sähköpaimenkoira harmaana
Ultramariini kuulostaa tyypiltä, jolla on harrastusvälineenä tähtikaukoputki.
Hienoja tarinoita, ootte kyllä aika lahjakkaita. 
:flower:
:flower:Pessimisti on kolmen lapsen äiti Riikka.
Riikalla ei mene hyvin liitossaan, ei tosin hirveän huonostikaan, mutta usein Riikka huomaa muistelevansa nuoruudenrakkauttaan Markoa.
Riikka on huolissaan äidistään, joka on leskeytynyt muutama vuosi sitten ja nyt Riikka on sisarensa kanssa kiinnittänyt huomiota äidin alkavaan vanhuudenhöperyyteen. Kerran äiti oli lähtenyt käymään naapurissa ja unohtanut hellalle vesikattilan!
Onneksi kyseessä oli vain vesikattila, joten äiti ja tyttäret selvisivät säikähdyksellä, vesi oli vain haihtunut kattilasta ja hella porotti punaisena, mutta sen suurempaa vahinkoa ei onneksi tapahtunut.
Riikan perheellä on vaalea labradorinnoutaja joka aiemmin voitti palkintojakin, silloin kun Riikka ja miehensä Pekka asuivazt vielä kahdestaan. Ennen lapsia. Silloin kun intohimo vielä roihusi ja vuokra-asunnon jokaikinen kolkka ainakin kerran testattu parisuhteen himojen näyttämöpaikaksi. Se oli silloin.
Riikka hymähti. Toista se on nyt.
Oikeastaan kaikki muuttui ensimmäisen keskenmenon myötä. Asunnossa ei asunut enää vain Riikka ja Pekka, vaan myös Stressi oli muuttanut heidän luokseen, hiljaa hiipimällä.
Luojan kiitos, meitä kuitenkin siunattiin kolmella ihanalla pellavapäällä, Riikka huokaisi ja siirsi nakkisoppakattilan pois hellalta. Vielä pullat pois uunista ja sitten...
"SYÖÖMÄÄÄÄN"!!!!
Riikalla ei mene hyvin liitossaan, ei tosin hirveän huonostikaan, mutta usein Riikka huomaa muistelevansa nuoruudenrakkauttaan Markoa.
Riikka on huolissaan äidistään, joka on leskeytynyt muutama vuosi sitten ja nyt Riikka on sisarensa kanssa kiinnittänyt huomiota äidin alkavaan vanhuudenhöperyyteen. Kerran äiti oli lähtenyt käymään naapurissa ja unohtanut hellalle vesikattilan!
Onneksi kyseessä oli vain vesikattila, joten äiti ja tyttäret selvisivät säikähdyksellä, vesi oli vain haihtunut kattilasta ja hella porotti punaisena, mutta sen suurempaa vahinkoa ei onneksi tapahtunut.
Riikan perheellä on vaalea labradorinnoutaja joka aiemmin voitti palkintojakin, silloin kun Riikka ja miehensä Pekka asuivazt vielä kahdestaan. Ennen lapsia. Silloin kun intohimo vielä roihusi ja vuokra-asunnon jokaikinen kolkka ainakin kerran testattu parisuhteen himojen näyttämöpaikaksi. Se oli silloin.
Riikka hymähti. Toista se on nyt.
Oikeastaan kaikki muuttui ensimmäisen keskenmenon myötä. Asunnossa ei asunut enää vain Riikka ja Pekka, vaan myös Stressi oli muuttanut heidän luokseen, hiljaa hiipimällä.
Luojan kiitos, meitä kuitenkin siunattiin kolmella ihanalla pellavapäällä, Riikka huokaisi ja siirsi nakkisoppakattilan pois hellalta. Vielä pullat pois uunista ja sitten...
"SYÖÖMÄÄÄÄN"!!!!
Pessimisti on 26-vuotias Sami joka toimii sähköasentajana Kuopion eteläpuolella. Ala-aste meni vähän niin ja näin, poika oli villeytensä takia jatkuvasti jälki-istunnossa ja olipa vähällä sekin ettei joutunut tuplaamaan 6.luokkaakin, yläasteelle pääsy oli kiinni opettajan armeliaisuudesta. Opettaja muistaa jälkikäteen aina muistuttaa miehen nähdessään siitä kuinka tämä oli laittanut purukumia luokkahuoneen lukkoon ja nastan opettajan tuolille.
