Nuorille (tai nuorehkoille) äideille kysely ihan uteliaisuudesta

Teille jotka tulleet äideiksi 20-25-vuotiaina.
Missä järjestyksessä nämä asiat teit jos teit.
Naimisiin
Opiskelu(t)
Lapsi 1,2...?
Oma asunto?
Minkä tason opinnot ja jos useampi, missä järjestyksessä?

Onko sinusta hienoa olla aina nuorimmasta päästä, vai onko se ärsyttävää erottua edukseen?

Mikä paikkakunta?

Ikäsi nyt?

 

Sain ensimmäisen lapseni 24-vuotiaana. Olin ollut naimisissa jo muutaman vuoden ja uunituoreet maisterinpaperit taskussa. Vuokralla asuin ja omistusasunnon hankin muutamaa vuotta myöhemmin. Nyt 40 ja lapsiakin on jo useampi. Nuoruus ei oe mikään syy mihinkään eli en yrittänyt erottua mitenkään mistään.

 

1. lapseni tuli maailmaan ollessani 21 v..mielestäni näin jälkikäteen ajateltuna aivan liian nuori äidiksi mutta en kadu mitään.. Syksyllä ostettin omakotitalo johon vauva sitten alkuvuodesta syntyi. Vauvan ollessa n.1,5v mentiin naimisiin.(vauvan ollessa n.2,5 v erottin) Opiskelut olin suorittanut mutta vakituista työpaikkaa ei ollut,vain sijaisuuksia ja kiireapulais hommia tein.
Niin ja nyt tuosta 1.lapsen syntymästä on 10 vuotta.

 

Tässä järjestyksessä:

Opiskelu: peruskoulu
Seurustelu nykyisen mieheni kanssa (15-vuotiaana)
Opiskelu: lukio
Oma asunto / yhteenmuutto
Opiskelu: amk
Kihloihin
Lapsi 1 (21-vuotiaana)
Lapsi 2 (24-vuotiaana)
Naimisiin

Jälkeenpäin mietittynä lapset olisi voitu tehdä aikaisemminkin, mutta olen tyytyväinen. Oltiin suunniteltu lapsentekoa jo pari vuotta ennen esikoista.

Olen nyt 25 v.

 

Olin valmistunut lähihoitajaksi 2009, mieheni tapasin jo 2006. Yhteen muutettiin 2010, Tammikuussa 2011 mentiin kihloihin. Syyskuussa 2012 syntyi esikoinen, olin silloin 22. Naimisiin mentiin hänen ristiäisissä ollaan koko ajan asuttu vuokrakämpässä. Toinen lapsi syntyy parin kuukauden päästä.

 

Olin lasten syntymien aikaan 21v ja 24v.
Kun esikoinen syntyi, ylppärit taisi olla noin 3-4kk päästä.
Sitten oli häät, sen jälkeen toinen lapsi, sitten ostettiin oma asunto ja viikon päästä alkaa opinnot amk:ssa.

Onko sinusta hienoa olla aina nuorimmasta päästä, vai onko se ärsyttävää erottua edukseen? On kivaa. Olen aina tykännyt erottua positiivisesti joukosta. Tosin en ole ihan niin nuori, että huutaisin mitään erilaisuutta, mutta edes vähän.

Mikä paikkakunta? Helsinki

Ikäsi nyt? 25v ja kolmas saisi tulla koska tahansa.

Ja kun tässä nyt muutkin puhuivat siitä, oliko hyvä ikä niin kyllä oli loistava ikä. Jos voisin vielä valita, aikaistaisin esikoista vuodella ja toista kahdella vuodella, mutta tämä on myös oikein hyvä. Toivottavasti kolmas saa pian alkunsa!

 

Teille jotka tulleet äideiksi 20-25-vuotiaina.
Missä järjestyksessä nämä asiat teit jos teit.
Naimisiin
Opiskelu(t)
Lapsi 1,2...?
Oma asunto?
Minkä tason opinnot ja jos useampi, missä järjestyksessä?

