Ottaisitko vauvan miehen tyttären rippijuhliin?

  • Viestiketjun aloittaja "Aloittaja"
  • Ensimmäinen viesti
kuuluu kasvatukseen
Onko sinun mielestäsi kypsää aikuisuutta vaatia rippilasta hyväksymään inhoamansa siskopuoli, jota hän ei ole elämäänsä halunnut, ottamaan mukaan omaan suureen juhlapäiväänsä ja väkisinkin viemään osansa huomiosta? Minusta taas kuulostaa että sinä tässä tilanteessa välittäisit vähät mistään muusta kuin omasta kupeittesi kasvatista.
No kyllä on kypsää! Käsittämätöntä että aikuinen ihminen edes kirjoittaa noin ja pitää moista käytöstä hyväksyttävänä. Toi on syrjinnän hyväksymistä, eikä se meillä kuulu tapoihin. Etenkin kun se vielä kohdistuu omiin perheenjäseniin. Ei tulis KUULOONKAAN!
 
"humppa"
Tässä ketjussa oli kyse nimenomaan rippijuhlista, perheen isän tyttären omasta juhlapäivästä ja siitä täytyykö nuoren antaa viettää oma juhlapäivänsä niinkuin haluaa vai onko pakko huolia vauva mukaan jos ei vauvaa paikalle halua. Ei koko elämästä eikä muista perhejuhlista.
Sinä kuitenkin puhuit siitä, ettei voi vaatia pitämään sisaruspuolista. Kyllähän se on olemassa muulloinkin kuin nuoren rippijuhlissa. Muulloinko sitten pidetään pienemmästä sisarpuolesta, mutta omana rippijuhlana inhotaan? En nyt ymmärrä ajatustasi.
 
No kyllä on kypsää! Käsittämätöntä että aikuinen ihminen edes kirjoittaa noin ja pitää moista käytöstä hyväksyttävänä. Toi on syrjinnän hyväksymistä, eikä se meillä kuulu tapoihin. Etenkin kun se vielä kohdistuu omiin perheenjäseniin. Ei tulis KUULOONKAAN!
"koska me ollaan nyt tehty sulle tämä pikkusisko jota et halunnut ja jota inhoat..eiku ei sitä saa inhota, sitä on pakko rakastaa koska me ollaan se sinulle tehty, sinun täytyy ottaa se mukaan omiin juhliisi. Otetaan sitten myös ihania kuvia sinusta ja vauvasta ja muistakin hymyillä koska sinun tulee olla onnellinen tästä vauvasta?"

Ihan todella, mun käy sääliksi tuollaiseen alistettavaa teinityttöä, jonka on pakko jakaa oman päivänsä huomio sellaisen sisaruksen kanssa, jonka läsnäolo saa hänet muutenkin surulliseksi. Enkä tarkoita ap:ta, ap ei ole missään kohtaa sanonut että näin tulee varmasti käymään. Teinitytölle se oma rippipäivä on suuri juhla, parikuinen vauva ei tajua onko mukana vai ei. Sinne on sitten varmaan pakko kutsua myös mahdolliset serkut ja pikkuserkut joita ei ole koskaan nähnytkään ihan vaan siksi että se kuuluu tapoihin?
 
"humppa"
Eihän niihin pienempiin sisaruksiin lapsilta muutenkaan lupaa kysytä ja ihan ydinperheessäkin voi lasten välillä olla antipatioita. Eikä silti sisaruksia jätetä pois juhlista sen takia, ettei Minna tykkää Ilarista.
 
"Sini"
"koska me ollaan nyt tehty sulle tämä pikkusisko jota et halunnut ja jota inhoat..eiku ei sitä saa inhota, sitä on pakko rakastaa koska me ollaan se sinulle tehty, sinun täytyy ottaa se mukaan omiin juhliisi. Otetaan sitten myös ihania kuvia sinusta ja vauvasta ja muistakin hymyillä koska sinun tulee olla onnellinen tästä vauvasta?"

Ihan todella, mun käy sääliksi tuollaiseen alistettavaa teinityttöä, jonka on pakko jakaa oman päivänsä huomio sellaisen sisaruksen kanssa, jonka läsnäolo saa hänet muutenkin surulliseksi. Enkä tarkoita ap:ta, ap ei ole missään kohtaa sanonut että näin tulee varmasti käymään. Teinitytölle se oma rippipäivä on suuri juhla, parikuinen vauva ei tajua onko mukana vai ei. Sinne on sitten varmaan pakko kutsua myös mahdolliset serkut ja pikkuserkut joita ei ole koskaan nähnytkään ihan vaan siksi että se kuuluu tapoihin?
Parikuinen vauva tajuaa tasan tarkkaan, jos joutuu olemaan äidistään erossa juhlien ajan.

Eikä sen teinin vauvaa tarvitse rakastaa, mutta pitää kuitenkin hyväksyä se tosiasia, että vauva on on perheenjäsen ja osallistuu kaikkiin suvun tilaisuuksiin perheen mukana.
 
kuuluu tapoihin
"koska me ollaan nyt tehty sulle tämä pikkusisko jota et halunnut ja jota inhoat..eiku ei sitä saa inhota, sitä on pakko rakastaa koska me ollaan se sinulle tehty, sinun täytyy ottaa se mukaan omiin juhliisi. Otetaan sitten myös ihania kuvia sinusta ja vauvasta ja muistakin hymyillä koska sinun tulee olla onnellinen tästä vauvasta?"

