O
V
"vvieras"
Vieras
5 on liian vähän 10 liikaa...näin yleisesti. Voin kokemuksesta sanoa, että sama rytmi, niin alkaa loppumaan väsymys. Eli aina vaikka klo 22 nukkumaan ja heräät klo 6 eli 8 tuntia nukuttu. Tietysti unentarve vaihtelee, mutta muistaakseni tuo 8 h on yleisin. Liian paljon väsyttää ja liian vähän tietysti myös. Tietysti paras olisi mennä nukkumaan siihen aikaan kun on itselle hyvä, esim. vaikka klo 22 ja herää sillon kun herää. Ja nousee sillon myös ylös eikä mieti, että onpas tässä mukava makoilla ja nukahtaa vielä pari tuntia lisää. Sillon väsyttää.
O
oma kokemus
Vieras
Minä olen aikuisiällä herännyt yhden kerran täydellisen virkeänä ja ilman kipuja. Useimmiten kyllä olo on ihan ok, enkä kirjoita valittaakseni, mutta se oli vaan todella erikoinen kokemus, kun ei ollut yhtään mitään tarvetta tai halua jäädä sänkyyn makaamaan ja olin pirtsakka kuin mikä. Silmät vaan auki ja sängystä ylös! Minulla on fibromyalgian tapaisia kipuja ja olen aina jollain lailla jumissa tai kankea aamuisin ja uni ei ilmeisestikään virkistä tarpeeksi.
O
oma kokemus
Vieras
Se oli harmi, ettei tuo kokemus ollut toistettavissa. En tehnyt mielestäni mitään eri lailla kuin tavallisesti, se tuntui olevan vaan jonkinlainen sattuman oikku. Unirytmistä voisin kyllä huolehtia paremmin, se unohtuu helposti... Herääminen on ainakin helpompaa, jos herää aina suunnilleen samaan aikaan. Vähitellen alkaa herätä itsestään ennen kellon soittoa ja silloin on pirteämpi kuin jos kellon soitto herättää sikeästä unesta.
K
Ken guru
Vieras
Mä herään nykyään lähes aina virkeänä aamulla. Nukun n. 8h yössä ja herään itsestään, juuri ennen kellon soittoa.
Mikä lie vanhuusiän oire tämä sitten...
??
Mikä lie vanhuusiän oire tämä sitten...
??
?
....
Vieras
V
vieras_
Vieras
Ei aamulla, mutta aamupäivällä kyllä. Ihan sama vaikka olisi nukkunut kuinka paljon niin jos ennen yhdeksää joutuu heräämään, ei voi olla levännyt saati pirteä olo.
V
vvias
Vieras
Kai jotkut niin tekee. Minä en muistakaan, milloin olisi herännyt pirteänä. Pitäisi käydä nukkumaan aikaisemmin. Käyn nukkumaan kymmeneltä ja herään kuudelta. Unta tulee siis alle 8h, koska nukahtamiseen menee oma aikansa. Heräilen yöllä, vähintään kerran yössä, useimmiten kahdesti. Joku ongelmahan tässä on, tietäisi vaan mikä.
K
Keittiönoita
Vieras
Vielä reilu vuosi sitten mietin ihan samaa. Kukuin pitkälle yöhön ja nukuin ihan liian vähän. Sen kerran, kun nukuinkin sitten vaikkapa 10 tuntia, olin ihan yhtä väsynyt ellen jopa väsyneempikin.
Kaikki kuitenkin muuttui, kun jouduin sairaalaan. Siellä ei ollut iltaisin mitään aktiviteettia ja klo 20 alettiin jo valmistautumaan nukkumiseen. Iltavuorolaiset siis laittoivat potilaat petiin ja yökkö yhdeksän jälkeen kävi sammuttamassa valot. Vastaavasti aamulla alkoi jo ennen seitsemää kolina, vampyyritäti kävi imemässä verta jo puoli seitsemän. Kolme viikkoa ja mun vuosikymmenten vuorokausirytmini oli käännetty ylösalaisin.
Olen nyt vuoden aikana tehnyt muutamia havaintoja. Ei riitä, että nukkuu joskus kunnolla. Pitää nukkua joka yö kunnolla. Mahdollisimman samaan aikaan nukkumaan ja mahdollisimman samaan aikaan ylös. On tärkeää, ettei nk uniaika mene ohi. Edelleenkin mulla käy kuten ennenkin, että jos en klo 21 paina päätäni tyynyyn, niin klo 23 se on sitten armotta myöhäistä. Sitten valvon vaikka aamuun asti. Vuoteen en ole tarvinnut herätyskelloa vaan herään aamulla kuuden ja seitsemän välillä siihen, ettei enää väsytä. Nousen ylös ja lähden koiran kanssa aamulenkille.
Pitää myös ulkoilla säännöllisesti ja syödä monipuolisesti. Ei raskaita aterioita illalla, muttei myöskään nälkäisenä nukkumaan. Mä vältän nykyisin myös kofeiinipitoisia juomia illalla.
Sanoisin siis, että säännöllisyys on avaintekijä. Tällainen aamuntorkku kuin minä olen vuosikymmeniä ollut, muuttuikin aamuvirkuksi, kun muutin epäsäännöllisen elämäni säännölliseksi.
Toki ihmiset ovat yksilöitä eikä kaikilla toimi samat keinot. Mutta olin yllättynyt, kun vastoin kaikkia aiempia oletuksiani musta tulikin aamuvirkku ja nykyisin nautin aamuista.
