Tai kerro mitä SINÄ tekisit/kokeilisit.
Ensimmäinen kysymys, voiko vauva olla jotenkin "koukussa" tissiin ja haluta sitä puhtaasti tottumisesta aivan hemmetin monta kertaa yössä ja illassa? Esimerkiksi yli kymmenen kertaa? Pikkuvauvanahan oli hytkyteltävä sylivauva lähes koko ajan, nyt kuitenkin viihtyy jo yksinkin tuossa lattialla leikkimässä, eli ilmeisesti ei silloin ainakaan koske mihinkään. Siksi mietinkin, voisiko nuo illat ja yöt olla jääny niistä pikkuvauva-ajoista jotenkin päälle vai onko ihan kaukaa haettua?
Eli kannattaako mun jotenkin hellästi unikouluttaa ja jos niin mikä olisi paras (hellä) tapa juuri tällaiseen ongelmaan? Vai viittaisiko tämä mahdollisesti johonkin allergiaan tms jonka kohdalla mikä tahansa unikoulu on aika julmaa, jos vauvaan siis sattuu? Tänään kokeilin laittaa ruuan jälkeen vauvan pinnikseen ja menin itse viereen ja pidin kättä siinä ja lauloin/juttelin vauvalle. Vauva vain parkui ja pomppi vihaisesti pinnoja vasten noin tunnin verran jonka jälkeen nostin pois kun ei enää sydän kestänyt sitä. (virhe?)
Joku väläytteli refluksian mahdollisuutta, mutta en usko kun ei ole mitään muita oireita tästä kuin pienet annokset (syö kerralla hyvin vähän) ja itkuisuus joka painottuu etenkin öihin, päiväunikaikoihin ja iltoihin. Ei siis esim pulauttele, nieleskele, yski, haise happamalle tms. Muutenkin ärhäkämpi, mutta ukoisin tämän johtuvan tempperamentista.
Kyselen tästä kuitenkin neuvolassa keskiviikkona lisää.
Enpä arvannut, että mulla voisi olla näin avuton olo koskaan vanhempana, mutta on. Avuton ja tosi epätoivoinen fiilis, tää ei lopu koskaan.
Ensimmäinen kysymys, voiko vauva olla jotenkin "koukussa" tissiin ja haluta sitä puhtaasti tottumisesta aivan hemmetin monta kertaa yössä ja illassa? Esimerkiksi yli kymmenen kertaa? Pikkuvauvanahan oli hytkyteltävä sylivauva lähes koko ajan, nyt kuitenkin viihtyy jo yksinkin tuossa lattialla leikkimässä, eli ilmeisesti ei silloin ainakaan koske mihinkään. Siksi mietinkin, voisiko nuo illat ja yöt olla jääny niistä pikkuvauva-ajoista jotenkin päälle vai onko ihan kaukaa haettua?
Eli kannattaako mun jotenkin hellästi unikouluttaa ja jos niin mikä olisi paras (hellä) tapa juuri tällaiseen ongelmaan? Vai viittaisiko tämä mahdollisesti johonkin allergiaan tms jonka kohdalla mikä tahansa unikoulu on aika julmaa, jos vauvaan siis sattuu? Tänään kokeilin laittaa ruuan jälkeen vauvan pinnikseen ja menin itse viereen ja pidin kättä siinä ja lauloin/juttelin vauvalle. Vauva vain parkui ja pomppi vihaisesti pinnoja vasten noin tunnin verran jonka jälkeen nostin pois kun ei enää sydän kestänyt sitä. (virhe?)
Joku väläytteli refluksian mahdollisuutta, mutta en usko kun ei ole mitään muita oireita tästä kuin pienet annokset (syö kerralla hyvin vähän) ja itkuisuus joka painottuu etenkin öihin, päiväunikaikoihin ja iltoihin. Ei siis esim pulauttele, nieleskele, yski, haise happamalle tms. Muutenkin ärhäkämpi, mutta ukoisin tämän johtuvan tempperamentista.
Kyselen tästä kuitenkin neuvolassa keskiviikkona lisää.
Enpä arvannut, että mulla voisi olla näin avuton olo koskaan vanhempana, mutta on. Avuton ja tosi epätoivoinen fiilis, tää ei lopu koskaan.
Viimeksi muokattu:
, pitämään unikououn, koska vauva pitää sua maitobaarina, niin ei varmasti herkästi luovu siitä tissistä.