon tuella.

Kai asiat on pistetty tärkeysjärjestykseen.
 
Hoitoajan rajaus ihan ok. Hoitomaksuja sen sijaan olisin muuttanut niin, että nollamaksuluokka olisi saanut poistua kokonaan. Sehän on suorastaan houkutin laittaa lapsi tarpeettomasti hoitoon, kun lapsi saa ruuat hoidossa ihan ilmaiseksi. Epätasa-arvoistakin, sillä ei köyhä lapsensa kotonaan hoitava vanhempi saa niitä ruokia ilmaiseksi mistään. Eli sellainen ruuan raaka-ainekulut kattava päivähoidon minimimaksu olisi paikallaan. Vaikka se ei niin hirveästi tuottaisi, niin suurempi säästö tulisi siinä, kun ilmaisen ruuan takia ei kukaan enää lapsia hoidossa pitäisi.

Ja joo, päivähoitomaksun näkökulmasta jo alle keskituloiset on suurituloisia eli maksujen porrastus saisi toteutua vähän laajemmalla spektrillä.
 
Jotenkin tuo Mörköäiti kuulostaa ihanmielikuvitushahmolta. On kova halutehdä lapsia, mutta sitten kun niitäon, on opiskeltava mielikuvituksellisiin aikoihin ja tehtävä ryhmätöitä ja myös töitä ja vaikka mitä. Vauvan just ja just voi hoitaa, jotta saa vauvasta vanhempainrahaa, mutta isommat on työnnettävä päivähoitoon ja NIIDEN OLATAVA SIELLÄ TÄYSIPÄIVÄISESTI, koska vauvan kanssa pitää ehtiä koko päivä tehdä töitä ja opiskella.

Vauva raukka.

Ja ne muut lapsiraukat myös.

Voisihan sitä lykätä sen vauvankin hoitoon, sehän on ihan mahdollista. Sitten voi tehdä töitä ja opiskella ja mitä vaan, ihan niin kuin muutkin ihmiset. Sitten ei tosin saa vanhempainrahaa, mutta eihän muutkaan saa erilaisia tukia ja palkkaa yhtä aikaa.

Hitto kun kaikkea ei aina saa, vaikka haluaa, ja mieluiten vielä niin että muut maksaa.
 
[QUOTE="hmm";29748226]Mitenköhän tuossa on huomioitu tilanne, jossa vauva on syntynyt sektiolla? Taaperoita on aika vaikea hoitaa siinä vaiheessa.[/QUOTE]

Mikäli lasten isällä tai kenelläkään muulla lähipiirissä ei ole mahdollisuutta auttaa sektiopotilasta, on varmasti mahdollista saada yhteiskunnalta apua.

Paitsi että ai niin, sehän leimaa. Siksi pitää joka ipanalla olla subjektiivinen oikeus olla kymmenen tuntia päivässä hoidossa.
 
Jos sitä työtä on, niin totta kai ne lapset pistetään tarpeen mukaan päivähoitoon.

Mutta tässä ketjussa tuntuu olevan kummia elämäntaiteilijoita, joilla riittää kyllä vanhempainlomalla aika ja energia vauvanhoitoon, työhön, opiskeluun, kodinhoitoon, you name it, mutta ei niihin isompiin lapsiin edes osapäivähoidon tuella.

Kai asiat on pistetty tärkeysjärjestykseen.

Taaperon tai isomman lapsen kanssa työskentely/opiskelu ei yleensä ole energia- vaan pystymiskysymys. Hyvin nukkuvan vauvan kanssa voi saada keskeytyksetöntä työ/opiskeluaikaa useita tunteja päiväunien aikana ja hommat hoituu esimerkiksi vauvaa liinassa kantaen. Ei tarvitse vahtia, missä tenava menee ja mitä se tekee, irrotella legoja toisistaan tai kieltää sammattamasta äidin tarvitsemaa tulostinta jatkuvasti. Mun mielestä keneltäkään ei voi vaatia, että tekee palkkatyötä tai käy koulua hoitaen lapsia samalla - mutta jos siinä onnistuu vauvan (tai isommankin) kanssa, niin hyvä juttu. Mä nostan hattua vanhemmille, jotka tekevät töitä tai opiskelevat vauvan kanssa sen sijaan että ihmettelisin, miksei hoida töiden ohessa lisäksi vielä isompiakin lapsia. Suurin osa kun ei tee töitä yhdenkään lapsen kanssa, vaan lapset hoitaa joku muu.
 
