Hankkisitko neljännen lapsen yksin?

Olen saanut kolme lasta alle 20v ja olen nyt 32 vuotias, vanhin 16 ja nuorin 12. Vauvakuume vaivaa mutta en vain eron jälkeen (tapahtui kymmenen vuotta sitten) ole löytänyt enää sopivaa elämänkumppania. Olen vakituisessa työssä ja minulla on omistusasunto, eräs vakipano toiselta puolelta Suomea olisi suostuvainen lapseni isäksi jos ei tarvitse mitenkään itse sitoutua.

Antaisinko mennä vain? En koe minkäänlaista tarvetta rillutteluun tai "nuoruuden elämiseen" ja tukiverkko on kyllä kunnossa jos joskus ulos haluankin. =)

 

Sinuna en hankkisi ja kokisin aika vastenmielisenä ihmisen, joka olisi valmis siittämään lapsen mutta hylkäisi tämän samantien ottamatta mitään vastuuta tai osoittamatta minkäänlaista kiinnostusta lastaan kohtaan.
Ajattelen että sinä kärsit henkisistä ongelmista ja tärkeintä olisi kehittyä ja kasvaa ihmisenä, ei hankkia lasta tuohon tilanteeseen.

 

Kyllä minä sinuna saattaisin hankkiakkin. Ihan hyvä elämäntilanne sinulla on ja jos et miestä kaipaa niin annan mennä vaan

 

En todellakaan. Miksi ehdoin tahdoin tehdä sisarusparveen yksi isätön lapsi?
Ja miten voit edes kunnioittaa sitä mahdollista "siittäjää", kun on ihan noin vaan valmis tollaseen järjestelyyn?

Ei ei, ei kuulosta ollenkaan hyvältä. Eikö mikään riitä?

 

En hankkisi.

 

Tiedän etten tästä nuorennu ja tiedän että haluaisin vielä sen yhden lapsen, entä jos en koskaan löydä sitä oikeaa? Harvoin kai ihminen katuu sitä mitä on tehnyt vaan sitä mitä jätti tekemättä. Jaksaminen on ollut hyvä kolmen muun kanssa vaikka heidän isästään ei ole koskaan ollutkaan avuksi, sairastui psykoosiin ym.... Toisaalta ajattelen että onko se vain oman yksinäisyyden poistoa jos vielä neljännen tekee, vaikka noin yleisesti ajatellen en yksinäinen olekaan. On ystäviä ja sukulaisia, sisaruksia ja isovanhempia.

Sen vain tiedän että vielä yhden lapsen haluaisin ja minulla on rahkeet lapsen elättämiseen.

 

Tosi vaikea sanoa mutta kyllä minusta sulla on aikaa tavata uusi mies ja tehdä lapsia sitten hänen kanssaan. On se lapselle ikävä jos ei ole mitään siteitä isään tai hänen puoleiseen sukuun. Toisaalta ehkä voisit adoptoida lapsen? =)

 

Mitä hemmetin väliä sillä nyt on, onko SINULLA rahkeet lapsen elättämiseen jne?

Tässähän on kyse lapsen elämästä ja kukaan ei ansaitse syntyä tietoisesti tehtyyn tollaseen tilanteeseen.
Kuinka itsekäs ihminen oikein voi olla?

"Mulla on jo kolme lasta, mutku mä haluuuuun... Emmä tarvii miestä, mä pärjään kyl!"
Niin, mutta mites se lapsi? Lapsi tarvii isää. Lopeta typerä haihattelusi.
Jos et löydä lapselle kunnollista isää, ole lisääntymättä ja jos löydät, niin lisäänny. So simple.

 

En tiedä mitä mieltä tästä olisin, asiassa on hyviä ja huonoja puolia. MUTTA ottakaas arvostelijat huomioon se, että ap on kuitenkin yksin kasvattanut kaikki kolmekin eikä näilläkään ole mitään sidettä isäänsä. Olisi se siittäjäkin isä siinä missä tuo mt-ongelmainenkin on, vaikka kumpikaan ei ole kuviossa mukana. Ongelmana näkisin lähinnä sen, että jos en itse välittäisi ollenkaan tästä vakipanosta, joka sitten yllättäen haluaisikin osallistua lapsen elämään... Tai jos raskaaksi tultuani näkisin vakipanoni romanttisessa mielessä, enkä voisikaan saada häntä itselleni.

