Onko tää joku nykyajan juttu ettei vauvat saa olla vauvoja?

Meillä vauva nukahti yöunille syliin.
Kun sitä tuli aika siirtyä etenpäin niin ei mitään ongelmaa.
Laskin vauvan sängylle ja nukkui siihen.

Muistakaa et isätkin voi hoitaa vauvaa. Silloi voi äiti ottaa tunnin unet.
Jä äidit kun vauvat päiväunilla niin itsekin menette pienille unille.

 

Meillä vauva nukahti yöunille syliin.
Kun sitä tuli aika siirtyä etenpäin niin ei mitään ongelmaa.
Laskin vauvan sängylle ja nukkui siihen.

Muistakaa et isätkin voi hoitaa vauvaa. Silloi voi äiti ottaa tunnin unet.
Jä äidit kun vauvat päiväunilla niin itsekin menette pienille unille.

Ei voi isät hoitaa, se on äidin tehtävä.

 

Sitä se on.

 

Onneksi en lukenut tätä palstaa, kun muksu oli vauva.

 

Meillä ei vauvaa huudateta, mutta pyritty karsimaan yösyöttöjä. Ihan siksi, että ei ees syö silloin, tuhlausta tehdä pullo. Jokainen äännähdys ja vinkaisu ei ole nälkää, paijaamalla ja tutilla päästy uneen yhtä hyvin. Poitsu nyt 5 kk, 70 cm ja 9 kg, ei oo tarvetta syödä kovin usein. Viime yönä söi klo 20.30 ja sitten klo 5.30.

 

Tässä nyt varmaan ei ole yhtä oikeaa tapaa, varmasti jokainen yrittää antaa oman lapsensa olla vauva omalla parhaalla katsomallaan tavalla. Neuvolat yrittävät kyllä tänä päivänä ottaa aikaa vahvaa roolia. Meillä lapset söivät öisin hieman reilu yksi vuotiaaksi, ja neuvolasta asiasta jo kyselivät puolen vuoden jälkeen. Minua ei haitannut herätä syöttämään, oli pitkään ainoa imetyskerta mikä oli jäljellä. Tutin kanssa taas noudatin meidän neuvolan tädin ohjetta ja kokeilin molemmilta oottaa pois juuri 6 kk:n iässä minkä sanoivat olevan se aika jolloin imemisen tarve loppuu mutta asiasta ei ole tullut tapa. En tiedä onko mitä tuuria, mutta meidän lapset ei yhtenäkään yönä itkeneet tutin perään. Tuntui kun eivät edes huomanneet sen kadonneen elämästään. Tästä neuvosta olen kiitollinen, koska tuteista luopuminen ei ollut mikään juttu ja eipähän tarvinnut pelätä hampaiden puolesta sillä saralla. Yöimettämisessä minua nimenomaan hieman stressasi se miten vaikuttaa hampaisiin, ja vettä yritinkin antaa sitten hampaiden jälkeen hieman päälle. Tämä neuvoloiden "kuumottaminen" asioiden suhteen tekee juuri siitä äitiydestä haastavaa.

 

Onneksi en lukenut tätä palstaa, kun muksu oli vauva.

Peesi. Löysin tänne vasta nuorimman aikaan ja sain todeta että edelliset olin hoitanut täysin väärin. Eikä se viimeisenkään hoito mennyt palstanohjeiden ja oppien mukaan.

 

Meillä poika alkoi vasta herättelee 6kk iässä. Ja sitä jatkui 4-5 kk.
Yöllä herättiin 10-20 krt.
JA kyllä aloitettiin unikoulu!
Ei kukaan voi pärjätä niin montaa kk ilman unta. Itse nukahdin noissa väleissä maksimissaan kaksi kertaa. Unta kokoyönä 30min.
Sillä pärjää monta kk, eikö niin ??
Ja kyllä oli mies apuna, mutta hän kävi myös töissä. Menin nukkumaan samaanaikaan kuin vauva, ei riittänyt.
Ei ollut allergiaa yms. Unikoulun jälkeen alkoi nukkumaan!