Taaperon tai isomman lapsen kanssa työskentely/opiskelu ei yleensä ole energia- vaan pystymiskysymys. Hyvin nukkuvan vauvan kanssa voi saada keskeytyksetöntä työ/opiskeluaikaa useita tunteja päiväunien aikana ja hommat hoituu esimerkiksi vauvaa liinassa kantaen. Ei tarvitse vahtia, missä tenava menee ja mitä se tekee, irrotella legoja toisistaan tai kieltää sammattamasta äidin tarvitsemaa tulostinta jatkuvasti. Mun mielestä keneltäkään ei voi vaatia, että tekee palkkatyötä tai käy koulua hoitaen lapsia samalla - mutta jos siinä onnistuu vauvan (tai isommankin) kanssa, niin hyvä juttu. Mä nostan hattua vanhemmille, jotka tekevät töitä tai opiskelevat vauvan kanssa sen sijaan että ihmettelisin, miksei hoida töiden ohessa lisäksi vielä isompiakin lapsia. Suurin osa kun ei tee töitä yhdenkään lapsen kanssa, vaan lapset hoitaa joku muu.

Minäkin nostan hattua niille, jotka pystyvät tekemään mitään järjen juoksua vaativaa vauvan kanssa. Itse en ole pystynyt, riippumatta siitä onko kuvioissa pyörinyt taaperoa vai ei.

Mutta jos se vaatii, että toiset lapset on pidettävä päivähoidossa kokopäiväisesti, maksavat ne isommat aika kovan hinnan. Työtä se kokopäiväinen päivähoitokin on. Uuteen sisarukseen sopeutuminen on iso juttu jo muutenkin, joten ehkä ne voimavarat kannattaisi pikkuvauva-aikana suunnata koko perheen hyvinvointiin. Osapäiväinen hoito riittää täyttämään isompien seurantarpeen, ja jäähän siinä jokunen tunti päivässä siihen vauvan kanssa työntekoonkin.
 
Tässä keskustelussa heijastuu uskonpuute. Ei oikein uskota omaan eikä toisten vanhemmuuteen, ei työllistymiseen, ei tukiverkkoihin (joita itselläni ei ole, mutta useimmilla on) ei mihinkään muuhun kuin subjektiiviseen päivähoito-oikeuteen.

Minä ymmärrän kotiäitiyttä. Ymmärrän uravanhemmuutta. Ymmärrän pätkätyöläisen arkea paremmin kuin hyvin. Ymmärrän työttömyyttäkin. Ymmärrän opiskelusta sen verran, että tiedän sen olevan ihan totista ja täysipäiväistä hommaa. Mutta en ymmärrä näitä käsittämättömiä skenaarioita, joissa opiskelijaäidin (joka ei edes ole opiskelija) pitää saada pistää isommat lapsensa rajoittamattomaksi ajaksi päivähoitoon, jotta hän voi milloin tahansa olla valmis singahtamaan sille "once in a lifetime" -luennolle vauvansa kanssa. Eikö pitäisi samalla vaivalla saada oikeus vuorohoitoonkin, koska voihan se luento olla vaikka yöllä, ja lasten isä yötöissä ja ja ja...

No onneksi ainakin vauva osaa olla nätisti siellä luennolla. Tai yliopiston kahvilassa.

No joo, huomaa kyllä, että et oikein ymmärrä asioita. Varmaan tarkoitit opiskelijalla minua - siis et tajua, miksi kirjoitan opiskelijoiden asemasta, jos en ole itse opiskelija?

