M
Muhkea Munkki
Vieras
Ei sitä elämää voi arvostella sen perusteella saako lapsi uudet muotivaatteet ja pleikat ja televisiot. Tietysti jokainen vanhempi haluaa lapselleen antaa kaiken, mutta se ei välttämättä ole hyvä asia eikä myöskään lasta loppupeleissä tee yhtään sen onnellisemmaksi. Se että lapsella on ruokaa, katto pään päällä, vaatteet päällään ja rakastavat vanhemmat, se on ainoa asia mitä lapsi tarvitsee. Lapsi voi myöhemmin mennä kesätöihin ja toteuttaa kaikki omat haaveensa mitä ei ole voinut aikaisemmin toteuttaa, arvostaapa niitä sitten paljon enemmän. Minusta on aina ihmeellistä miten erilaiset käsitykset ihmisillä on "köyhyydestä". Aloittajalla on käynyt uskomattoman huono tuuri tässä asiassa, mutta kannattaa muistaa että kaikella on tarkoituksensa ja hirveästi tsemppiä sinne lasten ja koulun kanssa.
No näin minäkin ajattelen, että se rakkaus kuitenkin on se tärkein, koska se vaikuttaa siihen psyykkiseen hyvinvointiin. Kyllähän ne lapset kasvavat ja silloin voi taas ihan eri tavalla tehdä töitä ja ottaa sitä taloutta kiinni. Sitten voi heitä taloudellisesti auttaakkin ja nuorinahan sitä taloudellista tukea eniten tarviteen, kun opiskellaan ja muuta. Etenkin, kun näillä saattaa olla edessä vaikeuksia talouden ylläpitämisessä. Ei välttämättä, mutta siihen voi varautua vähäsen.
Mikään ei tekisi minua onnellisemmaksi, kuin se, että voisin tarjota lapsilleni kaiken. Veisin tytön, esikoisen, heti Kiinaan ja Afrikkan, koska hän on aina tahtonut matkustaa niihin. Minä sain matkustaa paljon lapsena ja se oli ihanaa.
Keskimmäiselle tekisin ihan oman toimintahuoneen missä olisi iso trampoliini ja kaikkea missä kiipeillä ja pienin... No hän ei kyllä kaipaa muuta, kuin haleja ja kissoja
Mutta aina ei voi, ja sitten annetaan mitä on annettavana. Syliä ja kaksi korvaa mitkä kuuntelevat. Ehkäpä niistä tulee hyviä eväitä elämään.