Yläasteella tapahtui ihme ja poika rauhoittui kun huomasi olevansa kovemmassa seurassa ja vanhat pelleilyt eivät purreetkaan yrmympään yleisöön. Sami oli jopa hiljainen ja sulkeutunut välillä ja etsi paikkaansa porukassa. 8. luokan lopulla tapahtui käänne, kun poika tutustui rinnakkaisluokalla olevaan kiharatukkaiseen Maijuun. Pian pari vietti kaikki välituntinsa käsi kädessä ja Samilla oli kasvoillaan kestohymy.
Maijua kiinnosti luonnonsuojeluasiat paljon ja hiljaisesta ja hymyilevästä tytöstä kuoriutui innokas eläinten puolustaja aina, kun asia esille tuotiin. Joutuihan Samikin ostamaan Fjällräven-repun ja pitkävartiset saappaat joilla samota soita ja aarniometsiä.
Maijulla oli selkeät suunnitelmat, ensin lukio ja sitten bilsaa lukemaan. Hän yritti innostaa Samiakin opiskeluihin mutta mikään ala ei poikaa kiinnostanut. Savon Sanomissa oli eräänä päivänä yhteishaun aikataulut ja Samin silmiin osui sähköasentajan linja. "Tuo nyt osui ensin silimiin joten suattaapa tuo olla miun juttu". Ja niin kolmen vuoden päästä Sami valmistui huippuarvosanoin, valmistumisjuhlassa isänsä meni Maijun luo "kyllä sie tyttö kuule ihmeitä oot suanu aekaan meijjän pojassa".
Valmistumisjuhlassa Maijulla ja Samilla oli aihetta hymyyn muutenkin, sillä Maijun masussa kasvoi uusi elämän ihme, josta nuoret olivat vielä hiljaa. Samille oli jo ennen valmistumista tiedossa työpaikka sähkölaitokselta ja he uskalsivat toteuttaa perhehaaveensa.
Nykyisin Sami on 3 pojan ja 2 tytön onnellinen isä. Maijun biologian opinnot ovat keskeytyneet moneen kertaan mutta saavat kuulemma naisen mukaan lykkääntyä. Samin mummo on jo nauranut että "voe tokkiisa, kuinkahan monta karvapiätä työ kerkiittekkää lykkeemään mualimaan", mutta onnellinen perheenisä ei koskaan vastaa, vaan hymyilee katraansa keskellä.
Yläasteella tapahtui ihme ja poika rauhoittui kun huomasi olevansa kovemmassa seurassa ja vanhat pelleilyt eivät purreetkaan yrmympään yleisöön. Sami oli jopa hiljainen ja sulkeutunut välillä ja etsi paikkaansa porukassa. 8. luokan lopulla tapahtui käänne, kun poika tutustui rinnakkaisluokalla olevaan kiharatukkaiseen Maijuun. Pian pari vietti kaikki välituntinsa käsi kädessä ja Samilla oli kasvoillaan kestohymy.
Maijua kiinnosti luonnonsuojeluasiat paljon ja hiljaisesta ja hymyilevästä tytöstä kuoriutui innokas eläinten puolustaja aina, kun asia esille tuotiin. Joutuihan Samikin ostamaan Fjällräven-repun ja pitkävartiset saappaat joilla samota soita ja aarniometsiä.
Maijulla oli selkeät suunnitelmat, ensin lukio ja sitten bilsaa lukemaan. Hän yritti innostaa Samiakin opiskeluihin mutta mikään ala ei poikaa kiinnostanut. Savon Sanomissa oli eräänä päivänä yhteishaun aikataulut ja Samin silmiin osui sähköasentajan linja. "Tuo nyt osui ensin silimiin joten suattaapa tuo olla miun juttu". Ja niin kolmen vuoden päästä Sami valmistui huippuarvosanoin, valmistumisjuhlassa isänsä meni Maijun luo "kyllä sie tyttö kuule ihmeitä oot suanu aekaan meijjän pojassa".
Valmistumisjuhlassa Maijulla ja Samilla oli aihetta hymyyn muutenkin, sillä Maijun masussa kasvoi uusi elämän ihme, josta nuoret olivat vielä hiljaa. Samille oli jo ennen valmistumista tiedossa työpaikka sähkölaitokselta ja he uskalsivat toteuttaa perhehaaveensa.