Onko sinusta hienoa olla aina nuorimmasta päästä, vai onko se ärsyttävää erottua edukseen?

Mikä paikkakunta?

Ikäsi nyt?

Olin 23- vuotias kun esikoinen syntyi. Olimme kihloissa ja avoliitossa. Naimisiin mentiin 5 kk esikoisen syntymästä. Siihen mennessä minä olin ylioppilas ja leipuri. Mies valmistui Tekusta just ennen pojan syntymää. Hänkin ylioppilas.
Myöhemmin minä kävin kauppiksen ja mies aloitti insinööriopinnot. Miehen valmistumisen jälkeen ajattelin jatkaa vielä merkonomista tradenomiksi, mutta niitä opintoja en saanut päätökseen. Ehkä vielä joskus...
Ensimmäiseen omaan asuntoon muutettiin pojan ollessa 3-vuotias. Sitä ennen säästettiin muutama vuosi rahaa ASP-tilille.
Kuopus syntyi 7 vuotta myöhemmin ja aika pian sen jälkeen laitettiin kämppä myyntiin ja alettiin rakentaa.

Mä olen aina ollut ylpeä siitä, että olen saanut lapseni nuorena. Kuopus vähän tosin odotutti, mutta sillehän en voinut mitään. Takarajaksi olin asettanut, että lapset pitää olla tehtynä 30-vuotiaana ja siinä onnistuin, tosin nipinnapin .

Ja ikää on nyt mittarissa 36-vuotta.

 

Naimisiin odottaessani ekaa 19v. Toinen synty kun olin 21v ja sain paperit toisen asteen koulutuksesta myös sillon. Mies on vuoden vanhempi ja valmistu ennen ekaa mut on opiskellu sen jälkeenkin samaa alaa lisää toisen asteen koulutusta siis. Oma rivari osake 21v. Kolmas lapsi 25v jolloin myös oman talon rakennus alkoi. Sit muutto ja neljäs lapsi 27v. Nyt 29v ja seuraava etappi olisi joko töihin tai ammattikorkeakouluun joko syksyllä tai viimeistään 30v kun nuorin täyttää 3v. Lapsia ei enää haluta lisää.

Joskus on ollut olo että ei oteta vakavasti kun on nuori äiti. Jonkin verran kuullut kuinka mekin erotaan kohta kun ollaan niin nuorena alettu tähän touhuun. Hieno juttu että lapset on jo tässä ja jospa sitä aikaa jäis myöhemmin sitten vaikka matkusteluun.

Suurin ärsyttävin asia on se että kun pitäs vielä opiskella lisää ja on monta lasta ja talovelka. Helpompaa olis ollu ennen lapsia mut toisaalta kun ala on vieläkin vähän epävarma että mikä musta isona tulee niin olisko tullut opiskeltua vai olisko sitä ollut vain jossain töissä kuitenkin. Rahallisesti harmittaa joskus kun kotiäitinä en ole kroisos mutta uskon että aika lasten kanssa on kuitenkin se tärkein mikä kantaa pitkälle.

 

Tulin äidiksi ensimmäisen kerran 20-vuotiaana.
Ensin opiskelin, perustutkinto. Sitten naimisiin ja sitten raskaaksi. Kaksi lasta pienellä ikäerolla. Nuorempi oli 1,5-vuotias kun ostettiin oma talo.
Sitten otin eron.
Suoritin ammattitutkinnon ja kolmas lapsi tuloillaan.
Nyt ikää 26 vuotta.

 

Tulin äidiksi 19 vuotiaana. Olin silloin ylioppilas. Asuin silloin omistusasunnossa yhdessä mieheni kanssa, joka oli tulloin 20 vuotias. Olin lapsen kanssa 2 vuotta kotona, jonka jälkeen aloitin opiskelut amk:ssa. Olen sosionomi ja mies valmistui yliopistosta kauppatieteiden maisteriksi vuosi sitten. Rakennettiin talo, johon muutettiin lokakuussa.
Nyt olemme 26v ja 27v ja lapsi ekaluokkalainen.