Ei tuo ole mikään käsittämätön skenaario. Opiskelu ei ole mitään käsittämätöntä hommaa, vaan se on tähänkin asti ollut ihan ymmärrettävä syy lapsen päivähoidolle. Se, että lapselle on varattu hoitoaika vaikka 7 tunniksi /päivä ei tarkoita, että hän on siellä tuon ajan joka päivä. Mutta jos hoidontarve on yhtenäkin päivänä tuo, niin silloin se sama aika on otettava kaikille hoitopäiville.

Jotkut vauvat ovat mukana luennolla, joillain muilla voi olla silloin joku hoitaja. Mutta se hoitaja ei välttämättä halua vauvan lisäksi paria muutakin lasta hoidettavakseen. Ja jos lapsi kerran joka tapauksessa olisi hoidossa vaikka iltapäivällä, niin miksi hänet pitäisi hakeapäiväkodista kesken pois ja viedä jonnekin toiseen hoitopaikkaan? Lopputuloshan on kuitenkin se, että hän ei vietä laatuaikaa vanhempien kanssa, vaan on hoidossa vanhemman työn tai opiskelun vuoksi.
 
Viimeksi muokattu:
Niin sama mieltä. Vähän samaa koitin tässä toisessa ketjussa kirjoittaa, mutta vastarinta oli kova ;) Skenaariot ovat oikeesti todella mahtavia, vaikka arkielämässä aika moni hoitaa työt, opiskelut ja paljon muutakin, ilman että lapset olisivat kuitenkaan 8h pidempää hoidossa.....

Mutta hoitaako moni opiskelut ja työt muutamassa tunnissa aamupäivällä?
 
Alkuperäinen kirjoittaja Mörköäiti;29748337:
Ei tuo ole mikään käsittämätön skenaario. Opiskelu ei ole mitään käsittämätöntä hommaa, vaan se on tähänkin asti ollut ihan ymmärrettävä syy lapsen päivähoidolle. Se, että lapselle on varattu hoitoaika vaikka 7 tunniksi /päivä ei tarkoita, että hän on siellä tuon ajan joka päivä. Mutta jos hoidontarve on yhtenäkin päivänä tuo, niin silloin se sama aika on otettava kaikille hoitopäiville.

Onneksi meidän kunnassa on ainakin sen verran joustoa, että osapäiväisessä hoidossa oleva lapsi voi olla satunnaisesti täyden päivän hoidossa. Niiltä päiviltä vaan luonnollisesti maksetaan kokopäivähoidon hinta. Tämä oli kyllä itselle iso helpotus, sillä olen osa-aikatyössä yleensä vaan pari-kolme tuntia päivässä, mutta keskimäärin kerran kuussa on työmatka, jolloin lapsen pitää olla hoidossa koko päivä. Oliskin ollut järjetöntä niiden takia varata kokopäivähoito, kun yleensä tosiaan se 3 tuntia riittää.
 
Jotenkin tuo Mörköäiti kuulostaa ihanmielikuvitushahmolta. On kova halutehdä lapsia, mutta sitten kun niitäon, on opiskeltava mielikuvituksellisiin aikoihin ja tehtävä ryhmätöitä ja myös töitä ja vaikka mitä. Vauvan just ja just voi hoitaa, jotta saa vauvasta vanhempainrahaa, mutta isommat on työnnettävä päivähoitoon ja NIIDEN OLATAVA SIELLÄ TÄYSIPÄIVÄISESTI, koska vauvan kanssa pitää ehtiä koko päivä tehdä töitä ja opiskella.

Vauva raukka.

Ja ne muut lapsiraukat myös.

Voisihan sitä lykätä sen vauvankin hoitoon, sehän on ihan mahdollista. Sitten voi tehdä töitä ja opiskella ja mitä vaan, ihan niin kuin muutkin ihmiset. Sitten ei tosin saa vanhempainrahaa, mutta eihän muutkaan saa erilaisia tukia ja palkkaa yhtä aikaa.