Nykyisin Sami on 3 pojan ja 2 tytön onnellinen isä. Maijun biologian opinnot ovat keskeytyneet moneen kertaan mutta saavat kuulemma naisen mukaan lykkääntyä. Samin mummo on jo nauranut että "voe tokkiisa, kuinkahan monta karvapiätä työ kerkiittekkää lykkeemään mualimaan", mutta onnellinen perheenisä ei koskaan vastaa, vaan hymyilee katraansa keskellä.
Pessimisti
Olen. Kiitos tarinastaSiis ootko sä Pessimisti mies vai nainen?
Oli siinä useampi kohta, joka osui oikeaan. Sä taidat ihan harrastaa kirjoittamista kun tulee tekstiä noin vaivattomasti?Echo, jos sä olet noin hyvä näkemään "läpi", niin jaksatko minustakin kirjoittaa vielä. Pliiiiiis!
omistettu kaikille vieraille
vieras
Harmaa nimimerkki vieras on tavallinen tallaaja, harmaavarpunen. Lievästi masentunut, työttömäksi jäänyt parin koululaisen äiti.Asuu avoliitossa lastensa isän kanssa, ainakin toistaiseksi. Ovat pitäneet yhtä jo puolet elämästään, niin ei sitä erotakaan viitti. Eikä se vaihtamalla parane. Seksi ei oikein luonnistu, joskus pienessä kaljapöhnässä kyllä, mutta eipä kumpikaan erikoista seksielämää edes kaipaa.
Lapset ovat jo sen verran isoja, että osaavat aamulla omatoimisesti herätä ja ottaa kaapista muroja aamupalaksi. Mies keittää aamulla pelkästään vahvat sumpit, polttaa röökin ja lähtee töihin. Vieras heräilee siinä ennen puolta päivää, väsyneesti, kestää ainakin puoli tuntia ennen kuin hän pääsee sängystä ylös.
Ensimmäiseksi hän avaa tietokoneen ja kaksplussan keskustelupalstan. Hän alkaa vastailla lakonisesti ja hieman kyynisesti ihmisten ongelmiin. Harva kirjoittaja saa häneltä empatiaa.
Loppupäivän hän järjestelee pienissä erissä keittiötä ja laittelee iltapäiväksi jotain lämmintä ruokaa. Koko perhe mussuttaa ruokaa sitten yhdessä ja lapset sirkuttavat jotain koulupäivästä. Vieras nyökkäilee.
Kun iltapalatkin on syöty ja lapset vetäytyneet yöpuulle, ja mieskin alkaa kuorsailla sängyssä, niin vieras uppoutuu taas pitemmäksi aikaa palstan ihmeelliseen maailmaan. Ehkä vähän hohottaa jollekin huonolle provoyritykselle tai virnistää jonkun osuvalle kommentille, mutta ei mitään sen kummempaa. Kun kello on reilusti puolen yön ja palsta tyhjentynyt, raahautuu vieraskin hammaspesulle ja lopulta kellahtaa kuorsaavan turilaansa viereen. Oman tohvelisankarinsa <3
Harmaa nimimerkki vieras on tavallinen tallaaja, harmaavarpunen. Lievästi masentunut, työttömäksi jäänyt parin koululaisen äiti.Asuu avoliitossa lastensa isän kanssa, ainakin toistaiseksi. Ovat pitäneet yhtä jo puolet elämästään, niin ei sitä erotakaan viitti. Eikä se vaihtamalla parane. Seksi ei oikein luonnistu, joskus pienessä kaljapöhnässä kyllä, mutta eipä kumpikaan erikoista seksielämää edes kaipaa.
Lapset ovat jo sen verran isoja, että osaavat aamulla omatoimisesti herätä ja ottaa kaapista muroja aamupalaksi. Mies keittää aamulla pelkästään vahvat sumpit, polttaa röökin ja lähtee töihin. Vieras heräilee siinä ennen puolta päivää, väsyneesti, kestää ainakin puoli tuntia ennen kuin hän pääsee sängystä ylös.
Ensimmäiseksi hän avaa tietokoneen ja kaksplussan keskustelupalstan. Hän alkaa vastailla lakonisesti ja hieman kyynisesti ihmisten ongelmiin. Harva kirjoittaja saa häneltä empatiaa.