 

Tää on hyvä aloitus! Olen samoilla linjoilla ap:n kanssa siitä että moni pitää vauva-aikaakin kauheana "suorittamisena". Vauvan koulutus ja kasvatus alkaa valitettavan monilla jo siitä syntymästä.

Itsekin syyllistyin alussa samaan esikoiseni synnyttyä: vastasyntyneellä piti olla RYTMI (!!!), päikkärit kestivät sen ja sen aikaa, yöheräilyt olivat jotenkin muka luonnoton asia, vaikka ei kellään vauvalla ole mitään vitun RYTMIÄ kun he ovat juuri tupsahtaneet maailmaan. Joissain asioissa taas oltiin luonnonläheisiä: täysimetin vauvan tahtisesti ja perhepeti oli kova sana, kun tajuttiin että vauva haluaa läheisyyttä.

Luin jossain vaiheessa jonkun tunnekylmän naisen sadistista unikouluteoriaa, jossa pientä vauvaa kuuluu ITKETTÄÄ & HUUDATTAA omassa vuoteessaan niin kauan että se nukahtaa. Kunpa olisin ollut fiksumpi ja heittänyt senkin opuksen mäkeen heti alussa. Yritimme pitää tätä suorastaan kiduttavaa unikoulua pari iltaa vauvan itkiessä, kunnes tajusin: vauvani haluaa vain syliin, hän haluaa läheisyyttä.

Silloin loppui näiden aivottomien oppaiden lukeminen ja tosiaan siirryimme perhepetiin sekä aloin kuunnella enemmän vauvaani. Nyt kun hän on isompi, meillä on todella erityinen suhde ja lapsesta on tullut tasapainoinen, luottavainen pieni persoona. Ja sen rytmin ehtii kyllä rakentaa myöhemminkin, kuten joku sanoi niin vauva-aikaa eletään vain kerran!

 

No eiköhän äidit/vanhemmat itse tiedä mikä on vauvalleen parasta. Jotkut pitää unikoulun, jotkut ei. Me pidimme kun vauva oli 7kk, heräsi yöllä 10krt ja joi aina par kymmentä milliä, eli oli vain tapa. Nukkuu meidän vieressä, läheisyyttä saa mutta maidon juonti tapa jäänyt pois. Ja nykyään ei ole päivisin kiukkuinen, VAAN ENKELI <3, kiitos unikoulun.

 

ja heti puetaan farkkuihin sun muihin inhottaviin tönkkövaatteisiin

 

Ei kai se kasvatus mikään negatiivinen asia ole? Miten edes voi olla kasvattamatta? Eikä rytmit ole pah asia. Eri juttu on, että miten kukin vauva esim.päivän ja yön eron hokaa. Meillä vauva elää muun perheen mukana, mutta esimhänen taipumustaan käydä sikavarhain yöunille noin kuuden aikaan illalla on mahdotonta kääntää muihin suuntiin ja sitten on vaan täytynyt yrittää olla kotona klo 18, jotta pääsee omaan sänkyyn nukkumaan. Vikki nukkuu tyytyväisenä omassa sängyssään, enkä näe perustetta perhepedille jotenkin vaubaystävällisenä tms.,jos kerran kaikki nukkuvat paremmin näin.

Omat ratkaisut vauvaa kiduttamatta,eiks jeh?

 

6 kk:n iässä kyllä alettiin tuputtamaan sitä unikoulua. Se oli ärsyttävää, en kuitenkaan ottanut yötissiä pois ennen 1 vuoden ikää.

Noin muuten imetyksen lopettamisen, kiinteiden aloituksen, pottailun jne olen halunnut aloittaa "ajoissa", koska ne asiat usein helpottaa omaa jaksamista. Ehkä siksi niitä kysellään, halutaan ettei niitä viedä liian aikaisin lapselta pois mutta kuitenkin odotetaan niitä.

