Mitä huomoida työhaastattelussa

Mulla tänään haastis. Ja hankaluuksia tuottaa se, että työpaikka on aika kaukana. Mutta työttömänä en halua enää olla. Eli mitä mun pitäs muistaa, että kiinnittäisin positiivisessa mielessä haastattelijan huomion?

 

Ensivaikutelma on tärkeä. Hymy, hyvä ryhti, tervehtiminen, kättely.. Mieti mielessäsi vähän ennakkoon yleisimpiin kysymyksiin vastauksia: missä olet hyvä, missä kehitettävää yms. ja varaudu myös esittämään kysymyksiä Liika yrittäminen yleensä ei ole hyväksi, mutta jokainen jännittää haastatteluita, et se normaalia.

 

Tähän on oikeastaan mahdotonta vastata tietämättä, minkä tyyppisestä työstä on kyse. Esim. jossain asiakaspalvelutyössä juuri tuollainen luontevuus ja sosiaaliset taidot ovat aivan ratkaisevassa asemassa, kun taas jossain asiantuntijatyössä olennaisempaa on substanssiosaaminen.

 

Joo, hymyilen ja katson silmiin. Ryhti on ok ja vaatteet siistit. Perusasetelma siis kaiketi kohdallaan. Mulla on tarvittava koulutus ja yli viiden vuoden kokemus alalta. Sekään ei siis oo ongelma.

Mutta silti pelottaa. Onko parempi olla nöyrä ja lähestyä sillä mielellä, että kun nyt vaan huolisitte töihin vai meenkö sillä asenteella, että mähän olen tässä teille aikaani ja osaamistani myymässä ja haluan siitä myös asianmukaisen korvauksen? Hankalaa.

 

Onko haastattelijoita monta vai vain yksi?

 

Hoitoala. Eli sikäli oon "vahvoilla", että tää on niitä harvoja aloja, joissa tälläkin hetkellä on valinnan varaa. Työntekijän markkinat, niin sanotusti. Mulla on (käsittääkseni) ihan sujuva ulosanti ja tuun toimeenn ihmisten kanssa. Mutta niin ne muutkin tähän työhön hakevat varmasti.

 

Onko haastattelijoita monta vai vain yksi?

Jos tulkitsin oikein viestiä, jonka sain, niin ei ole kuin yksi.

 

Mutta silti pelottaa. Onko parempi olla nöyrä ja lähestyä sillä mielellä, että kun nyt vaan huolisitte töihin vai meenkö sillä asenteella, että mähän olen tässä teille aikaani ja osaamistani myymässä ja haluan siitä myös asianmukaisen korvauksen? Hankalaa.

Jälkimmäinen tietysti. Siis sillä oletuksella, että sinulla todella on jotain annettavaa sille työnantajalle.

 

Hoitoala. Eli sikäli oon "vahvoilla", että tää on niitä harvoja aloja, joissa tälläkin hetkellä on valinnan varaa. Työntekijän markkinat, niin sanotusti. Mulla on (käsittääkseni) ihan sujuva ulosanti ja tuun toimeenn ihmisten kanssa. Mutta niin ne muutkin tähän työhön hakevat varmasti.

Kuinka sitten olet ollut työttömänä, kun avausviestissä sanoit, ettet "enää halua olla työttömänä"? En tarkoita keljuilla, vaan ihan tuli mieleen, että mikä tämä asetelma on.

 

Jälkimmäinen tietysti. Siis sillä oletuksella, että sinulla todella on jotain annettavaa sille työnantajalle.

No toki on. Monen vuoden kokemus, ammattitaito ja valloittava persoona

 

Kuinka sitten olet ollut työttömänä, kun avausviestissä sanoit, ettet "enää halua olla työttömänä"? En tarkoita keljuilla, vaan ihan tuli mieleen, että mikä tämä asetelma on.

Niin. Siis tällä hetkellä olen työtön,koska sanoin itseni irti edellisestä (vakituisesta) työpaikasta. Pitkä tarina, ei siitä sen enempää.

 

otat suihin. se muistetaan varmasti.

 

Jos tulkitsin oikein viestiä, jonka sain, niin ei ole kuin yksi.

Oot koulutettu alalle ja kokemustakin on, joten itsevarmana vaan, turha nöyristellä. Loppu onkin sitten ihan henkilökemioista kiinni.

 

Muista olla iloinen ja positiivinen ja kun koulutus ja kokemusta on niin terve itsevarmuus on vaan hyvästä. Älä pyytele anteeksi tai " kerjää " työtä vaan esität asian niin että kun valitsevat sinut työhön niin saavat yhtiölleen paljon. Liiallinen ylimielisyys tietty on pois laskuista.
Korosta sitä että sulla on korkea työmotivaatio ja olet joustava työntekijä ja tulen kaikkien kanssa toimeen sekä toimit luontevasti myös kiireen keskellä.
Katsekontakti tottakai muttei mitään kiusallista tuijotusta, hymyile mutta joku raja siinäkin =)
Tsemppiä haastatteluun!

 

Varaudu selittämään irtisanoutumisesi jotenkin järkevästi. Sitä kysytään varmasti ja haluavat ehkä soitella vanhaan työpaikkaan. Tai niin mä ainakin tekisin työhönottajana.

 

Jos työpaikka on kaukana kotoa, varaudu myös siihen, että kysyvät miten koet tuon työmatkan eli jaksatko kulkea. Multa on kysytty tätä aina!

 

Mikä on järkevä syy sanoutua irti? Mä tein sen siksi, että työntekijöitä kohdeltiin epäreilusti, tasa-arvoa ei tunnettu, johtoporras oli ihan pihalla käytännön työstä (eikä se tuntunut päätöksenteossa haittaavan, ei niitä edes kiinnostanut), ulkopuolelle haluttiin näyttää hyvältä, vaikka todellisuus oli ainakin rivityöntekijän näkökulmasta jotain muuta. Näitä nyt kuitenkaan ei ehkä kannata ladella? Voinko vaan sanoa, etten voinut siellä työpaikassa tehdä työtäni niin kuin haluan sitä tehdä?

Mitä tuohon työmatkaan tulee niin se kieltämättä mietityttää mietityttää, mutta kun syrjässä asuu, niin on oltava valmis kulkemaan. Edelliseen työpaikkaankin oli matkaa, eikä se ollut ongelma. Mutta haastattelijalle sanon, että matka ei ole mulle kynnyskysymys.

 

Ei olis varmaan kannattanu sanoutua irti ennen kun on löytynyt uusi työ. Pässi!!!

 

Mä sain sen paikan