En ole koskaan ajatellut sitä, että olisin nuorimmasta päästä, esim koulun vanhempainillassa. Ihan luontevalta tuntunut aina.

 

Vuosi 2006: 18v lukio käyty, samana kesänä raskaaksi, saman vuoden syksyllä lähdin opiskelemaan ammattikorkeakouluun juuri sitä toiveammattiani. V 2007 olin amksta mammalomalla, 2008 tammikuussa jatkoin opiskelua. Kihlat 2010, toinen lapsi 2011, pari kk ennen toisen lapsen syntymää valmistuin ammattikorkeasta. 2011-2012 kesään olin mammalomalla, jonkaa jälkeen palasin töihin. 2012 alkuvuodesta ostettiin oma asunto. 2013 naimisiin. Olen nyt 26v, vakkaripaikka töissä. Perus lapsiperheen ihanaa ja ei niin ihanaa arkea .

 

2001: raskaaksi ja pääsin yliopistoon (22v)
Sen jälkeen nihkeää opiskelua ja kaikenlaisia keikkatöitä
2005 naimisiin
2006 toisen kerran raskaaksi
2007 ero
Sen jälkeen opiskelua ja töitä
2012 valmistuminen maisteriksi, muutto omakotitaloon uuden miehen kanssa, oman alan työpaikka

 

2001: raskaaksi ja pääsin yliopistoon (22v)
Sen jälkeen nihkeää opiskelua ja kaikenlaisia keikkatöitä
2005 naimisiin
2006 toisen kerran raskaaksi
2007 ero
Sen jälkeen opiskelua ja töitä
2012 valmistuminen maisteriksi, muutto omakotitaloon uuden miehen kanssa, oman alan työpaikka

En koskaan ajatellut olevani kovin nuori äidiksi, tajusin sen vasta muiden ihmisten kommenteista. Nykyään huomaan toki, että olen monesti nuoremmasta päästä esim. vanhempainilloissa. Työpaikalla monet ovat hämmästyneet, kun olen kertonut, että lapseni ovat jo koululaisia. Ehkä akateemiset ovat tottuneet, että lapset tehdään vasta kolmekymppisinä.. Nyt olen 34v.

 

Teille jotka tulleet äideiksi 20-25-vuotiaina.
Missä järjestyksessä nämä asiat teit jos teit.
Naimisiin
Opiskelu(t)
Lapsi 1,2...?
Oma asunto?
Minkä tason opinnot ja jos useampi, missä järjestyksessä?

Onko sinusta hienoa olla aina nuorimmasta päästä, vai onko se ärsyttävää erottua edukseen?

Mikä paikkakunta?

Ikäsi nyt?

Lapsi 1
oma asunto
lapsi 2
ero lasten isästä
opiskelu
Lapsi 3
Naimisiin
oma asunto

Toisen asteen koulutus...

Eikä ole aina hienointa olla nuorimmasta päästä, sitä aina kauhistellaan ja ihmetellään, lapset syntyneet kun olen ollut 16v ja 19v

Nyt olen 29v. Turku

 

Teille jotka tulleet äideiksi 20-25-vuotiaina.
Missä järjestyksessä nämä asiat teit jos teit.
Naimisiin 21 v
Opiskelu(t) Osa on kesken edelleen, maisterin paperit on vaiheessa
Lapsi 1,2...? 1 löytyy, silloin olin 24
Oma asunto? On ollut useampi, ensimmäisen ostin miehen kanssa yhdessä kun olin 20 v.
Minkä tason opinnot ja jos useampi, missä järjestyksessä?
lukio, kauppis, amk ja nyt maisteri kesken
Onko sinusta hienoa olla aina nuorimmasta päästä, vai onko se ärsyttävää erottua edukseen? En ole asiaa miettinyt sen kummemmin.
Mikä paikkakunta? Pori
Ikäsi nyt? 31

Näiden lisäksi olen ollut yrittäjä viimeiset 10 vuotta.

 

Lapsi 1
oma asunto
lapsi 2
ero lasten isästä
opiskelu
Lapsi 3
Naimisiin
oma asunto

Toisen asteen koulutus...