 

[QUOTE="viera";29411645]En tiedä mitä mieltä tästä olisin, asiassa on hyviä ja huonoja puolia. MUTTA ottakaas arvostelijat huomioon se, että ap on kuitenkin yksin kasvattanut kaikki kolmekin eikä näilläkään ole mitään sidettä isäänsä. Olisi se siittäjäkin isä siinä missä tuo mt-ongelmainenkin on, vaikka kumpikaan ei ole kuviossa mukana. Ongelmana näkisin lähinnä sen, että jos en itse välittäisi ollenkaan tästä vakipanosta, joka sitten yllättäen haluaisikin osallistua lapsen elämään... Tai jos raskaaksi tultuani näkisin vakipanoni romanttisessa mielessä, enkä voisikaan saada häntä itselleni.[/QUOTE]

Niin? On jo kolme käytännössä (lähes) isätöntä lasta kasvattanut yksin, miksi ehdoin tahdoin synnyttää vielä yksi isätön lapsi lisää?

Ei tossa ajatella lasta ollenkaan, ei niinku yhtään. Suorastaan ällöttävää toimintaa.

 

Aivan käsittämätöntä oikeasti...kyse on yhdesta kokonaan uudesta elämästä ja jengi miettii täällä jotain tunteitaan vakipanoa kohtaan?!

Hävetkää, aikuiset ihmiset. Omanapaisuudella ei näköjään ole mitään rajaa. Osta mielummin nukke tai vaikka koira.

 

Niin? On jo kolme käytännössä (lähes) isätöntä lasta kasvattanut yksin, miksi ehdoin tahdoin synnyttää vielä yksi isätön lapsi lisää?

Ei tossa ajatella lasta ollenkaan, ei niinku yhtään. Suorastaan ällöttävää toimintaa.

Mulla ei ole ollut isää elämässä, ja mun lapsuus oli tosi onnellinen. Isättömyys on vaikuttanut tyttönä siten, että esimerkiksi murrosiässä olin hain paljon huomiota vanhemmista miehistä mutta muuten ei. Äiti on riittänyt vallan mainiosti kasvattajaksi.<3

 

Aivan käsittämätöntä oikeasti...kyse on yhdesta kokonaan uudesta elämästä ja jengi miettii täällä jotain tunteitaan vakipanoa kohtaan?!

Hävetkää, aikuiset ihmiset. Omanapaisuudella ei näköjään ole mitään rajaa. Osta mielummin nukke tai vaikka koira.

Hienoa että ajattelet lapsen etua, mutta olet väärässä siinä että isättömyys olisi lapselle tragedia. Yksi hyvä ja rakastava vanhempi riittää.

 

KunnianArvoisa HappyGirLy_91, tiedän kyllä, että yksi vanhempi RIITTÄÄ ja lapsella voi silti olla onnellinen lapsuus, mutta miksi tieten tahtoen tehdä lapsi sellaisiin puitteisiin, kun se isä lapselle kuitenkin tärkeä on?

Ihmeellistä isyyden vähättelyä taas koko ketju täynnä.
Ja häppiksen kanssa nyt ei ole järkeä edes alkaa väittelemään yhtään mistään. Hän on kyllä tuonut yksinkertaisen puusilmäiset ja typerät mielipiteensä ilmi monessa kohtaa...mm. parisuhteet, seksi ja lapsenkasvatus.
Muistan sen ketjun, missä häppis intti monta sivua siitä, kuinka äiti on paljon tärkeämpi kuin isä. Se kertonee tarpeeksi arvomaailmastasi.

 

KunnianArvoisa HappyGirLy_91, tiedän kyllä, että yksi vanhempi RIITTÄÄ ja lapsella voi silti olla onnellinen lapsuus, mutta miksi tieten tahtoen tehdä lapsi sellaisiin puitteisiin, kun se isä lapselle kuitenkin tärkeä on?

Ihmeellistä isyyden vähättelyä taas koko ketju täynnä.
Ja häppiksen kanssa nyt ei ole järkeä edes alkaa väittelemään yhtään mistään. Hän on kyllä tuonut yksinkertaisen puusilmäiset ja typerät mielipiteensä ilmi monessa kohtaa...mm. parisuhteet, seksi ja lapsenkasvatus.
Muistan sen ketjun, missä häppis intti monta sivua siitä, kuinka äiti on paljon tärkeämpi kuin isä. Se kertonee tarpeeksi arvomaailmastasi.

En ole sanonut noin Varhaisina vuosina ensisijainen hoitaja eli yleensä äiti (äitiysloman, imetyksen takia) on toki lapselle se ykkönen, mutta se ei poista sitä että isä on myös erittäin tärkeä lapselle.