Hitto kun kaikkea ei aina saa, vaikka haluaa, ja mieluiten vielä niin että muut maksaa.

Sekoitatko nyt minut asioihin, joista tässä keskustellaan? Ensinnäkään minä en ole itse opiskelija. Myöskään tuo isompi lapseni ei ole koskaan ollut kokopäivähoidossa. Olen kyllä tehnyt töitäni isomman lapsen ollessa päiväkodissa, mutta hän oli - ja on - siellä osa-aikaisesti.

Tarkoitukseni on ollut vain tuoda esiin esimerkkejä siitä, että aina ne vanhempainvapaalla olevat eivät ole "vaan kotona". Ja vaikka itse olen voinut hoitaa työni osa-aikahoidon aikana, niin kaikille ei se välttämättä ole mahdollista. Opiskelu on hyvä esimerkki sellaisesta, johon ei voi sanella omia aikatauluja (luennot ovat milloin ovat jne).

Olisi kiva, että viestit luettaisiin - olen aika monta kertaa kirjoittanut näihin ketjuihin etten kirjoita itsestäni tuossa opiskelujutussa. Ja olisi kiva että osattaisiin erottaa keskustelijat keskusteltavista aiheista.
 
Mikäli lasten isällä tai kenelläkään muulla lähipiirissä ei ole mahdollisuutta auttaa sektiopotilasta, on varmasti mahdollista saada yhteiskunnalta apua.

Paitsi että ai niin, sehän leimaa. Siksi pitää joka ipanalla olla subjektiivinen oikeus olla kymmenen tuntia päivässä hoidossa.

Ei ihmekään, että suomalaisten mielenterveys on koitoksella, kun vedetään ihan päättömiä johtopäätöksiä.

Mielestäni rajaus on hyvä asia, mutta siinä pitäisi huomioida erilaisia OIKEASTI tärkeitä tilanteita, kuten juurikin kotona vauvaa hoitavan vanhemman leikkaukset yms, jotka estävät isojen lasten nostamisen mutta eivät estä vauvan hoitamista. Esimerkiksi sektio, umpparinpoisto yms vatsan alueen leikkaukset.

Hoitomaksuissa saisi nollamaksu poistua ja tulla vaikka 50 euron minimimaksu. Lisäksi juurikin porrastusta laajemmaksi, jotta matalat keskituloiset eivät olisi "suurituloisia".
 
Mitenköhän tuo muuten menee esim. silloin, jos lapsi on vuoroviikoin vanhempien luona, ja toinen vanhemmista saa (uudessa perheessään) vauvan ja se toinen vanhempi on töissä? Kumman vanhemman mukaan oikeus päivähoitoon määräytyy?
 
Alkuperäinen kirjoittaja Mörköäiti;29748337:
No joo, huomaa kyllä, että et oikein ymmärrä asioita. Varmaan tarkoitit opiskelijalla minua - siis et tajua, miksi kirjoitan opiskelijoiden asemasta, jos en ole itse opiskelija?

Ei tuo ole mikään käsittämätön skenaario. Opiskelu ei ole mitään käsittämätöntä hommaa, vaan se on tähänkin asti ollut ihan ymmärrettävä syy lapsen päivähoidolle. Se, että lapselle on varattu hoitoaika vaikka 7 tunniksi /päivä ei tarkoita, että hän on siellä tuon ajan joka päivä. Mutta jos hoidontarve on yhtenäkin päivänä tuo, niin silloin se sama aika on otettava kaikille hoitopäiville.

Jotkut vauvat ovat mukana luennolla, joillain muilla voi olla silloin joku hoitaja. Mutta se hoitaja ei välttämättä halua vauvan lisäksi paria muutakin lasta hoidettavakseen. Ja jos lapsi kerran joka tapauksessa olisi hoidossa vaikka iltapäivällä, niin miksi hänet pitäisi hakeapäiväkodista kesken pois ja viedä jonnekin toiseen hoitopaikkaan? Lopputuloshan on kuitenkin se, että hän ei vietä laatuaikaa vanhempien kanssa, vaan on hoidossa vanhemman työn tai opiskelun vuoksi.