Eikä ole aina hienointa olla nuorimmasta päästä, sitä aina kauhistellaan ja ihmetellään, lapset syntyneet kun olen ollut 16v ja 19v

Nyt olen 29v. Turku

eikös tuossa ole kolmaskin lapsi listassa.

 

Kihloihin 17-vuotiaana
Aloitin yliopisto-opiskelut 19-vuotiaana
Sain esikoisen 22-vuotiaana kesken opintojen
Valmistuin maisteriksi 24-vuotiaana
Oma asunto 25-vuotiaana
Kuopus syntyi kun olin 25-vuotias
Vakituinen työpaikka 26-vuotiaana
Täytän kohta 27
Naimisissa en ole vieläkään

Oli ihan kivaa olla nuori äiti ja ihanaa kun lapset on jo tehty ja elämä on vapaampaa yli kolmekymmpisenä kun monet vasta aloittaa lapsenteon En kyllä oikeen tullut toimeen 30+ äitejen kanssa, varsinkaan esikoisen kanssa, jotenkin niin eri elämäntilanteessa... Se on ainut joka harmittaa, siis se etten oikeen saanut äitikavereita kun omilla kavereilla ei todellakaan vielä silloin ollut lapsia...

 

eikös tuossa ole kolmaskin lapsi listassa.

Lukutaito?

:headwall:

Ehkä jopa tärkeempää kuin se matematiikka

 

Lapset 21 ja 23 vuotiaana, naimisiin 22- ja omistusasunto 21-vuotiaana. Opiskelut aloitin 22 vuotiaana. Nyt ikää 26 ja valmistun maisteriksi tänä vuonna. Olen ollut tyytyväinen ratkaisuihini, erityisesti siihen, että lasten hankinta opiskeluaikana on mahdollistanut lasten hoitamisen kotona.

 

Naimisiin: en ole
Opiskelu(t): lähihoitajaksi 2009
Lapsi 1,2...?: lapsi 2010
Oma asunto?: 2009 loppuvuonna

Onko sinusta hienoa olla aina nuorimmasta päästä, vai onko se ärsyttävää erottua edukseen? : joskus häiritsevää. ehkä vähän täytyy todistella omaa aikuisuuttaan

Mikä paikkakunta? uusimaa

Ikäsi nyt? 23

 

Alettiin seurustelemaan kun olin 18v, yhteenmuutto melkein 19v, samana keväänä kirjoitin ylioppilaaksi. Syksyllä aloitin amk:n. Kihloihin mentiin vuoden päästä yhteenmuutosta eli olin melkein 20v, naimisiin kun olin 21v. Valmistuin amk:sta samana keväänä kun täytin 23, tulin raskaaksi juuri valmistumista ennen ja muutettiin vuokralta omistusasuntoon ennen kuin poika syntyi. Vakituisen työpaikankin sain esikoisen raskausaikana, mutta sieltä lähdin kun sain paremman työn äitiyslomalla.

Nyt olen 25v, sama omistusasunto, sama mies, unelmien työpaikka ja toinen lapsi syntyy kesällä. Ehdin tosin täyttää 26 ennen kuin toinen syntyy. Olen nauttinut siitä, että elämä on mennyt näin hyvin "putkeen" ja että olen saanut lapseni nuorena. Naimisiinmenoa moni ihmetteli, mutta jos sen tietää oikeaksi niin turha sitä on viivyttää. Jos meille kolmas lapsi vielä tulee niin toivoisin hänen syntyvän ennen kun täytän 30v.

 

Lukutaito?

:headwall:

Ehkä jopa tärkeempää kuin se matematiikka

???
listassa 3 lasta, jotka syntyivät, kun olit 16v ja 19v, ilmeisesti ei kaksosia kuitenkaan, kun väleissä asunnonhankintaa ja opiskelua.