Isättömyys ei tarkoita loppuelämän tilannetta, ja voi hyvin olla että ap tapaa myöhemmin miehen josta tulisi lapsen isäpuoli. Tai lapsi voisi saada isähahmoja tuttavapiiristä. Maailmanloppu se ei ole ja tämän voin sanoa kokemuksen syvällä rintaäänellä kerrankin. Mutta ajattele sinä niin kuin tykkäät vapaasti

 

En ole sanonut noin Varhaisina vuosina ensisijainen hoitaja eli yleensä äiti (äitiysloman, imetyksen takia) on toki lapselle se ykkönen, mutta se ei poista sitä että isä on myös erittäin tärkeä lapselle.

Isättömyys ei tarkoita loppuelämän tilannetta, ja voi hyvin olla että ap tapaa myöhemmin miehen josta tulisi lapsen isäpuoli. Tai lapsi voisi saada isähahmoja tuttavapiiristä. Maailmanloppu se ei ole ja tämän voin sanoa kokemuksen syvällä rintaäänellä kerrankin. Mutta ajattele sinä niin kuin tykkäät vapaasti

Sorry, mutta sun uskottavuus on pitkälti mennyttä kamaa tällä palstalla (kuten olet varmaan jo huomannutkin).
Mun hyvissä kavereissa on kolme ilman isää kasvanutta ja jokainen eri mieltä kanssasi.

Saithan sinäkin tosiaan varmaan isähahmoja silloin murrosiässä niistä vanhemmista miehistä..kuinka hienoa!
Tehtailkaa vain tietoisesti lisää samanlaisia tänne, niitä me tarvitaan. Pöh joku ydinperhe tai edes molemmat vanhemmat elämässä, ihan so last season.
Nykyään katos tehdään niin kuin aikuista sattuu huvittamaan ja jos aikuinen jo kolmen lapsen äiti haluaa yhden leikkikalun lisää, niin siitäkös vaan siittäjä etsimään ja toimiin! Löytyy sitä rahaakin, niin hyvin pärjää. Paino sanalla pärjää.

Ai niin, olet muuten kirjoittanut noin ja olet kirjoittanut paljon muutakin täysin älyvapaata (esim. "ihmisoikeusrikkomus ei ole ihmisoikeusrikkomus, jos se tehdään uskonnon/kulttuurin vuoksi"), mutta on sekin tullut huomattua, että muuntelet jälkikäteen juttujasi, etkä myönnä sanomiasi. Suoriin kysymyksiin vastaat aiheen vierestä.
Joko sä olet trolli tai vaan helvetin typerä. Toivon todella edes ammattisi vuoksi, että edustat tuota ensimmäistä vaihtoehtoa.

 

Sorry, mutta sun uskottavuus on pitkälti mennyttä kamaa tällä palstalla (kuten olet varmaan jo huomannutkin).
Mun hyvissä kavereissa on kolme ilman isää kasvanutta ja jokainen eri mieltä kanssasi.

Saithan sinäkin tosiaan varmaan isähahmoja silloin murrosiässä niistä vanhemmista miehistä..kuinka hienoa!
Tehtailkaa vain tietoisesti lisää samanlaisia tänne, niitä me tarvitaan. Pöh joku ydinperhe tai edes molemmat vanhemmat elämässä, ihan so last season.
Nykyään katos tehdään niin kuin aikuista sattuu huvittamaan ja jos aikuinen jo kolmen lapsen äiti haluaa yhden leikkikalun lisää, niin siitäkös vaan siittäjä etsimään ja toimiin! Löytyy sitä rahaakin, niin hyvin pärjää. Paino sanalla pärjää.

Ai niin, olet muuten kirjoittanut noin ja olet kirjoittanut paljon muutakin täysin älyvapaata (esim. "ihmisoikeusrikkomus ei ole ihmisoikeusrikkomus, jos se tehdään uskonnon/kulttuurin vuoksi"), mutta on sekin tullut huomattua, että muuntelet jälkikäteen juttujasi, etkä myönnä sanomiasi. Suoriin kysymyksiin vastaat aiheen vierestä.
Joko sä olet trolli tai vaan helvetin typerä. Toivon todella edes ammattisi vuoksi, että edustat tuota ensimmäistä vaihtoehtoa.