Loppupäivän hän järjestelee pienissä erissä keittiötä ja laittelee iltapäiväksi jotain lämmintä ruokaa. Koko perhe mussuttaa ruokaa sitten yhdessä ja lapset sirkuttavat jotain koulupäivästä. Vieras nyökkäilee.
Kun iltapalatkin on syöty ja lapset vetäytyneet yöpuulle, ja mieskin alkaa kuorsailla sängyssä, niin vieras uppoutuu taas pitemmäksi aikaa palstan ihmeelliseen maailmaan. Ehkä vähän hohottaa jollekin huonolle provoyritykselle tai virnistää jonkun osuvalle kommentille, mutta ei mitään sen kummempaa. Kun kello on reilusti puolen yön ja palsta tyhjentynyt, raahautuu vieraskin hammaspesulle ja lopulta kellahtaa kuorsaavan turilaansa viereen. Oman tohvelisankarinsa <3
"Jessica"
En osaa muuta sanoa kun... Echon nimi on Tarja. Olen varma siitä. Se on niiiiin Tarja!
Ihan hyvä ja hauska stoori =)
Paikkakunta, tyttöystävä ja että tykkään pikaruuasta osui, mutta muuten ei =)
Paikkakunta, tyttöystävä ja että tykkään pikaruuasta osui, mutta muuten ei =)
Nää on vaan siitä herkkiä asioita kirjoitella toisen elämästä että mitäs jos osuukin oikeaan, niin kuin siinä viime kesän ketjussa.
No, Rätistä en tiedä muuta kuin että on Oulusta, hänellä on naisystävä ja tykkää pikaruuasta.
Phoebsista en tiedä mitään muuta kuin kiinnostuksen Lontoota kohtaan, ja Wieruuden elämästä en tiedä mitään. Ehkä heistä on siksi helppo keksiä kaikkea.
Rohkenisinko ilmoittautua tähän mukaan :xmas: ...? Mulla ei ole kyllä mielikuvitusta, nuo aiemmat tarina on ihan huikeita !
!Minä tykkäisin muuten kirjoitella mutta nyt puhelimella, hankala pitkää tarinaa näpytellä
Sopivasti lihava mäyrä on oikelta nimeltään Iiris. Iiris on koulutukseltaan biologi, samoin hänen miehensä Lauri. Mutta he eivät toimi koulutustaan vastaavissa töissä.Alkuperäinen kirjoittaja Sopivasti lihava mäyrä;29586913:Rohkenisinko ilmoittautua tähän mukaan :xmas: ...? Mulla ei ole kyllä mielikuvitusta, nuo aiemmat tarina on ihan huikeita
Iiris ja Lauri ovat isäntäpariskuntana -Yhdessä luonnon kanssa- yhteisössä.
Tuo yhteisö elää Varsinais-Suomessa, erään vanhan luomutilan tiloissa. Yhteisö pyrkii omavaraisuuteen, se kasvattaa viljansa ja juureksensa ja hedelmänsä itse. Tilalla on myös muutama lehmä ja kana. Lehmiä maidontuotannon vuoksi, ei lihan. Ja kanoja munien.
Yhteisössä asuessa sitoutuu elämään monin tavoin nyky-yhteiskunnan ulkopuolella. Täydellistä eristäytymistä yhteisöläisillä ei ole, mutta heidän elämänsä kuluu tilan töissä ja luonnossa samoamisessa, somella tai muullakan medialla ei heidän elämässään ole juuri tartuntapintaa.
Iirs on rehevä, kaunis nainen. Ruskea kiharainen tukka, kehystää Iiriksen hyväntahtoisia kasvoja, joilla aina karehtii hersyvä hymy.
Kaikki rakastavat Iiristä, hän on sellainen muumimammamaisen lempeä, empaattinen ja lämminsydäminen ihminen. Oikea äitihahmo yhteisössä.