 

Alettiin seurustelemaan kun olin 18v, yhteenmuutto melkein 19v, samana keväänä kirjoitin ylioppilaaksi. Syksyllä aloitin amk:n. Kihloihin mentiin vuoden päästä yhteenmuutosta eli olin melkein 20v, naimisiin kun olin 21v. Valmistuin amk:sta samana keväänä kun täytin 23, tulin raskaaksi juuri valmistumista ennen ja muutettiin vuokralta omistusasuntoon ennen kuin poika syntyi. Vakituisen työpaikankin sain esikoisen raskausaikana, mutta sieltä lähdin kun sain paremman työn äitiyslomalla.

Nyt olen 25v, sama omistusasunto, sama mies, unelmien työpaikka ja toinen lapsi syntyy kesällä. Ehdin tosin täyttää 26 ennen kuin toinen syntyy. Olen nauttinut siitä, että elämä on mennyt näin hyvin "putkeen" ja että olen saanut lapseni nuorena. Naimisiinmenoa moni ihmetteli, mutta jos sen tietää oikeaksi niin turha sitä on viivyttää. Jos meille kolmas lapsi vielä tulee niin toivoisin hänen syntyvän ennen kun täytän 30v.

Sullahan on menny kaikki sitte "oikeassa järjestyksessä" vaikka nuorena oletkin saanut lapsen

Mulla taas on menny kaikki aivan väärässä järjestyksessä naimisiin kun viimeinen vauva on masussa

 

???
listassa 3 lasta, jotka syntyivät, kun olit 16v ja 19v, ilmeisesti ei kaksosia kuitenkaan, kun väleissä asunnonhankintaa ja opiskelua.

Ööö, jos ketjun otsikon luit, niin kysyttiin nuorista äideistä, jos sain kolmannen lapseni kun olin 28v, niin en koe olevani enää nuori äiti ja en koe tarvetta kertoa että olen saanut kolmannen lapsen tällöin :headwall: En ole enää nuori äiti.. Eikä ikääni enää ihmetellä, 16 ja 19-vuotiaana ihmeteltiin... sitä tässä kysyttiin

 

Kihloihin 17-vuotiaana
Aloitin yliopisto-opiskelut 19-vuotiaana
Sain esikoisen 22-vuotiaana kesken opintojen
Valmistuin maisteriksi 24-vuotiaana
Oma asunto 25-vuotiaana
Kuopus syntyi kun olin 25-vuotias
Vakituinen työpaikka 26-vuotiaana
Täytän kohta 27
Naimisissa en ole vieläkään

Oli ihan kivaa olla nuori äiti ja ihanaa kun lapset on jo tehty ja elämä on vapaampaa yli kolmekymmpisenä kun monet vasta aloittaa lapsenteon En kyllä oikeen tullut toimeen 30+ äitejen kanssa, varsinkaan esikoisen kanssa, jotenkin niin eri elämäntilanteessa... Se on ainut joka harmittaa, siis se etten oikeen saanut äitikavereita kun omilla kavereilla ei todellakaan vielä silloin ollut lapsia...

Tapasit vääriä/vääränlaisia ihmisiä. Itse olen kyllä jo melkein 36 ja esikoisen syntyessä kolmekymppinen, mutta minulla on kyllä alle 30-vuotiaita (äiti)kavereita. Ikäero ei ole haitannut, vaan oikeastaan tulen ehkä paremmin juttuun vähän nuorempien äitien kanssa. Toki en kaikkien. Ainakin perhekahviloissa he vaikuttavat kiinnostavimmilta ja hakeudun aina heidän seuraansa (tietämättä ikää etukäteen).

En itsekään kovin helposti löydä äitikavereita, en omanikäisistä tai muistakaan. Mutta onneksi sentään sen verran, mitä tarvitaan. Itse olin omissa kaveripiireissäni melkein ensimmäinen, joka sai lapsen, ja jälkeenpäin olen tajunnut, että olisin kaivannut enemmän vertaistukea. Muut alkoivat tehdä lapsia vasta parin vuoden viiveellä, ja nyt minusta on hauskaa, kun niitä vauvoja pikkuhiljaa ilmestyy kavereillekin.