En vaan tajua tota omat rahat -juttua.

Onko muita samanmielisiä? Jos on yhteinen perhe ja tiimi niin on yhteiset rahatkin, kyllähän sen niin pitäs mennä.

 

No me ei jaksettas laskee et molemmat osallistuu kuluihin tasapuolisesti yms... Helpointa kun on yksi tili vaan.

Tietty jos jommallakummalla puolisosta on rahankäyttöön liittyviä ongelmia, omat tilit on varmaan sit oikein jees.

 

Mä en pysty elää suhteessa jossa on yhteiset rahat. Kulut puoliks tai maksut suhteutetaan palkkaa ja ylijäämä rahat ovat omia rahoja joilla voi tehdä mitä tykkää. Mä esimerkiksi tykkään säästää, mitä kaikki eivät harrasta ja en todellakaan säästöilläni ostele toisella asioita vaan sen takia ettei itse laita rahaa pahan päivän varalle.

 

Oon ihan samaa mieltä. En ymmärrä miksi perheellisillä ihmisillä on omat rahat. Jos on lapsia ja omistusasunto (asuntolainaa), autot ja tarkoitus elää tätä elämää yhdessä, niin MIKSI pitää olla omat rahat?

Siis joo, jos toisella on jotain ongelmia rahankäytössä, niin sit ymmärrän. Mutta muuten ns. normaalitilanteessa. Meillä kaikilla kaveriperheillä (joiden kanssa asia on tullut ilmi) on omat rahat. Meillä yhteiset. Yksi yhteinen tili eikä kenenkään tarvii miettiä onko sun vai mun rahat ja kuka maksaa mitäkin. Saman tilin kortit on molemmilla.

 

Jokainen parihan tekee miten tykkää.

 

Ymmärrän varsin hyvin miksi joillain on omat rahat. Ymmärrän myös varsin hyvin miksi joillain on yhteiset rahat. Jokainen pari tehkööt kuten heistä tuntuu hyvältä.

 

Mun mielestäni rakkaus on sitä, että antais viimeisen penninsäkin toisen onnen vuoksi. Ja yhdessähän tässä rakennetaan perheelle tulevaisuutta. Ei mitään järkee, että jos mä eläisin kh-tuella ja mies tienais hyvin niin miehen elintaso ois paljon parempi kuin mun.

 

Miksi sitten ei voi olla omat rahat? Eihän se sitä tarkoita, että ihmiset laskisivat tarkkaan, kuka on ostanut mitäkin, kuten joskus ihmiset näyttävät kuvittelevan.

Kyllä meillä on omat rahat - ja todellakin omat tilit, minä taas en ymmärrä yhden tilin systeemiä - mutta eipä se tässä arjessa yhtään erilaiselta näytä kuin jos olisi yhteinen tili. Ja vaikka meillä on omat rahat, niin aikalailla sekaisin ne rahat silti ovat ja yhdessä niitä käytetään. (Samoin kuin meillä on vaikka omia kirjoja tai omia levyjä, mutta kumpikin voi niitä kuunnella ja lukea.)

 

Mun mielestäni rakkaus on sitä, että antais viimeisen penninsäkin toisen onnen vuoksi. Ja yhdessähän tässä rakennetaan perheelle tulevaisuutta. Ei mitään järkee, että jos mä eläisin kh-tuella ja mies tienais hyvin niin miehen elintaso ois paljon parempi kuin mun.

Minun tuttavapiirissäni kaikilla pareilla on omat rahat, mutta silti yhdessäkään tapauksessa pariskunnalla ei ole erilaista elintasoa, vaikka olisi eri suuruiset tulot. Käsitätkös, mistä se johtuu?

 

Lisään vielä, että meillä on sekä yhteinen tili että omat. Silti mun rahat on miehenkin rahoja ja miehen rahat mun.

 

Tykkään että miehellä on oma tili niin että hän voi ostaa lahjoja ja koruja.

 

Mä oon myös iloinen, että ollaan miehen kanssa samoilla linjoilla. Meillä on omat tilit ja tulee olemaankin, mutta periaatteessa rahat on yhteisiä. Tilanteet on vaihdelleet, on ollut työttömyyttä ja opiskelua, toisaalta myös perintöä jne. ja välillä toinen on maksanut isomman osan kuluista. Mies maksoi silloin, kun olin lasten kanssa kotona. On meillä kuitenkin oikeus ostella juttuja olematta tilivelvollisia toisillemme.

 

Ihan oman turvallisuudenkin takia on hyvä olla omat tilit, ei olisi ensimmäinen kerta kun se ihku luotettava kumppani tyhjentää koko tilin tai jos toinen sattuu menehtymään niin silloin tiliin ei saa koskea.

 

No meille parhaiten yhteiset rahat sopii, mutta en ymmärrä miksi se pitäisi kaikille olla se paras tapa hoitaa taloutta.

 

Minun tuttavapiirissäni kaikilla pareilla on omat rahat, mutta silti yhdessäkään tapauksessa pariskunnalla ei ole erilaista elintasoa, vaikka olisi eri suuruiset tulot. Käsitätkös, mistä se johtuu?