Iiris rakastaa eläimiä, ja hoivaa tilan eläimiä ja luonnon eläimiä. Joskus liiaksikin. Iiriksen hellä sydän, ei henno aina kieltää eläimiltä herkkupaloja. Tämä kisimittää joskus Lauria, Iiriksen miestä, joka itse on myös kovin perso herkuille. Iiris nimittäin ruokkii välillä myös metsän eläimiä. Ja sai mäyränkin kesyyntymään.. syöttämällä tälle iltaisin omenapiirakkaa. Koska juuri omenapiirakka oli Laurin suurinta herkkua, kismitti häntä niin kovasti kerran, että hän suuhtahti Iirikselle sanoen, että kato nyt se mäyrä on jo ihan lihava. Ihan niin kuin sinäkin. Ja iteki oot, oot yks mäyrä.
Tämä puuskahdus oli Lauria itseäänkin yllättävä, sillä yleensä Lauri oli varsin sävyisä ja vaitonainen. Hän alkoi vähän pehmenellä puheitaan ja sanoi Iiriksen olevan ihan sopivasti lihava. Iiris vaan nauroi miehelleen, kaivoi tälle kaapin kätköistä säästämänsä omenapiirakan ja pilke silmäkulmassaan aina välillä esitteli itsensä yhteisöön vierailulle tuleville. " Hei, olen Iiris, sopivasti lihava mäyrä."
"vvieras"
Lispetti on punatukkainen, pitkähiuksinen, kalpeaihoinen, kolmekymppinen, hoikka, pitkä, puoleensavetävä salaperäinen nainen, joka on vakavassa parisuhteessa toisen kaltaisensa naisen kanssa, mutta harrastavat vapaamielistä muiden pariskuntien seksielämän piristys iltoja.
Monelle hän on valo, joka syttyy hänen astuessaan huoneeseen ainainen pieni hymy punaisilla huulillaan. Lispetti on pukeutunut pääosin tummaan ja hänen kotinsa täyttyy aistikkaista kynttilöistä ja harrastuksena myös kirjojen lukeminen aiheina muun muassa kaikki seksologiaan ja ihmissuhteisiin liittyvä. Hän on kamasutran ammattilainen, joka osaa asennon kuin asennon ulkoa, vaikkakin harrastaa vain kahden naisen välistä seksiä.
Lispetti on työkseen gynekologi ja on erinomainen neuvonantaja sekä omistaa hellät kädet. Hänellä ei ole mitään välejä vanhempiinsa, sillä eli väkivaltaisessa perheessä, jossa isä alkoholisto ja äiti kuollut jo hänen ollessaan nuori. Sisaruksia ei ole.
Monelle hän on valo, joka syttyy hänen astuessaan huoneeseen ainainen pieni hymy punaisilla huulillaan. Lispetti on pukeutunut pääosin tummaan ja hänen kotinsa täyttyy aistikkaista kynttilöistä ja harrastuksena myös kirjojen lukeminen aiheina muun muassa kaikki seksologiaan ja ihmissuhteisiin liittyvä. Hän on kamasutran ammattilainen, joka osaa asennon kuin asennon ulkoa, vaikkakin harrastaa vain kahden naisen välistä seksiä.
Lispetti on työkseen gynekologi ja on erinomainen neuvonantaja sekä omistaa hellät kädet. Hänellä ei ole mitään välejä vanhempiinsa, sillä eli väkivaltaisessa perheessä, jossa isä alkoholisto ja äiti kuollut jo hänen ollessaan nuori. Sisaruksia ei ole.
"vvieras"
Professional griefer on pieni venäläissyntyinen nuori nainen, jolla on mustat paksusankaiset silmälasit. Hän on hyvin fiksu ikäisekseen eikä pidä siitä, että häntä aliarvostetaan. Asuu poikaystävänsä kämpillä kattohuoneistossa, jonka sisustus on aavistuksen vihreään ja liilaan päin suuntaava. Hän viihtyy pimeässä hämärässä miehensä kainalossa pelkissä alishousuissa ja isossa yöpaidassa. Aina välillä hän raahautuu kaksplussaan ja kun ei löydä mitään kiinnostavaa, pelaa simsiä.
Hän tekee freelancerhommia graafisella alalla ja on muun muassa toiminut myös peligraafikkona. Hän kirjoittaa blogia masennuksestaan, jossa usein kuvia hänen kahvikupeistaan. Hän onkin kahviaddikti ja unihäiriöinen. Alkoholia hän ei nykyään nauti, koska kyllästyi jo siihen vaiheeseen.
