Toggle sidebar

Miehen sisar on tyly lapsellemme

  • Viestiketjun aloittaja Viestiketjun aloittaja "reetta"
  • Ensimmäinen viesti Ensimmäinen viesti
Vastaa
R

"reetta"

Vieras
Olen aika äimistynyt miehen nuoremman sisaren käytöksestä, kyseessä siis aikuinen (27v) nainen, joka opiskelee tällä hetkellä arkkitehdiksi. Eli ei ihan "tyhmästä" tyypistä ainakaan älyllisesti ole kyse. Aina kun tapaamme (muutamia kert. vuodessa) hän nakkelee niskojaan lapsellemme, joka täyti juuri 2v. Katsoo jäätävästi lapsen leikkejä ja kommentoi ikävään tyyliin "onpa herkkä!" tai "pelkuri" tms. Lapsi ei ole tottunut koiraan ja se oli sisaren mielestä aivan naurettavaa. Jos lapsi yrittää ottaa jotain kontaktia niin ei ole huomaavinaan tai tölväisee tylysti jotain. Kuitenkin edellyttää että me kyselemme hänen opinnoistaan ja elämästään. Jos emme niin tee hän suuttuu. Olen aivan kyllästynyt ko. ihmiseen ja käytökseensä. Pelkään että seuraavan kerran sanon jotain hänen käytöksestään ja edessä on ilmiriita..
 
On muuten jännä, että ihminen ei muista eikä opi mitään omasta lapsuudestaan, eli tuolla ihmisellä ei vain ole kokemusta eikä ymmärrystä ja lisäksi niin moni on kateellinen lapsille heidän saamasta huomiosta, tuokin miehen sisko varmaan on ja meillä jopa anoppi joskus tuntuu olevan kateellinen siitä että poikansa huomioi omia lapsiaan eikä häntä, esim. käydessään puhuu vain miehelle naapureista, suvusta, omaisuudesta, lapsille hyvin vähän jos ollenkaan. Vaikka kävisi tos harvoin ja lapset odottaneet, saattaa sanoa lapsille, että menkää ulos leikkimään.
 
  • Tykkää
Reactions: baby-mama
Niin ja anopillakin on jo ikää ja koulutusta taitaa olla joku kansakoulu, eli monenlaiset ihmiset ovat ikäviä. Ja monet lapsetkin sitten taas ovat aika itsekeskeisiä ja röyhkeitä ja ikäviä.

Toinen tyyppi mummoja on ne mummot, jotka lapsen varjolla hakevat sitä huomiota jota ilman ovat jääneet. Esimerkiksi kirjastossa puhutaan lapsen kanssa kovalla äänellä, vaikka ainakin minua lapsena opetettiin että pitää olla hiljaa.
 
Kuulostaa että miehesi sisko on mahdollisesti mustasukkainen/kateellinen teidän pienestä. Todella epäempaattista käytöstä tuollainen. Olen kohdannut itsekin sellaiseen, että mieheni pikkusisko käyttäytyy meillä ollessaan joskus kuin lapsemme olisi vain ilmaa. Kun lapsi esim. menee hyväntahtoisesti juttelemaan tälle jotain, niin sisko pyörittelee silmiään ja on kuin ei olisi huomaavinaankaan. Tosin hän on 15 v.


Olisiko helpompaa, että ette ole huomaavinaankaan huonoa käytöstä? Kyläilette ihan normaaliin tyyliin mutta ette tietenkään lapsenne kustannuksella, ts. älkää päästäkö lasta ikäviin tilanteisiin/kohtaamisiin miehen siskon kanssa. Hän on myös itse vielä niin pieni ettei ymmärrä, miksi joku aikuinen käyttäytyy miten käyttäytyy. Inha tilanne, täytyy myöntää!
 