 

Ei kai se kasvatus mikään negatiivinen asia ole? Miten edes voi olla kasvattamatta? Eikä rytmit ole pah asia. Eri juttu on, että miten kukin vauva esim.päivän ja yön eron hokaa. Meillä vauva elää muun perheen mukana, mutta esimhänen taipumustaan käydä sikavarhain yöunille noin kuuden aikaan illalla on mahdotonta kääntää muihin suuntiin ja sitten on vaan täytynyt yrittää olla kotona klo 18, jotta pääsee omaan sänkyyn nukkumaan. Vikki nukkuu tyytyväisenä omassa sängyssään, enkä näe perustetta perhepedille jotenkin vaubaystävällisenä tms.,jos kerran kaikki nukkuvat paremmin näin.

Omat ratkaisut vauvaa kiduttamatta,eiks jeh?

Ymmärsitköhän tahallasi väärin mun kirjoituksen? Se että vastasyntyneestä asti aletaan elää orjallisesti kellon mukaan ja vaatia vauvalta rytmin mukaan elämistä, ja parin huonosti nukutun yön jälkeen laitetaan unikouluun on mun mielestä vähän liikaa odotuksia/vaatimuksia vauvalle. Ei vauvoja herranjestas voi koulia syntymästä lähtien johonkin muottiin. Tai no, voihan sitä yrittää, mutta yleensä ne ihmislapset oppivat ihan itsestään ilman ympärillä stressaavia vanhempia.
Pointtini siis on, että nykyään vauvojen ympärillä hääritään ja hysterisoidaan ihan liikaa, kun pitäisi vain pysähtyä kuuntelemaan & kunnioittamaan vauvaa itsessään.

 

Ekan lapsen kohdalla moni varmaan epävarmuudessaan laittaa siskon kumminkaiman neuvot tai neuvolan/kasvatusoppaan _suositukset_ oman vaiston edelle. Ei näistäkään mun mielestä pitäisi äitejä syyllistää, useinhan se esikoinen on harjoituskappale. Eikä toisaalta ole yhtä ainoaa oikeaa tapaa hoitaa vauvaa, mut sitä yhteyttä vauvan ja vanhempien välillä ei tahallisesti pitäisi mennä hukkaamaan.

 

Esikoinen oli hyvä nukkuja pienenä, söi hyvin jne. Ei tarvinu ajatella unikoulujatms.senkun vaan oltuiin.
Toinen onkin sitten ollut huonompi syömään ja nukkumaan.

Neuvola on tehnyt asiasta suuremman ongelman eli minulöekin on sitä unikoulua nyt useasti suositeltu kun vauva on jo 6kkja niminomaan sillee että antaa huutaa. Yösyötöstä pitäis siis luopua ja molemmat lapset saada nut heti omaan sänkyyn, omaan huoneeseen. Sain hyvin negatiivista kommenttia kun toin esille että vauva nukahyaa tissille ja nukkuu meidän sängyssä. Neuvolan mukaan myös minun olisi mentävä jo kohta töihin, kun olen ollut kotona esikoisen syntymäsyä

 

Mä oon yöt hoitanu lapsentahtisesti, maitoa saa jos haluaa. Koitan aina ensiksi rauhotella ja jos ei kyse olekaan pahasta unesta niin sitten haen maitoa. Tätä rauhottamista aloin tehdä 10kk iässä. Joskus on öitä, että herää vasta aamulla ja sitten on öitä kun ei mikään auta. Sillon otan asenteen, että "äiti on tässä nyt sinua varten ja jos on paha mieli niin ei haittaa".

 

En mä ole törmänny mihinkään ehdottomiin aikarajoihin jollon vauva ei saisi kertaakaan herätä, mutta jos esim vauva heräilee yli kymmenen kertaa yössä vielä 8kk iässäkin, niin kyllä kai sille joskus on loppu tultava jos vain jatkuueikä loppua näy?
Tota aikarajaa olen huomannut vain kun mietitään onko normaalia vai ei, eli pohditaan miten tietyn ikäset noin yleensä heräilevät, ja onko oman vauvan heräilyt esim jokseenkin tiheämpiä vai kymmenkertaisia tai jopa enemmän.
Ihan hyvähän noita on pohtia jos nyt ei mene ihan överiksi mitä ehkä tarkoitit kuitenkin?

Luojan kiitos toi on alkanut nyt ainakin toistaiseksi nukkumaan(katotaan nyt jatkuuko), unikoulua en raaskinut oikein pitää, vaikka olisi varmaan ollut jo aika.