Hän ei ole suunnitellut tulevaisuuttaan kovin pitkälle vaan elää hetkessä ei usein muista minkäikäinen on, ei edes vuosikymmentä. Lapsia on joskus miettinyt, mutta koska haahuilee ja elää hetkessä ei oikeen osaa ajatella niitä.
Yllään hänellä on usein jotain rentoa ja vähän synkkääkin. Armeijanvihreä on hänen tavaramerkkinsä ja korkokenkiin hän ei koske.
Hän tekee freelancerhommia graafisella alalla ja on muun muassa toiminut myös peligraafikkona. Hän kirjoittaa blogia masennuksestaan, jossa usein kuvia hänen kahvikupeistaan. Hän onkin kahviaddikti ja unihäiriöinen. Alkoholia hän ei nykyään nauti, koska kyllästyi jo siihen vaiheeseen.
Hän ei ole suunnitellut tulevaisuuttaan kovin pitkälle vaan elää hetkessä ei usein muista minkäikäinen on, ei edes vuosikymmentä. Lapsia on joskus miettinyt, mutta koska haahuilee ja elää hetkessä ei oikeen osaa ajatella niitä.
Yllään hänellä on usein jotain rentoa ja vähän synkkääkin. Armeijanvihreä on hänen tavaramerkkinsä ja korkokenkiin hän ei koske.
Wieruus
Tarina on kyllä upea, mutta voin sanoa että ainut mikä oli lähinnä oli asuinpaikka. Muuten ei osunut edes lähelle. Kiitos silti.Nää on vaan siitä herkkiä asioita kirjoitella toisen elämästä että mitäs jos osuukin oikeaan, niin kuin siinä viime kesän ketjussa.
No, Rätistä en tiedä muuta kuin että on Oulusta, hänellä on naisystävä ja tykkää pikaruuasta.
Phoebsista en tiedä mitään muuta kuin kiinnostuksen Lontoota kohtaan, ja Wieruuden elämästä en tiedä mitään. Ehkä heistä on siksi helppo keksiä kaikkea.
Mä kirjotin susta illalla kuvauksen mutta kun painoin lähetä-nappia niin se hävis. Kännykkä tekee kyllä tepposia, tai sit painoin jotain väärää kohtaa.Echo, jos sä olet noin hyvä näkemään "läpi", niin jaksatko minustakin kirjoittaa vielä. Pliiiiiis!
No mä yritän muistella mitä siinä oli. Susta mä kuvittelisin myös samanlaisen hoitoalaa liippaavan tarinan, mutta kokeillaas kävisikö seuraava...tämä on vähän vaikeuksista voittoon-tarina.
Riltva-Liisa on railakas 52-vuotias rouva Nastolan maalaiskunnassa (oliko semmosta
). Hänen koko nimensä on Aina Ritva Liisa, mutta hän pienenä häpesi vanhahtavaa nimeään ("mummojen nimi!") niin että vaatimalla vaati lähipiiriään kutsumaan häntä Ritvaksi. Ihmisten puheissa Ritvasta sukeutui Ritu, Räsäsen Ritu.Ritun lapsuus meni Nastolan maisemissa Lahden itäpuolella. Hän oli lapsuudessaan aikamoinen poikatyttö. Vanhemmat olivat toivoneet kahden tyttären jälkeen kolmannesta lapsesta poikaa, ja pettymys oli suuri kun kolmaskin lapsi oli tyttö. Eivät vanhemmat sitä koskaan Ritulle ääneen sanoneet, mutta Ritu aisti sen varsinkin isänsä olemuksesta.
Ritu olikin siskoksista se, jonka isä otti mukaansa kauppa-autokierrokselle pitkin Nastolan kyliä. Milloin hän osallistui auton huoltoon, milloin toimitti tavaroita autoon. Hänen äitinsä oli myyjänä paikallisella T-kaupalla ja isosiskonsa olivat äitinsä apulaisina myymälässä, ja kasvoivat tiiviimmin yhdessä äitinsä kanssa.
Nuoruusaika oli Ritulle vaikea. Isompien siskojen alkaessa katsella poikia sillä silmällä hän häpesi koko naiseksi kasvamista, hän vaati että hänen hiuksensa pidetään lyhyenä ja hän halusi lainata äidiltään väljiä vaatteita. Isälleen hän kertoili kauppareissuilla joskus ahdistuksestaan, mutta eihän isälle nyt kaikkea voinut kertoa.