Alkuperäinen kirjoittaja v!eras:
Jos hän kommentoi lastanne "onpa herkkä" tai jotain muuta, niin voit mielestäni kommentoida hänen käytöstään samalla tavalla. Kiva suku miehellä.
Click to expand...

Osuit naulan kantaan... miehellä on ikävä suku...

Juuri näin aion tehdä jatkossa - kommentoida hänen käytöstään yhtä "kivasti". Pitäis vaan keksiä joku todella naseva "vyön alle" napsahtava kommentti... Hän on aika lapsellinen ihminen..
 
Tuli myös mieleen, että jos teille sattuisi tilanne, että sisko oikeasti töksäyttää jotain typerää ja loukkaa lapsenne tunteita, niin teette siitä heti numeron. Älkää painako villaisella käytöstä, sillä hän kyllä tiedostaa sen varmasti itsekin. Tuntuu siltä että hänellä on jotain selvittämättömiä ongelmia omasta lapsuudestaan.. tai sitten on tosiaan vain mustis lapsen saamalle huomiolle ja ihailulle ym.
 
Alkuperäinen kirjoittaja baby-mama:
Kuulostaa että miehesi sisko on mahdollisesti mustasukkainen/kateellinen teidän pienestä. Todella epäempaattista käytöstä tuollainen. Olen kohdannut itsekin sellaiseen, että mieheni pikkusisko käyttäytyy meillä ollessaan joskus kuin lapsemme olisi vain ilmaa. Kun lapsi esim. menee hyväntahtoisesti juttelemaan tälle jotain, niin sisko pyörittelee silmiään ja on kuin ei olisi huomaavinaankaan. Tosin hän on 15 v.


Olisiko helpompaa, että ette ole huomaavinaankaan huonoa käytöstä? Kyläilette ihan normaaliin tyyliin mutta ette tietenkään lapsenne kustannuksella, ts. älkää päästäkö lasta ikäviin tilanteisiin/kohtaamisiin miehen siskon kanssa. Hän on myös itse vielä niin pieni ettei ymmärrä, miksi joku aikuinen käyttäytyy miten käyttäytyy. Inha tilanne, täytyy myöntää!
Click to expand...

Kiitos kommentistasi.

Kyllä, empaattisuus on siitä kaukana :( Ja lapsen kannalta harmittaa, sillä eihän hän ymmärrä miksi tuo aikuinen käyttäytyy tylysti eikä se hänen murheensa olekaan. Ehkä tosiaan jostain mustasukkaisuudesta osittain kyse.. Ko. siskohan on perheen kuopus.
 
Mietin vain että miten meluisia paikkoja yliopistojen kirjastot ovat sitten kun nykylapset ovat opiskelijoita, kun kaikki näyttävät nykyä puhuvan lapsille normaalilla puheäänellä kirjastossa. Omassa lapsuudessa piti kuiskata ja olla hiljaa kirjastossa, joka oli lähes pyhä paikka ja sielä ehkä joku opiskeli tai luki tai etsi tietoa.
 
Kälysi saattaa oppia ymmärtämään lapsia vasta omansa saatuaan...

Ja onko sinne kälylään pakko jäädä notkumaan pitkäksi ajaksi? Käytte nopeasti moikkaamassa ja toteat, että lasten kanssa nyt on tällaista. En näe järkeä alkaa veetuilemaan takaisin, koska siitä vasta sota syntyy ja saattaa kestää vuosikausia. Sitten on kriisiä miehesi, anoppisi ja vaikka kenen kanssa. Lopulta todetaan, että yrität kieltää lastanne tapaamsta tätiään. Sinä et tule saamaan symppaa, koska otatat nyt miehesi suvun kanssa ja olet se vieras, joka tunki mukaan.
 
Nykyään kukaan ei huomioi tai kunnioita ketään ja kilpaillaan huomiosta metelöimälä, niin mummot kuin muut ja tuo miehen sisko on myös kateellinen. Suomessa kasvatuksessa on jotain pielessä.
 