En. Kuulostaa yhteiseltä taloudelta ja rahoilta.

 

En. Kuulostaa yhteiseltä taloudelta ja rahoilta.

Niin tai se joka tienaa enemmän maksaa laskuja enemmän. Meillä jää kummallakin sitä omaa rahaa yhtä paljon vaikka mies tienaa enemmän kuin minä.

 

Me keskustellaan tässä ehkä vähän eri asioista keskenämme. Mun kaveripariskunnalla on esimerkiksi niin, että kuukausituloista lasketaan tietty prosentti ja molemmat maksaa sen yhteisen käytön kassaan. Tää aiheuttaa sen, että miehelle jää enemmän rahaa omiin juttuihinsa kuin naiselle. Tän mä nään "omina rahoina".

 

En mäkään ymmärrä täysin erillisiä rahoja ja pennien laskemista, mutta jo oman itsenäisyyden kannalta osan tuloista soisi olevan 100 % omassa käytössä. Eipä tarvitse riidellä rahasta, kun ensin yhdessä hoidetaan yhteiset menot ja loput saa kumpikin käyttää just miten lystää. Tykkään kovasti tiedosta, että voisin halutessani ostaa vaikka 4000 euron laukun ja mies korkeintaan kohottaisi kulmaansa. Kuinka monessa yhteisten rahojen taloudessa se onnistuu?

 

Meillä mies tienaa hurjasti enemmän ja juuri sen takia minusta olisi omituista pitää yhteisiä rahoja. Mielestäni minulla ei ole mitään oikeutta miehen tienaamiin rahoihin. Silti meillä on samanlainen elintaso.

 

Ihan oman turvallisuudenkin takia on hyvä olla omat tilit, ei olisi ensimmäinen kerta kun se ihku luotettava kumppani tyhjentää koko tilin tai jos toinen sattuu menehtymään niin silloin tiliin ei saa koskea.

No jos oisin multimiljonääri, mutta kun säästötilillä on kaksi tonnia ja thäts it niin onpa kauheaa jos jostain syystä toinen tyhjentäis tilin. Ja jos toinen menehtyy niin siitä vaan koskemaan rahoihin, koska nehän on sen toisenkin rahoja.

 

Me keskustellaan tässä ehkä vähän eri asioista keskenämme. Mun kaveripariskunnalla on esimerkiksi niin, että kuukausituloista lasketaan tietty prosentti ja molemmat maksaa sen yhteisen käytön kassaan. Tää aiheuttaa sen, että miehelle jää enemmän rahaa omiin juttuihinsa kuin naiselle. Tän mä nään "omina rahoina".

No he ovat päättäneet tehdä tuollaisen jaon ja toi on asia taas erikseen.

 

No jos oisin multimiljonääri, mutta kun säästötilillä on kaksi tonnia ja thäts it niin onpa kauheaa jos jostain syystä toinen tyhjentäis tilin. Ja jos toinen menehtyy niin siitä vaan koskemaan rahoihin, koska nehän on sen toisenkin rahoja.

Niin, mutta sen toisen rahoihin ei voi koskea ennen perunkirjoitusta eli tili on "jäädytetty" jos se on senkin nimellä.

 

Meillä on mun rahat ja meidän rahat.

 

En. Kuulostaa yhteiseltä taloudelta ja rahoilta.

Miten määrittelet yhteisen talouden? Ja miksi rahojen pitäisi olla yhteisiä? Noissa esimerkeissä niitä omia rahoja tosin käytetään yhdessä, mutta kummallakin on siis oma tili ja omat tulot ja sitä kautta omat rahat.

Itse en ole koskaan edes vaivannut päätäni sillä, onko meillä mieheni kanssa yhteinen talous tms. Meillä on yhteinen elämä, se riittää. Ja kuten sanoin, arjessa raha näkyy lähinnä sillä hetkellä, kun sillä jotain ostetaan tai maksetaan, ei raha ole mitenkään olennainen asia suhteessamme.

 

En mäkään ymmärrä täysin erillisiä rahoja ja pennien laskemista, mutta jo oman itsenäisyyden kannalta osan tuloista soisi olevan 100 % omassa käytössä. Eipä tarvitse riidellä rahasta, kun ensin yhdessä hoidetaan yhteiset menot ja loput saa kumpikin käyttää just miten lystää. Tykkään kovasti tiedosta, että voisin halutessani ostaa vaikka 4000 euron laukun ja mies korkeintaan kohottaisi kulmaansa. Kuinka monessa yhteisten rahojen taloudessa se onnistuu?

Tässä se mielipide-ero ehkä kulminoituu. Mä en todellakaan hyväksyisi, että mies ostaisi vaikka neljän tonnin tietokoneen koska "ne on mun omat rahat". Ja sama jos ostaisin neljän tonnin laukun. On ihan hyvä, että tällaisissa tilanteissa toinen on se ns. järki ja isoista hankinnoista keskustellaan yhdessä. Neljän tonnin laukku on mielestäni silkkaa hulluutta.