16-vuotiaana Ritu päätti eräänä päivänä, että hän alkaa sukeutua naiseksi siinä missä muutkin tytöt. Lauantai-ilta oli lähestymässä, ja Ritu kähersi hiuksensa raudalla ja varasti isosiskoltaan huulipunaa, ja vaivihkaa meni polkupyörällä nuorisoseurantalolle iltamiin. Pimenevässä illassa muut nuoret huomasivat Ritun muuttuneen olemuksen ja voi sitä naureskelun määrää kylän pojilla, "mikä tuo Ritukin nyt yrittää olla". Niin siinä kävi että Ritu karkasi häpeissään talolta ja vannoi ettei koskaan enää vilkaisisi miehiin päin.
Mutta hänen peräänsä juoksi Mustosen Jaana. Jaana oli kasvanut ainoana tyttönä lapsikatraasta ja isänsä oli viinaanmenevä, joten hän ymmärsi Ritua hyvin. Mutta Jaanan myötä Ritun alamäki alkoi. Jaana seurusteli pari vuotta vanhemman Teuvon kanssa salaa, ja tutustutti Ritun Teuvon kaveriin Heikkiin. Nelikko alkoi viettää vapaa-aikaansa yhdessä ja usein he karkasivat Hessun karva-Opelilla Lahden kapakoihin.
Seuraavista 5-7 vuodesta Ritu ei jälkikäteen muista mitään, valokuviakaan ei paljoa ole siltä ajalta jäänyt. Ritun vanhemmat eivät jaksaneet katsella tytön toilailuja joten Ritu muutti Hessun kanssa Lahteen pieneen yksiöön. He saivat kolme lasta. Hessu oli töissä postinkantajana, sai sieltä potkut varastettuaan arvokkaita kirjelähetyksiä ja mies alkoi juoda entistä enemmän.
Oli vuosi 1984 ja Ritu katseli turtana Sarajevon olympialaisia. Sitten hän tokaisi Hessulle: "Se on joko pullo tai minä, valitse. Ei tuommosta miestä ole lastenkaan hyvä katella." Hessu valitsi ensimmäisen.
Ritu muutti Hollolan Salpakankaalle kaksioon lasten kanssa ja haki töitä Lahden Sokokselta. Pian hän pääsi ruokapuolen kassalle töihin, lapset naapuritalon perhepäivähoitajalle ja päivät menivät kuin sumussa töiden ja lasten hoitamisen välillä. Hessu kävi välillä rymistelemässä Ritun ovea ja huutelemassa Ritun parvekkeen alla, mutta Ritu ei lasten takia uskaltanut avata ovea. Myöhemmin Ritu kuuli, että Hessu sai surmansa puukkotappelussa.
Työkaverit näkivät että Ritu oli katkeamispisteessä ja myymälässä vietettiin iltaisin kassaa laskiessa pitkiä toveja Ritun kertoessa tilanteestaan. Eräänä päivänä myymälävastaava Seija tuli Ritun luo, ja sanoi hiljaa: "Kuule, siulla tuo pää kun näyttää toimivan kuin laskukone, niin mikset pyrkisi myymälävastaavaksi? Minä olen jäämässä kolmen vuoden päästä eläkkeellekin..."
Silloin Ritun elämässä syttyi valo.
Seuraavana keväänä Lahden kauppakouluun (en tiedä mikä koulu siellä silloin oli) otettiin 25 hakijaa. Yksi Ritun kanssa opiskelemaan päässeistä oli Pekka, komea ja pitkä mies, lihamestarin poika Kärkölästä, joka haaveili kauppiaan urasta. Ritun sukat pyörivät jaloissa aina Pekan nähdessään ja pian aukesi puhelinlinjat Kärkölään päin. Seuraavana kesänä vietettiin pariskunnan häitä.
Nykyisin Ritu ja Pekka asuvat Nastolassa, sillä Pekka sai sieltä K-marketin kauppiaan pestin. Ritu on myymälävastaavana Sokoksella Lahdessa ja odottaa tyytyväisenä eläkepäiviä muutaman vuoden päästä. Pariskunnalla on komea talo järven rannalla, ja tulevaisuudensuunnitelmissa siintää muutto Espanjaan, jahka viimeisetkin lapset lentävät pesästä...
Viimeksi muokattu: