Koirarotu ns perhekoiraksi?

[kaiskkaa]

Etsimme pientä-keskikokoista (säkä max 30-35cm), rauhallista ja rapsutuksia rakastavaa koirarotua perheeseemme. Lapset ovat 10- ja 8-v. Muita elukoita ei ole. Kokemusta koirista on vähän, perheessämme ei ole ollut koiraa aiemmin.

Koiran kanssa olisi kiva ulkoilla, tehdä jälkiä metsään jne, mutta koiran pitäisi olla ns helposti käsiteltävä ja koulutettavissa. Ei mielellään mikään haukkuherkkä rotu, koska asumme rivarissa. Turkki lyhyt- tai karkeakarvainen, ei mikään joka paikkaan pöllyävä.

Ehdotuksia? Karkeakarvaista mäyräkoiraa mietittiin ja jackrusselia, mutta taitavat molemmat olla aika uppiniskaisia rotuja

 

[Russelin omistaja]

Tärkein asia ota selvää kunnolla roduista ennen harkintaa. Nyt kuulostaa siltä, että heität rotuja ilmaan, ilman kunnollisista tietämystä roduista.
Kun kerta kokemusta ei ennestään ole, suosittelen jotakin helpompaa rotua, kuten esim. tiibetinspanieli.

Jack russelia en teille suosittele. Vaatii paljon liikuntaa, tekemistä, voi olla haukkuherkkä eikä ole hyvä vaihtoehto ensimmäiseksi koiraksi. On todella omapäinen rotu, joka vaatii omistajaltaan tietämystä ja myös osaamista. Ovat toki ihanan näköisiä, mutta se asia ei voi olla päällimmäisenä kriteerinä. Meiltä sellainen löytyy, joten voi sanoa tämän kokemuksesta.

 

["aapee"]

Kiitos kokemuksestasi Minulla on ollut aiemmin cockerspanieli, samoin meillä on ollut kuukauden verran hoidossa sekä karkkarimäykky ja russeli. Ihania koiria kaikki. Russeli oli ehkä sieltä rauhallisimmasta päästä, mutta yksilöitähän ne koiratkin ovat.

Tiibetinspanieli olisi muuten ok, mutta se on pitkäkarvainen ja helkutin ruma koira. Ei käy siis näillä hyvillä kriteereillä

 

[vierääs]

Spanieli-rodut (vaikeivät silmääsi mielytäkään) ovat hyviä "aloittelija-koiria". Satsaa myös siihen, että saatte nartun, urosten kanssa saattaa helpommin joutua "keskustelemaan" arvojärjestyksestä.

 

["Villis"]

Villakoira, kenties keskikokoinen (Säkä35-45). Ei ole haukkujerkkä, kuten pienemmät versiot rodusta, äärimmäisen helposti koulutettava ja myös lasten ulkoiluttavissa. Karvaa ei irtoa, kun pitää Turkin lyhyenä , hoito ei vie paljonkaan aikaa.
Jaksaa lenkkeillä ja harrastaa niin paljon kun omistajalla virtaa riittää, mutta ei myöskään hypi seinille pienemmällä aktivaatiolla. Toki erittäin älykkäänä koirana kaipaa myös jotain aivopähkinää. ( meillä opetettu esim. tuomaan lehden isännällä, rukkasia lapsille ja paljon "turhia" temppuja) oppii ihan uskomattoman helposti ja nauttii tekemisestä.
Tutustumaan ihmeessä rotuun!

 

[ntäs]

Jackrussell voi olla hyvinkin haukkuherkkä ja karvaa siitä voi lähteä todella paljon, joten ei taida sopia kriteereihisi. Entä snautserit? Ei lähde karvaa, sopivan aktiivinen mutta osaa myös rauhoittua kotona. Tosin snautserikin voi olla kova haukkumaan, ja se haukku on aika viiltävä
Tärkeintä on että valitset sopivan pennun, mihin rotuun sitten päädytkin.

 

["Villis"]

Lisään vielä, että ensimmäinen koira meidän perheessä ja hieno, hyvinkäyttäytyvä kotikoira on tuosta pennusta saatu ( nyt kohta 2v), vaikkei kokemusta ole!

 

[chihun omistaja]

Miten ois borderterrieri? pieni mutta ei taskukoko. Karva lyhyt. Ei oo haukku/rähinänherkkä. Perhekoira mutta myös aktiivinen jos perhekin sitä on. Terrierin näköinen paketti mutta paljon lempeämpi kuin terrierit yleensä.

 

["aapee"]

Onko kellään kokemusta bichon frisestä? Jos sellaisen pitäisi ns lyhytkarvaisena

 

[feger]

Haukkuminen on useimmiten koulutuskysymys. Minun mielikuva pienistä koiraroduista on se, että ne räksyttävät päivät pitkät. Tuossa naapurustossa on 3 asuntoa, joissa on joitakin pikkukoiria ja aina kun me menemme tuossa tiellä ohi, niin noista asunnoista alkaa kuulua aika hanakkaa räksytystä.