Ihan todella, mun käy sääliksi tuollaiseen alistettavaa teinityttöä, jonka on pakko jakaa oman päivänsä huomio sellaisen sisaruksen kanssa, jonka läsnäolo saa hänet muutenkin surulliseksi. Enkä tarkoita ap:ta, ap ei ole missään kohtaa sanonut että näin tulee varmasti käymään. Teinitytölle se oma rippipäivä on suuri juhla, parikuinen vauva ei tajua onko mukana vai ei. Sinne on sitten varmaan pakko kutsua myös mahdolliset serkut ja pikkuserkut joita ei ole koskaan nähnytkään ihan vaan siksi että se kuuluu tapoihin?
Ei tarvi rakastaa, mutta asian kanssa on tultava toimeen. Ei ole tarkoituskaan, että vanhemmat elää (tekee lapsia tai on tekemättä) teinin halujen mukaan. Ei sellaisia kysellä lapsilta haluaako vai ei, oli kyseessä sitten ydinperhe tai ei.

Ei ole pakko ottaa yhteiskuvia, mutta se on kestettävä että kaikki perheenjäsenet on juhlassa läsnä. Pientä vauvaa ei edes voi kotiinkaan yksin jättää.

Sun jutut on jotenkin äärettömän lapsellisia.
 
Ei tarvi rakastaa, mutta asian kanssa on tultava toimeen. Ei ole tarkoituskaan, että vanhemmat elää (tekee lapsia tai on tekemättä) teinin halujen mukaan. Ei sellaisia kysellä lapsilta haluaako vai ei, oli kyseessä sitten ydinperhe tai ei.

Ei ole pakko ottaa yhteiskuvia, mutta se on kestettävä että kaikki perheenjäsenet on juhlassa läsnä. Pientä vauvaa ei edes voi kotiinkaan yksin jättää.

Sun jutut on jotenkin äärettömän lapsellisia.
Mä ajattelen tätä asiaa sen rippilapsen kannalta. Ei voi olla niin iso asia antaa hänen viettää sitä yhtä ainoaa juhlapäivää ilman sisarusta. Vauvan ei tarvitse olla ilman äitiä, vauvan äiti voi myös jäädä pois jos sellainen tilanne tulee ettei teini missään tapauksessa halua vauvaa juhliinsa. Kyse on siis yhdestä päivästä. Yhdestä päivästä, tai käytännössä muutamasta tunnista, jolloin teini on pääroolissa ja joka on hänelle suuri tapahtuma. Muulloin voi sitten elää sitä vauvaperhe-elämää ja vaatia sopeutumaan.

Minun mielestäni sinun vänkäämisesi ja pakottamisesi on lapsellista.
 
kuuluu tapoihin
Mä ajattelen tätä asiaa sen rippilapsen kannalta. Ei voi olla niin iso asia antaa hänen viettää sitä yhtä ainoaa juhlapäivää ilman sisarusta. Vauvan ei tarvitse olla ilman äitiä, vauvan äiti voi myös jäädä pois jos sellainen tilanne tulee ettei teini missään tapauksessa halua vauvaa juhliinsa. Kyse on siis yhdestä päivästä. Yhdestä päivästä, tai käytännössä muutamasta tunnista, jolloin teini on pääroolissa ja joka on hänelle suuri tapahtuma. Muulloin voi sitten elää sitä vauvaperhe-elämää ja vaatia sopeutumaan.

Minun mielestäni sinun vänkäämisesi ja pakottamisesi on lapsellista.
Tuli kyllä joo selväksi, että sinusta yhden perheenjäsenen sorsiminen on ihan ok, kun vaan yhtenä päivänä tekee niin.
 
"Aloittaja"
Tän viestin jälkeen en kyllä ymmärrä miksi edes teit tämän aloituksen. Aloitusviestistä ei suinkaan käy ilmi että elämänne on yhtä happy happy joy joyta ja kaikki rakastaa toisiaan, kaikki kukat kukkii ja aurinko paistaa. Itse kysyit kannattaako vauva ottaa rippijuhliin jos rippilapsi inhoaa vauvaa ja nyt kitiset että ei teillä edes ole mitään ongelmaa.

Minä en suinkaan inhoa uusioperheitä enkä muitakaan perheitä, eläköön kukin elämäänsä miten parhaaksi näkee. Sen sijaan en ymmärrä miksi uusioperheessä pitää vaatia kaikkia olemaan kavereita ja rakastamaan toisiaan kuin sisaruksia vain siksi että vanhemmat on keskenään kimpassa, jos lapsista ei tunnu vanhemman puolison lapset tai puolisisarukset mitenkään läheisiltä. Tämä kommentti ei ole aloittajalle vaan niille monille vastauksille joiden mielestä vauva täytyy ottaa mukaan koska hän on perhettä.
:D Noh, toki kaikissa perheissä on niin suruja kuin ilojakin. Vauvan tuleminen on tytölle haastavaa, mutta se ei tarkoita että emme rakastaisi ja välittäisi toisistamme tai että meillä olisi sen suurempia ongelmia.

En ole "vaatinut" tyttöä rakastamaan minua jne., alussa hän aivan taatusti inhosi minua ja näytti sen kaikin keinoin, mutta tein töitä asian eteen ja nyt olemme hyviä kavereita, tulemme toimeen erittäin hyvin jne. Tämä uusi tulokas tietysti kuumentaa tunteita, mutta erilaiset ongelmat ovat kai normaaleja missä tahansa perheessä.

Maailma ei ole mustavalkoinen. Vaikka jokin asia aiheuttaa lapselle surua, se ei tarkoita että hänen perhe-elmänsä olisi täyttä paskaa, eli ei ole olemassa vaiin "happy, happy" -vaihtoehtoa/ kaikki vihaavat toisiaan. :D

Tein aloituksen, koska aihe pohdituttaa ja halusin kuulla, miten muut toimisivat. Jos olisin ilkeä äitipuoli ja perheessä kauhea vihamäärä, tekisin varmaankin omat ratkaisuni lapsesta välittämättä?
 

Yhteistyössä