Missä te tuollaisiin pakonomaisiin rajoihin olette törmänny?

Näin minustakin. En ole kyllä viime aikoina noita vauva-aiheisia keskusteluja kovin seurannut, mutta itselle nuo "rajat" oli aikoinaan siinä mielessä hyödyllisiä, että tiesi vähän, onko unikoulussa ylipäätään järkeä tietyssä iässä, vai pitääkö vain vielä sinnitellä. Ehkä se univaje ei sitten joidenkin maailmaa hetkauta, mutta minä kyllä olin ihan romuna sen takia, joten nämä asiat luonnollisesti kiinnostivat.

 

[QUOTE="kahden lapsen äiti";29451209]Esikoinen oli hyvä nukkuja pienenä, söi hyvin jne. Ei tarvinu ajatella unikoulujatms.senkun vaan oltuiin.
Toinen onkin sitten ollut huonompi syömään ja nukkumaan.

Neuvola on tehnyt asiasta suuremman ongelman eli minulöekin on sitä unikoulua nyt useasti suositeltu kun vauva on jo 6kkja niminomaan sillee että antaa huutaa. Yösyötöstä pitäis siis luopua ja molemmat lapset saada nut heti omaan sänkyyn, omaan huoneeseen. Sain hyvin negatiivista kommenttia kun toin esille että vauva nukahyaa tissille ja nukkuu meidän sängyssä. Neuvolan mukaan myös minun olisi mentävä jo kohta töihin, kun olen ollut kotona esikoisen syntymäsyä[/QUOTE]

Piti jatkaa, että jos olisi ollut eka, olisin varmaan näitä neuvolan ohjeita kuunnellut kun en muusta olisi tiennyt. Joku tuossa kirjoitti hyvin, että eka on se harjoituskappale...

 

Siis oikeasti, missä yhteydessä unikoulu tarkoittaa huudattamista? Siellä neuvolassako? :O Tätä ihmettelin jo silloin kun omat lapset oli vauvoja ja silloinkaan huudattamisunikouluista eivät puhuneet kuin ne, jotka eivät koskaan minkäänlaista unikoulua olleet koskaan edes pitäneet. Ja yhä edelleen tuntuu olevan joillakin se käsitys, että unikoulu = lapsen huudattaminen.

 

Siis oikeasti, missä yhteydessä unikoulu tarkoittaa huudattamista? Siellä neuvolassako? :O Tätä ihmettelin jo silloin kun omat lapset oli vauvoja ja silloinkaan huudattamisunikouluista eivät puhuneet kuin ne, jotka eivät koskaan minkäänlaista unikoulua olleet koskaan edes pitäneet. Ja yhä edelleen tuntuu olevan joillakin se käsitys, että unikoulu = lapsen huudattaminen.

Onhan täälläkin annettu ohjeeksi, että "anna huutaa 10min ennen kuin meet silittää" tai "meillä huuti kaks yötä ja johan sit oppi nukkumaan".

 

Onhan täälläkin annettu ohjeeksi, että "anna huutaa 10min ennen kuin meet silittää" tai "meillä huuti kaks yötä ja johan sit oppi nukkumaan".

Ai on vai? Ihan tosissaan? Jotkut tuota menetelmää ilmeisesti itse käyttävät, mutta kenenkään en ole nähnyt sitä oikeasti suosittelevan. Mutta tosiaan en ole viime aikoina noita keskusteluja lukenut.

 

Vauvalle ja vanhemmille on parhaaks, kun vauvaa ei oteta alkuusakaan viereen nukkumaan eikä sitä tuttia ole pakko sille vauvalle antaa ollenkaan, jos ei ole ylimääräsiä imemisen haluja ja se oli ihan KYS:in sairaalan suositus ja pyyntökin ihan jo yli 4 vuotta sitten ettei vauvoille tungettaisi automaattisesti tuttia suuhun.

Miten sinä vaalit parisuhdettasi ja omaa jaksamistasi, jos se vaavi köllöttää sinun ja miehesi tai ihan vain sinunkin vieressäsi yöt. Seksielämä katoaa kokonaan ja heräilet vähän väliä hätäilemään ettet ole vain vahingossa pöyrähtämässä vauvasi päälle.