Tarkoitin siinä ihmisoikeus keskustelussa että mikäli muslimi Suomessa kokee väkivaltaa, syrjintää tai muita vakavia rikoksia, hän on vapaa siitä ilmoittamaan viranomaisille. Ja aivan kuten muutkin suomalaiset, myös muslimi tämän varmasti tietää. Ulkopuolisina meidän on turha spekuloida miltä heidän erilaiset arvot, säännöt ja tavat tuntuvat maahanmuuttajista ja kokevatko he, että he eivät saa elää vapaasti ja ihmisoikeuksien mukaan.

Niin kuin kirjoitin, on hyvin todennäköistä ja mahdollista että ap tapaa miehen vielä jonka takia en pidä ihanteellisena alkaa "vakipanolle" lasta väkertämään. Mutta jos ap päättää tehdä lapsen, lapsen elämä EI ole tuhoon tuomittu vain siksi, että ns. ydinperhe ei ole mahdollinen. Me ei tunneta ap:ta ja hänen kykyjään hoitaa ja kasvattaa lapsia ja minä tiedän, ettei isättömyys ole todellakaan mikään big deal MIKÄLI äiti on hyvä, rakastava kasvattaja ja muu läpipiiri myös hyvä.

Tosiaan pidä ihmeessä ahdasmielinen ja hyökkäävä asenteesi - sillä pääset varmasti pitkälle ;D

 

Ap, ymmärrän sua hyvin. Kolmekymppiä ylitettyäni aloin hissukseen itsekin potea vauvakuumetta, vaikka lapset koululaisia ja heidät yksin kasvattanut. Tapasin 32v nykyisen mieheni ja menimme heti naimisiin, 6 kk tapaamisesta olin raskaana. Äitiys ollut tällä iällä aivan uudenlainen kokemus. Nuorena olin ehkä hieman kärsimätön vain oleiluun kotona vauvan kanssa, piti olla aina menossa että jaksoi, mutta nyt osaa vaan nauttia. Toisaalta ikä tuonut ylisuojeleviakin piirteitä minuun.

Kaikkein upeinta kuitenkin on, että rinnallani on mies, joka ei isyyttä pakoile. Valtavan suuri ero arjessa, että on ihminen, kumppani, vierellä. Aiemmin piti vaan pärjätä ja jaksaa yksin. Nyt on ihan luksusta, kun toinenkin voi kylvettää, vaihtaa vaippaa, ruokkia, ulkoiluttaa jne. On ollut myös mahtavaa katsella isän ja lapsen keskinäistä suhdetta: poitsun silmät tuikkivat, kun isi tulee töistä kotiin ja tuo 4,5 kk ojentelee käsiään, että pääsis isin syliin.

Ootko varma, ettei sydämes vois aueta koko paketille? Vauva ja puoliso?

 

En hankkisi ensimmäistäkään lasta "yksin". Vastuu pienestä on niin suuri, että tarvitsisin rinnalleni myös vastuunsa kantavan toisen vanhemmankin. Onneksi meidän lapsilla sellainen onkin.

 

jos olisin joskus aikoinani arvannut, olisin hankkinut kaikki lapseni yksin

 

Siis mä en käsitä mikä ihmisiä vaivaa, minkä takia perhe jossa on kummatkin vanhemmat olisi niin paljon parempi kuin yhden vanhemman perhe. Mun mielestä naiselle joka elää syystä tai toisesta ilman kumppania on ihan yhtälailla oikeus hankkia lapsia kuin naimissa olevilla pareillakin. Taitaisi näilläkin ahdasmielisillä ihmisillä ääni muuttua kellossa jos ei sitä omaa kumppani olisikaan vierelle löytynyt. Ja joo itse olen 10v. saman miehen kanssa avoliitossa ollut ja kolmas lapsi tulossa, mutta ihan yhtä paljon kuin kunnioitan pareja jotka saavat lapsia niin kunnioitan yksin lapsen saavia. Mullakin tuttavapiirissä kaksi jotka ovat yksin päättäneet lapsen keinohedelmöityksellä hankkia ja hyvin on kaikki mennyt, onpahan lapsi oikeasti haluttu ja rakastettu, ja varmasti mietitty kaikki asiat kuntoon lapsen tuloa varten. Itse olen elänyt aina täysin ilman isää enkä siitä mitään traumoja mistään saanut. Hyvä lapsuus kaikinpuolin ollut

 

