Onko kukaan tehnyt vielä lasta eron jo ollessa vireillä?

  • Viestiketjun aloittaja Viestiketjun aloittaja "Saila"
  • Ensimmäinen viesti Ensimmäinen viesti
S

"Saila"

Vieras
Tilanne: Olemme miettineet eroa, mutta kumpikin on jäänyt odottamaan mitä toinen tekee. Yksi lapsi on, ja hän toivoisi kovasti sisarusta, mutta ei tiedä, että perhe hajoaa hetkellä millä hyvänsä... Itsekin olen aina halunnut enemmän lapsia, ja ikää on nyt 34 vuotta. Mietin että mitäs jos vielä vikittelisin miestä vähän, ja katsoisin tulisinko raskaaksi? Sitten voisimme erota. Tekisi mieli toteuttaa oma ja lapsen haave, ja samalla pistää mies entistä pahempaan kuseen, koska on laiminlyönyt minua ja lastamme ihan tarpeeksi, mikä eron aiheuttaakin, toisaalta mietin että kuka siinä oikeasti voittaa ja häviää eniten?
 
Tossa logiikassa on nyt kyllä jotain pahasti vialla. Jos noin kieroja miettii, niin mahtaako nyt olla se miehen käytös syynä eroon? Vai mahtaako mies olla jättämässä sittenkin sua ja tahdot kostaa tällaisella erittäin häiriintyneellä tavalla?

Kai siinä miehessä jotain hyvääkin on, kun kerrat haluat hänelle vielä toisenkin lapsen tehdä?

Huh huh!
 
  • Tykkää
Reactions: Data ja Wolt
Ihan sairasta, oikeesti. Ei lapsen sisarushaaveilla voi olla lisääntymisessä oikeasti painoarvoa, vaan perhe itse määrittelee riittääkö resurssit lisälapseen. Enitenhän se eron alkajaisiksi alulle laitettu lapsi tulee kärsimään.
 
  • Tykkää
Reactions: Data
Alkuperäinen kirjoittaja täh;29554013:
Sinulla ei ole varaa huudella tässä ketjussa. Lapsia kolmelle miehelle ja lasten elintaso on sen mukainen. Sairasta oikeesti.

On minulla varaa huudella vaikka kuinka paljon. Vai missä kohdin muka itse olen tehnyt toisin kuin saarnaan?
 
  • Tykkää
Reactions: Data
... Enitenhän se eron alkajaisiksi alulle laitettu lapsi tulee kärsimään.

Miten se lapsi joutuu kärsimään? Siinä vaiheessa, kun lapsi alkaa mitään ymmärtää, niin vanhempien ero on jo selvä ja äidillä ehkä uusi mies, jonka kanssa lapsi kasvaa perheeksi. Isästä riippuu millainen isäsuhde muodostuu biologiseen isään.

Tätä olen sanonut ja sanon edelleen; lapselle onnellisin tilanne on silloin (pidemmän päälle), kun lähivanhempi on onnellinen ja nauttii elämästään!
 
Kai siinä miehessä jotain hyvääkin on, kun kerrat haluat hänelle vielä toisenkin lapsen tehdä?Huh huh!
No tietysti tämä on mun subjektiivinen näkemys, mutta en minä tätä avioliittoa rikkonut, olen hoitanut oman osuuteni sopimuksesta. Ja toki miehessä on jotain hyvää: hönellä on esim. ihan hyvä palkka ja lisäksi ihan hyvät ulkoiset geenit, ainakin meidän yhteinen lapsi peri ihan kivat piirteet. Mutta ulkoisiin juttuihin ne hyvät puolet sitten jäävätkin... Tiedän että toi olisi väärin, mutta ketä kohtaan, sitä lähinnä mietin. Vai olisko se jonkun osapuolen kannalta oikein?
 

Yhteistyössä