 

["V ieras"]

Mopsi!

Ei ole mikään räkyttäjä, turkki on helppo pitää kunnossa, rakastaa rapsuttelua ja sylissä/vieressä loikoilua, pieni, helppo kouluttaa.
Nauttii pitkistä kävelylenkeistä. Oikeasti!

Meillä on puolet suvusta hurahtanut mopseihin
Ei ne mitään kovin nättejä ole naamastaan, rumankauniita, mutta niin ihania muuten :heart:

 

[Koiruli]

Haukkuminen on useimmiten koulutuskysymys. Minun mielikuva pienistä koiraroduista on se, että ne räksyttävät päivät pitkät. Tuossa naapurustossa on 3 asuntoa, joissa on joitakin pikkukoiria ja aina kun me menemme tuossa tiellä ohi, niin noista asunnoista alkaa kuulua aika hanakkaa räksytystä.

Eipä yleistetä! Meillä pieni haukkuu ainoastaan ovikelloa, ulkonaliikkujia ei ollenkaan. Korkeintaan murisee jos koira menee ohi.

 

[chihun omistaja]

Eipä yleistetä! Meillä pieni haukkuu ainoastaan ovikelloa, ulkonaliikkujia ei ollenkaan. Korkeintaan murisee jos koira menee ohi.

Niinpä! Meidän pikkurotta ei hauku edes ovikelloa. Naapurissa asuu kaks dalmista, ne räyhää aina ikkunassa kun mennään ohi. Samaten tuossa vähän matkan päässä asuu joku valkoinen paimenkoira, se tulee melkein ikkunasta läpi räyhäten kun näkee että joku menee ohi....

 

[Jätkä]

[QUOTE="aapee";29562193]Onko kellään kokemusta bichon frisestä? Jos sellaisen pitäisi ns lyhytkarvaisena[/QUOTE]

Anopilla on BF, karvaa ei lähde juuri lainkaan, erittäin lapsirakas, pieni, oppivainen. Huonojakin puolia löytynee, eli oppivainen myös pahoille tavoille. Mun mielestäni vaatii myös kunnon koulutuksen, tosin munkokemukseni ko rodusta on tosiaankin vain tuo yksi piloille hemmoteltu yksilö.

 

[vvvvieras]

EI terrieriä ekaksi koiraksi! Ovat haastavia luonteeltaan ja vaativat pieneksi koiraksi paljon liikuntaa ja aivojumppaa.

Mä suosittelen Bichoneita, ehkä ennen kaikkea Bichon Bolognesea. Turkki on pitkä mutta karvaa ei irtoa, rodulla ei ole aluskarvaa. Harjata kun jaksaa muutaman kerran viikossa (pentuna joka päivä, jotta tottuu harjaamiseen) niin ei turkki vaadi sen kummempia. Harjaaminen on helppoa vaikka sohvalla istuen, koska se karva ei tosiaan pölise, vaan jää harjaan kiinni hahtuvapalloina.

Täällä tiivistetysti rodusta: http://fi.wikipedia.org/wiki/Bolognese_(koira)

 

[vie]

[QUOTE="V ieras";29562249]Mopsi!

Ei ole mikään räkyttäjä, turkki on helppo pitää kunnossa, rakastaa rapsuttelua ja sylissä/vieressä loikoilua, pieni, helppo kouluttaa.
Nauttii pitkistä kävelylenkeistä. Oikeasti!

Meillä on puolet suvusta hurahtanut mopseihin
Ei ne mitään kovin nättejä ole naamastaan, rumankauniita, mutta niin ihania muuten :heart:[/QUOTE]

ei helvetissä! Hengitysvaikeudet, silmät tippuu päästä, luusto jalostettu aivan pilalle.

 

["V ieras"]

ei helvetissä! Hengitysvaikeudet, silmät tippuu päästä, luusto jalostettu aivan pilalle.

Monessa rodussa on vikoja johtuen jalostuksesta.

Hengitysvaikeudet on meillä mopseilla näkynyt lähinnä kesähelteellä pitkillä kävelylenkeillä.

Silmien tippuminen, ehkäpä sitäkin sattuu. Mutta ei ne nyt niin vaan pois muljahtele!

Ehkä meille ja lähipiiriin on sitten osunut poikkeuksellisen terveitä yksilöitä.. Meinaan jos tiedät montakin kuvailemasi kaltaista mopsia.

On ostettu aina hyvältä kasvattajalta, joka on ollut mopsien kanssa tekemisissä vuosien ajan.

 

[Pinki]

Vanhana koiraharrastajana ja tämän ketjun lukeneena, voisin kyllä suositella tuota villakoiraa teille, ja sitä keskikokoista. Mukavia, perhe-elukoita, suht helppo kouluttaa ja kun turkin trimmaa lyhkäseksi, sekin on helppohoitoinen.