Kaikki kuitenkin muuttui, kun jouduin sairaalaan. Siellä ei ollut iltaisin mitään aktiviteettia ja klo 20 alettiin jo valmistautumaan nukkumiseen. Iltavuorolaiset siis laittoivat potilaat petiin ja yökkö yhdeksän jälkeen kävi sammuttamassa valot. Vastaavasti aamulla alkoi jo ennen seitsemää kolina, vampyyritäti kävi imemässä verta jo puoli seitsemän. Kolme viikkoa ja mun vuosikymmenten vuorokausirytmini oli käännetty ylösalaisin.
Olen nyt vuoden aikana tehnyt muutamia havaintoja. Ei riitä, että nukkuu joskus kunnolla. Pitää nukkua joka yö kunnolla. Mahdollisimman samaan aikaan nukkumaan ja mahdollisimman samaan aikaan ylös. On tärkeää, ettei nk uniaika mene ohi. Edelleenkin mulla käy kuten ennenkin, että jos en klo 21 paina päätäni tyynyyn, niin klo 23 se on sitten armotta myöhäistä. Sitten valvon vaikka aamuun asti. Vuoteen en ole tarvinnut herätyskelloa vaan herään aamulla kuuden ja seitsemän välillä siihen, ettei enää väsytä. Nousen ylös ja lähden koiran kanssa aamulenkille.
Pitää myös ulkoilla säännöllisesti ja syödä monipuolisesti. Ei raskaita aterioita illalla, muttei myöskään nälkäisenä nukkumaan. Mä vältän nykyisin myös kofeiinipitoisia juomia illalla.
Sanoisin siis, että säännöllisyys on avaintekijä. Tällainen aamuntorkku kuin minä olen vuosikymmeniä ollut, muuttuikin aamuvirkuksi, kun muutin epäsäännöllisen elämäni säännölliseksi.
Toki ihmiset ovat yksilöitä eikä kaikilla toimi samat keinot. Mutta olin yllättynyt, kun vastoin kaikkia aiempia oletuksiani musta tulikin aamuvirkku ja nykyisin nautin aamuista.
V
vvias
Vieras
Minulla on ongelmana se, että minua nukuttaa iltaisin armottomasti klo 19-20.00 välillä. Ei silloin voi vielä nukkumaan mennä, kun on lasten iltatoimet ja muuta tekemistä. Siitä se väsymys sitten kaikkoaa ja kymmeneltä olen jo liian pirteä nukkumaan.
K
Ken guru
Vieras
Sama juttu täällä: menen joka ilta nukkumaan suurin piirtein samaan aikaan (nukahdan aina kun nukutan 1v:tä), en syö c-vitamiinipitoista tai juo kofeiinipitoisia illalla, enkä myöskään raskaasti, mutten mene nälkäisenä syömään.
Päivällä syön erityisesti raskauteni vuoksi terveellisesti, ja otan joka aamu vitamiineja.
Että ehkä se sitten vaatii jotain tällaista tylsää kurinalaisuutta???
Päivällä syön erityisesti raskauteni vuoksi terveellisesti, ja otan joka aamu vitamiineja.
Että ehkä se sitten vaatii jotain tällaista tylsää kurinalaisuutta???
K
Keittiönoita
Vieras
Mun aamuvihamielisyyteni luultavasti alkoi vuosikymmeniä sitten, kun ei päässyt iltaisin nukkumaan silloin, kun väsytti. Ja sitten kävi juuri noin eli unta ei enää saanutkaan. Nyt mulla on aikuiset lapset ja vaikka kuopus vielä kotona asuukin, voin mennä nukkumaan just silloin kun väsyttää. Kuopus sitten puuhaa täällä omiaan enkä mä siihen herää.
E
entinen zombi
Vieras
Tulenpa tänne mainostamaan 
Mä olen aina nukkunut huonosti ja aamut ovat olleet lapsesta saakka yhtä tuskaa. Nyt olen ollut kohta vuoden päivät 5/2 "paastolla", ja sillä on ollut aivan uskomaton vaikutus unen laatuun. Jo ensimmäisen paastopäivän jälkeen heräsin ilman herätyskelloa (ennenkuulumatonta), ja olo oli ihan käsittämättömän virkeä. Se oli aivan järisyttävä kokemus, ja tunnen itseni nykyään ihan uudeksi ihmiseksi. Nyt mulla on aamulla herätessä aina samanlainen olo kuin tosi hyvän joogasession jälkeen, sellainen leijuva tunne. En olisi ikinä uskonut, että musta voisi tulla "hyvä nukkuja"!
Mä olen aina nukkunut huonosti ja aamut ovat olleet lapsesta saakka yhtä tuskaa. Nyt olen ollut kohta vuoden päivät 5/2 "paastolla", ja sillä on ollut aivan uskomaton vaikutus unen laatuun. Jo ensimmäisen paastopäivän jälkeen heräsin ilman herätyskelloa (ennenkuulumatonta), ja olo oli ihan käsittämättömän virkeä. Se oli aivan järisyttävä kokemus, ja tunnen itseni nykyään ihan uudeksi ihmiseksi. Nyt mulla on aamulla herätessä aina samanlainen olo kuin tosi hyvän joogasession jälkeen, sellainen leijuva tunne. En olisi ikinä uskonut, että musta voisi tulla "hyvä nukkuja"!