Mulla on ennestään n.10 v lapsi ja kamala vauva kuume koko hänen lapsuuden ajan.Luulin että en enää koskaan saa lisää vaikka yritin kovasti.ikä nyt 32 vuotta ja pari-kolme vuotta sitten luovuin jo ajatuksesta että lapsellani olisi sisarus. Nyt olen 2.5 kk tyttären äiti ja edelleen ihmeissäni että tulin kuitenkin raskaaksi. Takana kuitenkin 2 vakavempaa parisuhdetta ja lukuisia muita "suhteita".Nämä "suhteet" olivat lyhyita ja juuri niitä missä yritin vain saada lasta aikaseksi. Lukuisissa tutkimuksissakin kävin mutta syytä lapsettomuuten ei löytynyt joten ajatukse oli siirrettävä pois vauvasta.
Sitten tapasin nykyisen mieheni ja vuoden päästä odotin vauvaani. En vieläkään oikein usko miten helposti tulin raskaaksi kaikkien näiden vuosien jälkeen.Alku odotus oli hämmentävää koska ajatus maailma piti muuttaa täysin en ollukkaan "outolintu". Raskaustestin tekeminen oli hämmentävää en tiennyt et olisinko itkenyt vai nauranut. Suoraan sanottuna palkäsin että jotain sattuisin vauvalle mahassa.

Jos minulta kysyttäisiin että kannataako ni vastaus olisi KYLLÄ. Isättöminä kasvatettu ei ole nykyään mikään outo sillä minunkin ystäväpiirissä lähes puolet ovat yksinhuoltajia ja heidän lapset eivät nää isäänsä( isien päätös) ja jos vielä tukiverkosto on laaja ja hyvä ni en näe mitään estettä. Miehenmallia voi ottaa vaikka papasta,naapurin sedästä ja sukulais miehestä

 

Mua säälittää lapset, jotka joutuu kasvamaan ilman toista vanhempaa. Senpä takia en tieten tahtoen itse olisi tehnyt lasta ilman sellaista miestä, joka rupeaa myös isäksi.

 

En tekisi yhtäkään lasta sillä tiedolla että isättömiksi jäävät tai heittopusseiksi eri kotien välillä. Lapsi ansaitsee saada isän ja äidin jotka ovat keskenään yhdessä ja onnellisia.
Muunlainen pentutehtailu on puhdasta itsekkyyttä.
Nämä muksuja pukkaavat YH:t täyttävät vain sitä läheisyydenkaipuutaan tuolla touhulla. Ja sitten nostetaan hiuksille se kruunu miten sitä ihan itse on pärjännyt ja lapsetkaan ei oo varppina yhtään kärsineet.... Totuus kun on usein aika monisyinen.

Kuten jo useasti ehdotettu; hanki uusi harrastus, mene kurssille, hanki koira, kissa, hamsteri tai kultakala. Älä lasta.

 

Tarkoitin siinä ihmisoikeus keskustelussa että mikäli muslimi Suomessa kokee väkivaltaa, syrjintää tai muita vakavia rikoksia, hän on vapaa siitä ilmoittamaan viranomaisille. Ja aivan kuten muutkin suomalaiset, myös muslimi tämän varmasti tietää. Ulkopuolisina meidän on turha spekuloida miltä heidän erilaiset arvot, säännöt ja tavat tuntuvat maahanmuuttajista ja kokevatko he, että he eivät saa elää vapaasti ja ihmisoikeuksien mukaan.

Niin kuin kirjoitin, on hyvin todennäköistä ja mahdollista että ap tapaa miehen vielä jonka takia en pidä ihanteellisena alkaa "vakipanolle" lasta väkertämään. Mutta jos ap päättää tehdä lapsen, lapsen elämä EI ole tuhoon tuomittu vain siksi, että ns. ydinperhe ei ole mahdollinen. Me ei tunneta ap:ta ja hänen kykyjään hoitaa ja kasvattaa lapsia ja minä tiedän, ettei isättömyys ole todellakaan mikään big deal MIKÄLI äiti on hyvä, rakastava kasvattaja ja muu läpipiiri myös hyvä.

Tosiaan pidä ihmeessä ahdasmielinen ja hyökkäävä asenteesi - sillä pääset varmasti pitkälle ;D

Kaikista eniten ydinperheen merkitystä vähättelee nimenomaan eronneet, karanneet tai sitten jossain "pimeässä" ydinperheessä kasvaneet. Jokainen joka rehellisesti pystyy vastaamaan, tietää että lapsen onni on rakastavat vanhemmat samassa kodissa, saman katon alla. Äiti ja isä, mielellään ihan ne biologiset sellaiset.