 

[eitipumopsinsilmätpäästä]

Ai tippuu mopsilta silmät päästä... Voi hyvä jumala, ei todellakaan tipu. Mopsi erittäin hyvä vaihtoehto ekaksi koiraksi. Äärettömän lapsirakkaita, innostuu perheen tekemisistä, helppo ottaa mukaan, jaksaa lenkkeillä ja miellyttää.
Joku ehdotti tipsua ekaksi koiraksi, en ole samaa mieltä asiasta. Äärettömän itsepäinen rotu.
Itse voisin ehdottaa ekaks koiraks cavalierin kingcharlesinspanielia.

 

[feger]

Ai tippuu mopsilta silmät päästä... Voi hyvä jumala, ei todellakaan tipu. Mopsi erittäin hyvä vaihtoehto ekaksi koiraksi. Äärettömän lapsirakkaita, innostuu perheen tekemisistä, helppo ottaa mukaan, jaksaa lenkkeillä ja miellyttää.
Joku ehdotti tipsua ekaksi koiraksi, en ole samaa mieltä asiasta. Äärettömän itsepäinen rotu.
Itse voisin ehdottaa ekaks koiraks cavalierin kingcharlesinspanielia.

Ei ikinä! TUo rotu saisi kuolla sukupuuttoon. Kuten kyllä mopsit yms. lyttykuonot siihen samaan syssyyn. En voi käsittää!

 

[chihun omistaja]

Itse voisin ehdottaa ekaks koiraks cavalierin kingcharlesinspanielia.

Siinä ne sairaimmat sitten tulikin, cavalier ja mopsi. Ja tämä tietohan ei perustu kenenkään perhepiiriin, jolla tiedolla ei tee mitään.

 

[ntäs]

Siinä ne sairaimmat sitten tulikin, cavalier ja mopsi. Ja tämä tietohan ei perustu kenenkään perhepiiriin, jolla tiedolla ei tee mitään.

Jep, luulisi, että jokainen rotuharrastaja, omistaja tai kasvattaja olisi kiinnostunut rodun terveydestä. Mitä järkeä on teeskennellä, että näitä tiettyjen rotujen hyvin tunnettuja jalostuksen aiheuttamia terveyshaittoja ei ole olemassa?
Esim. juuri cavalierilla on nyt sellainen tilanne, että todellakin rodun pitäisi ehkä antaa kadota, koska jalostuksessa ei ole tehty tarpeeksi töitä rodun terveyden parantamiseksi ja tuskin tullaan/pystytään enää tekemäänkään, koska kasvattajilla ei riitä siihen mielenkiintoa eikä resurssejakaan. Ja sanon tämän cavalierin omistajana.

 

[Villis...]

Me tehtiin se virhe, että otettiin villakoira. Muuten ok, mutta herranen aika tuota seuraamista ja avuttomuutta! Koko ajan, joka jumalan sekunti tuo koira seuraa minua, mitä teen, missä olen, uikuttaa oven takana jos meen vaikka vessaan. Omatoimisuutta/omaa tahtoa ei ole nimeksikään. Paitsi siinä, että valikoi ruokansa. Järkky nirsoilija. Lasten kanssa ei tykkää puuhailla yhtään. Ulkona käy nopsaan pissillä ja heti oven taakse vinkumaan. Vaikka olis pihaa ja metsää juosta ja tutkia. Että semmonen villis! Kyllä kaduttaa! Ainoa hyvä puoli on se, ettei tuhoa paikkoja ja karvaa ei lähde. Siinä ne.

 

[feger]

Me tehtiin se virhe, että otettiin villakoira. Muuten ok, mutta herranen aika tuota seuraamista ja avuttomuutta! Koko ajan, joka jumalan sekunti tuo koira seuraa minua, mitä teen, missä olen, uikuttaa oven takana jos meen vaikka vessaan. Omatoimisuutta/omaa tahtoa ei ole nimeksikään. Paitsi siinä, että valikoi ruokansa. Järkky nirsoilija. Lasten kanssa ei tykkää puuhailla yhtään. Ulkona käy nopsaan pissillä ja heti oven taakse vinkumaan. Vaikka olis pihaa ja metsää juosta ja tutkia. Että semmonen villis! Kyllä kaduttaa! Ainoa hyvä puoli on se, ettei tuhoa paikkoja ja karvaa ei lähde. Siinä ne.

Tuokin on opetuskysymys. Jotkut koirat pitää opettaa olemaan yksin. Se ei ole itsestäänselvyys. Mullakin koira seuraisi huoneesta toiseen perässä, jos annan sen tehdä niin.

 

[Villis...]

Toki kiellän seuraamasta. Ja hetken muistaakin sen. Mutta kohta taas hiipii häntä koipien välissä viereen. En kyllä millään jaksais koko ajan käskeä! Ikää on kohta 7, eli vieläköhän kovin oppisi...