En ole missään vaiheessa väittänyt sinun olevan opiskelija. En ole itse asiassa kovinkaan kiinnostunut henkilökohtaisista asioistasi. Mielipiteitähän tässä vaihdetaan.

Opiskelusta itselläni on sen verran kokemusta, etten koskaan kuvittelisikaan opiskelevani tehokkaasti vauva kainalossa. Enkä oikein ymmärrä, miksi vauva-aikana pitäisikään opiskella, jos perheen sisäiset resurssit eivät siihen ilman kunnallista kokopäivähoitoa riitä. Kuten aiemmin kirjoitin, soisin tuon vauva-ajan kiireettömyyden myös isommille lapsille.
 
[QUOTE="hmm";29748382]Ei ihmekään, että suomalaisten mielenterveys on koitoksella, kun vedetään ihan päättömiä johtopäätöksiä.

Mielestäni rajaus on hyvä asia, mutta siinä pitäisi huomioida erilaisia OIKEASTI tärkeitä tilanteita, kuten juurikin kotona vauvaa hoitavan vanhemman leikkaukset yms, jotka estävät isojen lasten nostamisen mutta eivät estä vauvan hoitamista. Esimerkiksi sektio, umpparinpoisto yms vatsan alueen leikkaukset.

Hoitomaksuissa saisi nollamaksu poistua ja tulla vaikka 50 euron minimimaksu. Lisäksi juurikin porrastusta laajemmaksi, jotta matalat keskituloiset eivät olisi "suurituloisia".[/QUOTE]

Minusta taas on ihan hullua, että rajoittamatonta subjektiivista päivähoito-oikeutta perustellaan kerran elämässä (toivottavasti) tapahtuvilla vatsaleikkauksilla.

Ihan oikeasti soisin, että noissa tapauksissa käytettävissä olisi muuta(kin) apua.
 
En ole missään vaiheessa väittänyt sinun olevan opiskelija. En ole itse asiassa kovinkaan kiinnostunut henkilökohtaisista asioistasi. Mielipiteitähän tässä vaihdetaan.

Opiskelusta itselläni on sen verran kokemusta, etten koskaan kuvittelisikaan opiskelevani tehokkaasti vauva kainalossa. Enkä oikein ymmärrä, miksi vauva-aikana pitäisikään opiskella, jos perheen sisäiset resurssit eivät siihen ilman kunnallista kokopäivähoitoa riitä. Kuten aiemmin kirjoitin, soisin tuon vauva-ajan kiireettömyyden myös isommille lapsille.

Et ymmärrä, miksi vauva-aikana pitäisi opiskella - mutta voisitko nyt vaikka vähän pohtia asiaa? Minusta ei ole edes olennainen kysymys, pitääkö silloin opiskella, vaan fakta on, että opiskelijoillakin on lapsia ja jotkut heistä suorittavat opintojaan myös lapsen ollessa alle 3-v.ja osa heistäkin haluaa hoitaa noin pienet kotona. Se pitäisi nähdä paitsi perheen, myös lapsen oikeutena (silloin, kun se on mahdollista). Eikä sen opiskelun tarvitse aina maailman tehokkainta olla. Mutta hyvä vaan, jos opinnot etenevät. Ja esim. jos asuu opiskelija-asunnossa (esim. Hoasin perheasunnossa) on opintopisteitä tultava myös hoitovapaalla tai lentää asunnosta ulos.

No sori, luulin että tarkoitit minua "opiskelijaäidillä, joka ei opiskele". Jos ymmärsin siis väärin, niin ketä tai mitä sitten sillä tarkoitit?

Ja huomauttaisin, että aika monella perheellä ei ole resursseja opiskella tai tehdä töitä ilman lapsen päivähoitoa. En näe mitään syytä, miksi juuri opiskelijalta pitäisi evätä se kunnallinen -eli edullisin.
 