Minusta kuulostaa siltä että sisko käy teillä koska hän haluaa olla teidän kanssa, ei lapsen.
Itse olen lapseton, enkä itse ainakaan ota kontaktia muiden ihmisten lapsiin jos olen vierailulla. Ihan niinkuin itsekään en loukkaannu vaikka kaikki ei minun koirilleni lässytä ja rakasta niitä samalla tavalla kuin minä.

Ja saattaa olla että itsekin olen sit sanonut jotain tuollaista "tahditonta" (esim. just jos lapsi pelkää pientä kilttiä koiraa, tai on muuten ujo, niin olen ehkä kommentoinut sitä ääneen), täytyykin muistaa jatkossa olla hiljaa tai vain sössöttää jotain kivoja asioita, ei ikinä kommentoida mitään ikävistä asioista.

Niin, ja omalla kohdallani ei ainakaan ole kateellisuudesta kyse, mutta onhan se välillä todella turhauttavaa käydä kylässä missä KAIKKI pyörii sen uuden lapsen ympärillä. Siinä kitkutellaan se pakollinen tunti kahvikupin äärellä ja keksitään joku tekosyy millä pääsis pois ja normaalien ihmisten ilmoille puhumaan jostain ihan muusta :D
 
  • Tykkää
Reactions: Tepadj
Alkuperäinen kirjoittaja sedr:
Minusta kuulostaa siltä että sisko käy teillä koska hän haluaa olla teidän kanssa, ei lapsen.
Itse olen lapseton, enkä itse ainakaan ota kontaktia muiden ihmisten lapsiin jos olen vierailulla. Ihan niinkuin itsekään en loukkaannu vaikka kaikki ei minun koirilleni lässytä ja rakasta niitä samalla tavalla kuin minä.

Ja saattaa olla että itsekin olen sit sanonut jotain tuollaista "tahditonta" (esim. just jos lapsi pelkää pientä kilttiä koiraa, tai on muuten ujo, niin olen ehkä kommentoinut sitä ääneen), täytyykin muistaa jatkossa olla hiljaa tai vain sössöttää jotain kivoja asioita, ei ikinä kommentoida mitään ikävistä asioista.

Niin, ja omalla kohdallani ei ainakaan ole kateellisuudesta kyse, mutta onhan se välillä todella turhauttavaa käydä kylässä missä KAIKKI pyörii sen uuden lapsen ympärillä. Siinä kitkutellaan se pakollinen tunti kahvikupin äärellä ja keksitään joku tekosyy millä pääsis pois ja normaalien ihmisten ilmoille puhumaan jostain ihan muusta :D
Click to expand...

Mä olen ihan aikuinen ihminen ja pelkään vieraita koiria. Ihan kokemuksieni perusteella, koira on mm. hyökännyt autosta kimppuuni. Kommentoisitko munkin pelkoa tahdittomasti? Jos et, miksi kommentoisit lapsen pelkoa? Lapsen näkökulmasta monet koirat on pelottavia. Ja kyllä, ne koirat joista mulla on huonoja kokemuksia, olivat myös omistajien mielestä "tosi kilttejä".

Olin myös lapsena ujo. Edelleen olen melko hiljainen vieraassa porukassa. Tämä on siis sun mielestä typerää ja kommentoisit sitä? Miksi? Mä olen ujo, en tyhmä. Ei ujous ole mikään piirre, josta pitää päästä eroon.
 
Alkuperäinen kirjoittaja vie ras:
Olin myös lapsena ujo. Edelleen olen melko hiljainen vieraassa porukassa. Tämä on siis sun mielestä typerää ja kommentoisit sitä? Miksi? Mä olen ujo, en tyhmä. Ei ujous ole mikään piirre, josta pitää päästä eroon.
Click to expand...