Paljon helpommalla pääset sinä sekä vauva, kun laitat heti AINA vauvasi omaan pinnasänkyyn nukkumaan ja jos se nyt niin raalle tuntuu niin hilaa se pinnasänky oman sänkysi viereen.

Itselläni on todella avoin, rakastava, sosiaalinen, elämän iloinen jne poika vaikka tein kuten yllä neuvon muitakin. Ei aina pidä tehdä niin kuin oletetaan vaativan tehdä vaan voi myös ajatella omaa hyvinvointia, koska se auttaa myös vauvaa eniten, että vanhemmat ovat kunnossa!

Totta kai lapseni joskus yritti huutaa viereenkin ja tuntuihan se sydäntä ja hermoja raastavalta, mutta kun kesti pahimman yli niin helpotti. Pidin sitten muuten paljon sylissä ja toki imetyksen ajan vieressä joten en minä kokenut hylkiväni vauvaani vaikka halusinkin yöksi sänkyni kokonaan itselleni!

 

[QUOTE="Mude";29451330]Vauvalle ja vanhemmille on parhaaks, kun vauvaa ei oteta alkuusakaan viereen nukkumaan eikä sitä tuttia ole pakko sille vauvalle antaa ollenkaan, jos ei ole ylimääräsiä imemisen haluja ja se oli ihan KYS:in sairaalan suositus ja pyyntökin ihan jo yli 4 vuotta sitten ettei vauvoille tungettaisi automaattisesti tuttia suuhun.

Miten sinä vaalit parisuhdettasi ja omaa jaksamistasi, jos se vaavi köllöttää sinun ja miehesi tai ihan vain sinunkin vieressäsi yöt. Seksielämä katoaa kokonaan ja heräilet vähän väliä hätäilemään ettet ole vain vahingossa pöyrähtämässä vauvasi päälle.

Paljon helpommalla pääset sinä sekä vauva, kun laitat heti AINA vauvasi omaan pinnasänkyyn nukkumaan ja jos se nyt niin raalle tuntuu niin hilaa se pinnasänky oman sänkysi viereen.

Itselläni on todella avoin, rakastava, sosiaalinen, elämän iloinen jne poika vaikka tein kuten yllä neuvon muitakin. Ei aina pidä tehdä niin kuin oletetaan vaativan tehdä vaan voi myös ajatella omaa hyvinvointia, koska se auttaa myös vauvaa eniten, että vanhemmat ovat kunnossa!

Totta kai lapseni joskus yritti huutaa viereenkin ja tuntuihan se sydäntä ja hermoja raastavalta, mutta kun kesti pahimman yli niin helpotti. Pidin sitten muuten paljon sylissä ja toki imetyksen ajan vieressä joten en minä kokenut hylkiväni vauvaani vaikka halusinkin yöksi sänkyni kokonaan itselleni! [/QUOTE]

Meillä on pinnis sängyn vieressä, siirty siihen 5,5kk iässä. Meillä pannaan sohvalla ja suihkussa, ei ole mikään ongelma.

 

Siis oikeasti, missä yhteydessä unikoulu tarkoittaa huudattamista? Siellä neuvolassako? :O Tätä ihmettelin jo silloin kun omat lapset oli vauvoja ja silloinkaan huudattamisunikouluista eivät puhuneet kuin ne, jotka eivät koskaan minkäänlaista unikoulua olleet koskaan edes pitäneet. Ja yhä edelleen tuntuu olevan joillakin se käsitys, että unikoulu = lapsen huudattaminen.

Niin mä ainakin neuvolasta viime viikolla sain ohjeeksi että mun pitää mennä eri huoneeseen nukkuu ja mies hoitaa vauvaa pari yötä eli kun vauva herää ja itkee tissille niin antaa huutaa ja isä tarjoaa vaan vettä. Tätä pari yötä ja kyllä pitäis oppia nukkumaan. Ikää reilu 6kk vauvalla. Ja tämän jälkeen vauva omaan huoneeseen.