Minusta taas on ihan hullua, että rajoittamatonta subjektiivista päivähoito-oikeutta perustellaan kerran elämässä (toivottavasti) tapahtuvilla vatsaleikkauksilla.

Ihan oikeasti soisin, että noissa tapauksissa käytettävissä olisi muuta(kin) apua.

No onko se nyt kauhean paha, jos lapsi on kuukauden tai pari kuukautta vähän pitempää päivää päivähoidossa vanhemman sairauden vuoksi? Ja kyllä minäkin soisin, että kaikilla olisi ihan kauheasti apua arjessaan, mutta oikeassa elämässä monella ei ole. Tai ei ainakaan niin paljon kuin tuollaisessakin tilanteessa tarvittaisiin.
 
Alkuperäinen kirjoittaja Mörköäiti;29748453:
Et ymmärrä, miksi vauva-aikana pitäisi opiskella - mutta voisitko nyt vaikka vähän pohtia asiaa? Minusta ei ole edes olennainen kysymys, pitääkö silloin opiskella, vaan fakta on, että opiskelijoillakin on lapsia ja jotkut heistä suorittavat opintojaan myös lapsen ollessa alle 3-v.ja osa heistäkin haluaa hoitaa noin pienet kotona. Se pitäisi nähdä paitsi perheen, myös lapsen oikeutena (silloin, kun se on mahdollista). Eikä sen opiskelun tarvitse aina maailman tehokkainta olla. Mutta hyvä vaan, jos opinnot etenevät. Ja esim. jos asuu opiskelija-asunnossa (esim. Hoasin perheasunnossa) on opintopisteitä tultava myös hoitovapaalla tai lentää asunnosta ulos.

No sori, luulin että tarkoitit minua "opiskelijaäidillä, joka ei opiskele". Jos ymmärsin siis väärin, niin ketä tai mitä sitten sillä tarkoitit?

Ja huomauttaisin, että aika monella perheellä ei ole resursseja opiskella tai tehdä töitä ilman lapsen päivähoitoa. En näe mitään syytä, miksi juuri opiskelijalta pitäisi evätä se kunnallinen -eli edullisin.

En ole puhunut kenestäkään elävästä ihmisestä, olen puhunut esittämästäsi skenaariosta.

Kannatan lämpimästi opiskelijoiden lasten oikeutta kunnalliseen kokopäiväiseen päivähoitoon. Ja täysipäiväiseksi opiskelijaksi voi ryhtyä vaikka heti äitiysloman (ne ekat 4 kk) jälkeen, jos toinen puoliso jää vanhempainvapaalle.

Mutta sitä en ymmärrä, miksi pitää välttämättä olla samaan aikaan perhevapailla ja opiskella niin paljon, ettei osa-aikainen päivähoito mitenkään riitä. Ei kuulosta reilulta kokonaisuudelta sitä perhettä ajatellen.
 
Alkuperäinen kirjoittaja Mörköäiti;29748462:
No onko se nyt kauhean paha, jos lapsi on kuukauden tai pari kuukautta vähän pitempää päivää päivähoidossa vanhemman sairauden vuoksi? Ja kyllä minäkin soisin, että kaikilla olisi ihan kauheasti apua arjessaan, mutta oikeassa elämässä monella ei ole. Tai ei ainakaan niin paljon kuin tuollaisessakin tilanteessa tarvittaisiin.

Ei se itsessään niin kovin paha asia ole. Mutta tuntuu laajemmin ajateltuna kestämättömältä, että merkittävä osa väestöstä pitää täysipäiväistä päivähoitopaikkaa siltä varalta että umppari puhkeaa. Ja mitäs jos se puhkeaakin perjantai-illalla?

Luulisi että yhteiskunnallekin tulee edullisemmaksi järjestää näihin tilanteisiin jonkinlainen "turvatakuu", joka toimisi tarkoituksenmukaisemmin kuin työväen tarpeisiin suunniteltu päivähoito.
 

Yhteistyössä