Itse olen kans ujo ja myös epäsosiaalinen, ja varmaan siinä on se syy miksi minua ei hirveästi hotsita alkaa tekemään lähempää tuttavuutta lasten kanssa. Koska oletan että kuitenkin suurin osa minun elkeistäni koetaan jotenkin negatiivisena. Ihan niinkuin tuo että kommentoi ujoa lasta ujoksi. En minä koskaan ole oppinut että se olisi paha asia/negatiivinen sana. Itse olen ujo, ja kaikki minut tuntevat tietävät sen. Ja saavat sen ääneenkin sanoa, ilman että minä siitä loukkantuisin.

Ja ihan vapaasti saa pelätä/vihata koiria. Mutta jos lapsi ilman mitään syytä pelkää koiraa, kissaa, muovipussia, omaa varjoa, peilejä jne niin kai sitä saa kommentoida? Tai siis, ei näköjään saa, mutta itse olen vasta pikkuhiljaa oppinut täällä mammapalstalla mikä on sallittua ja mikä ei. Ja siksi pidän etäisyyttä, etten nyt ihan kamalan verisesti loukkaa lasta (tai oikeasti lapsen vanhempia).
 
Alkuperäinen kirjoittaja sedr:
Minusta kuulostaa siltä että sisko käy teillä koska hän haluaa olla teidän kanssa, ei lapsen.
Itse olen lapseton, enkä itse ainakaan ota kontaktia muiden ihmisten lapsiin jos olen vierailulla. Ihan niinkuin itsekään en loukkaannu vaikka kaikki ei minun koirilleni lässytä ja rakasta niitä samalla tavalla kuin minä.

Ja saattaa olla että itsekin olen sit sanonut jotain tuollaista "tahditonta" (esim. just jos lapsi pelkää pientä kilttiä koiraa, tai on muuten ujo, niin olen ehkä kommentoinut sitä ääneen), täytyykin muistaa jatkossa olla hiljaa tai vain sössöttää jotain kivoja asioita, ei ikinä kommentoida mitään ikävistä asioista.

Niin, ja omalla kohdallani ei ainakaan ole kateellisuudesta kyse, mutta onhan se välillä todella turhauttavaa käydä kylässä missä KAIKKI pyörii sen uuden lapsen ympärillä. Siinä kitkutellaan se pakollinen tunti kahvikupin äärellä ja keksitään joku tekosyy millä pääsis pois ja normaalien ihmisten ilmoille puhumaan jostain ihan muusta :D
Click to expand...

Ihanasti koira rinnastetaan lapsiin. Lapset ovat sosiaalisia olentoja, kuten me kaikki muutkin ihmset. Myös he pitävät kommunikaatiosta, aivan kuten aikuisetkin! Siinä sulle vinkiksi, kun ensi kerralla tapaat lapsellisia ystäviäsi. Itse katsoisin aika pitkään, jos ystäväni ignooraisi lapseni täysin, eihän hän ignoraa miestäni tai muitakaan läsnäolijoita? Vai onko kyse siitä että lapset ovat mielestäsi vähempiarvoisia/liian vähä-älyisiä eivätkä ansaitse huomiota? (nyt meni kyllä off topiciksi :))
 
Alkuperäinen kirjoittaja baby-mama:
Itse katsoisin aika pitkään, jos ystäväni ignooraisi lapseni täysin, eihän hän ignoraa miestäni tai muitakaan läsnäolijoita? Vai onko kyse siitä että lapset ovat mielestäsi vähempiarvoisia/liian vähä-älyisiä eivätkä ansaitse huomiota? (nyt meni kyllä off topiciksi :))
Click to expand...

Jos ystävättären mies puuhailee jotain omiaan, niin minusta on ihan korrektia vain moikata häntä ja jatkaa ystävättären kanssa kahvinjuontia ja rupattelua. En ole koskaan kokenut että minun pitäisi hänen kanssaan kommunikoida jos en ole sinne varta vasten sen takia tullut.
Ja jos minulla ja ystävättärellä olisi jotain naisten juttuja joista puhua, niin minusta olisi todella outoa jos mies olisi siinä koko ajan vieressä kärkkymässä huomiota. Ja kokisin sen aika ahdistavana.

Tietysti asia on ihan eri jos juuri lapsen takia kavereille olen mennyt, kai silloin lasta huomioidaan, mutta jos tulen sinne juttelemaan aikuisten juttuja, niin jotenkin oletan että silloin myös saa jutella aikuisten juttuja eikä ole pakko mennä lattialle leikkimään legoilla vain koska muuten lapsi voi pahastua.

Niin, ja loppuun se klisee, eli minun koirani ovat minun lapsiani :P Siksi koen että voin ihan hyvin ne rinnastaa. Älyllisiä ja sosiaalisia olentoja nekin on, ja huomiota nekin kaipaavat.
 
Alkuperäinen kirjoittaja sedr:
Jos ystävättären mies puuhailee jotain omiaan, niin minusta on ihan korrektia vain moikata häntä ja jatkaa ystävättären kanssa kahvinjuontia ja rupattelua. En ole koskaan kokenut että minun pitäisi hänen kanssaan kommunikoida jos en ole sinne varta vasten sen takia tullut.
Ja jos minulla ja ystävättärellä olisi jotain naisten juttuja joista puhua, niin minusta olisi todella outoa jos mies olisi siinä koko ajan vieressä kärkkymässä huomiota. Ja kokisin sen aika ahdistavana.

Tietysti asia on ihan eri jos juuri lapsen takia kavereille olen mennyt, kai silloin lasta huomioidaan, mutta jos tulen sinne juttelemaan aikuisten juttuja, niin jotenkin oletan että silloin myös saa jutella aikuisten juttuja eikä ole pakko mennä lattialle leikkimään legoilla vain koska muuten lapsi voi pahastua.

Niin, ja loppuun se klisee, eli minun koirani ovat minun lapsiani :P Siksi koen että voin ihan hyvin ne rinnastaa. Älyllisiä ja sosiaalisia olentoja nekin on, ja huomiota nekin kaipaavat.
Click to expand...

Jos kaverin mies tulisi sulle jotain sanomaan, niin kai vastaisit? Ihan samalla lailla sitä voi vastata lapsellekin. Eihän sitä tarvitse lattialle mennä leikkimään, ellei välttämättä halua.

Vanhempien nyt on vaan huomioitava lapsensa, jos he jotain tulevat sanomaan, varsinkin jos lapset ovat pieniä. Ei sitä 2-vuotiasta vaan voi jättää oman onnensa nojaan siksi aikaa, kun kaveri on
kylässä.

Huvittaa tuo, että koirat ovat kuin lapsia. Eivät ole. Koirat voit jättää yksinään kotiin, jos lähdet kauppaan/baariin/kaverille kylään tms. Pieniä lapsia ei voi.
 
En itsekään jaksa ottaa kontaktia ärsyttäviin sukulaislapsiin :D Aina joku on lähmimässä likaisilla käsillään tms, parhaiten pääsee eroon kun ottaa vaan linjan että lapset ovat kuin ilmaa. Muutaman vierailun päästä karttelevatkin jo itsestään :D (Eri asia sitten KIVAT lapset tai omien ystävien lapset...)
 
Niin siis jos lapsi pelkää kilttiä koiraa, niin sitä saa sanoa pelkuriksi? Häh?

Minäkään en kamalasti lapsia ymmärtänyt ennen kuin omia sain. En silti kommentoinut lasten käytöstä rumasti tai olettanut, että voi sanoa mitä tahansa, kun eihän lapset ymmärrä. On myös kohteliasta vastata lapselle. Miten muuten ne lapset käytöstapoja oppisivat kuin esimerkistä?
 

Uusimmat

Yhteistyössä

Ylös Bottom
Back
Vastaa