"Mä pidän kaikenlaisesta musiikista"

Entä jos ei edes kuuntele radiota ja silti sanoo omaavansa laajan musiikkimaun?

 

Entä jos ei edes kuuntele radiota ja silti sanoo omaavansa laajan musiikkimaun?

Omistaako joku radion nykypäivänä? Siis sellaisen ehdan härpäkkeen. Mökillä tälläinen härpäke varamasti monilla on mutta mitä sillä kotona tekee.

 

Mä kuuntelen ihan mitä vaan ja tykkään kuunnella musiikkia. Ja oikeesti, kaikki käy

 

Meillä on radio ja sitä kuunnelllaankin jopa, melkein päivittäin.

 

Mulle ei genrellä ole mitään väliä, ainoastaan biisi ratkaisee. Melkein joka musagenrestä löytyy hyviä kappaleita.

 

[QUOTE="Justus";29331147]Omistaako joku radion nykypäivänä? Siis sellaisen ehdan härpäkkeen. Mökillä tälläinen härpäke varamasti monilla on mutta mitä sillä kotona tekee.[/QUOTE]En omista minä ainakaan. En kuuntele radiokanavia.

 

Okei, eihän ne kalliita oo. Ite en oo tarvinnu ku voi radioo kuunnella muista vehkeistä.

 

Ei taida Jamppaa olla mutta Frediä, Hectoria, Juicea, Yölintua ja sen sellaista junttimusaa. Vituttaako?

(en naura sulle vaan tolle jota vituttaa)

 

Hankala ruveta selvittämään musiikkimakua, joten sanon aina "laidasta laitaan". Kuuntelen klassisesta teknoon, mutta lempiyhtyettä mulla ei ole. Yksittäisistä biiseistä pidän sieltä täältä, mutten fanita erityisesti mitään.

 

Onneksi AP on parempi ihminen ja huomattavasti kultivoituneempi musiikin suhteen kuin muut ihmiset.

Niin, meitäkin tarvitaan.

 

mun spotifyn kuuntelulistalla on musea, white liesiä, daft punkia, sturm und drangia, jannika B, olly murs, usheria, tiestoa, hurts, bullet for my valentinea, michael buble´ within temptation, 30 sec.2 mars jonka keikalle mennää maaliskuussa. sitte menee rankempi konemusiikki <3 ja ysärit, industrialia jne. Voin sanoo et tykkään kaikenlaisesta

 

[QUOTE="Justus";29331140]Niinpä, voiko noita edes rock bändeiks kutsuu, ehkä hikiseen. Raskasta nähnykkään nuo bändit.[/QUOTE]

Voi, rock on laajempi käsite ollut pitkään. Sehän on myös jaettu alalajeihin jos nyt haluaa välttämättä alkaa hiuksia halkomaan.

 

Niin, meitäkin tarvitaan.

En nyt sanoisi että ketään varsinaisesti tarvitaan makuasioista kun puhutaan. Jokaiselle asialle löytyy joku joka siitä pitää tavalla tai toisella.

 

Tuli tossa töissä keskustelua musiikista ja yks nainen sanoi just näin. Ja saman olen kuullut aika monelta. Yleensä se tarkoittaa sitä, että kuuntelee just sitä soopaa mitä radiot pakkotoistaa. Oikeesti huvittaa kun jotkut kuvittelevat omaavasa laajan musiikkimaun NRJ:n, Suomipopin ja Novan kuuntelulla.

Köh. Kaikenlaisesta musiikista pitäminen ja vain tietyntyyppisen musiikin kuunteleminen eivät ole toistensa poissulkevia. Esim. Itse olen kaikki ruokainen musiikin suhteen, kyllä pidän kantrista vaikka en sitä kuuntelekkaan ja on tullut aikojen saatossa kuunneltua milloin mitäkin aina noisesta klassiseen, jazzista räppiin, ambientista grindcoreen jne.

Tiedätkö tosiaan mitä he kotonaan ja vapaaa-ajallaan kuuntelevat? Suomessa, kun kuuluu radiosta oikeastaan kanavasta kuin kanavasta sitä samaa.

 

Musiikki on aika laaja käsite ja jokaisella on oikeus omaan makuunsa. Totaalisen mielipidekeskeinen asia, joten tuo kiukku mitä joillain on tässä ketjussa saa vain nauramaan

Nämä on kieltämättä huvittavia keskusteluja, kun aina on niitä joilla on tarve päteä. Heille yleensä vastaan, että kuuntelen sitä sun tätä ja radioita en juuri ollenkaan. Siinä sitten toisen ego paisuu ja hälle tulee parempi mieli, kun on jotain parempi. Sallin heille sen - se on vähän kuin olisi tehnyt päivän hyvän työn.

 

Taas tämä sama aloitus.

Ja jos sanoo pitävänsä "kaikenlaisesta musiikista", ehkäpä tarkoittaa että tykkää monenlaisesta eri genrestä, ei tokikaan jokaisen genren jokaisesta biisistä tai kaikesta mitä NRJ tarjoaa.

Eikä siinä mielestäni ole mitään junttia tai sivistymätöntä. Itse kuuntelen musiikkia eri genreistä, ja minulta helposti saa vastauksen "kuuntelen musiikkia laidasta laitaan". En näe syytä, miksi alkaisin eritellä esittäjiä/artistejä ja biisejä kysyjälle, kun todellakin kuuntelen erilaista musiikkia fiiliksen mukaan.

Vai eikö ap mielestäsi voi pitää kuin yhden genren musiikista? Vai mitä ihmettä haet tällä aloituksella?

 

mun spotifyn kuuntelulistalla on musea, white liesiä, daft punkia, sturm und drangia, jannika B, olly murs, usheria, tiestoa, hurts, bullet for my valentinea, michael buble´ within temptation, 30 sec.2 mars jonka keikalle mennää maaliskuussa. sitte menee rankempi konemusiikki <3 ja ysärit, industrialia jne. Voin sanoo et tykkään kaikenlaisesta

No näin se on vähän minullakin. En todellakaan pidä KAIKESTA musiikista, mutta kaikenlaisesta kyllä
Eri tilanteet vaativat erilaista musiikkia, itse en ymmärrä, miksi joku kuuntelee vain yhdenlaista.

 

No kaikesta sitä voikin alkaa vääntää. Pitänee sitten sanoa etten mä tiedä, jos joku kysyy.
Mä valitsen kuuntelemani musan biisin perusteella, oli se mitä lajia hyvänsä. Klassista ei paljon mahdu soittolistalle, mutta joku kipale kuitenkin. Joten jos mä sanoisin kuuntelevani kaikenlaista, niin sithän mä osoittaisin junttiuteni kun en soittelekaan klassisia levyjä tuntikaupalla kynttilänvalossa punaviiniä siemaillen...
Radiokanavien musa mulle ei oikein iske, samat kuluneet biisit siellä pyörii.
Enää ei taida olla yhtään esittäjää jolta jaksaisin koko levyä kuunnella.
Nytkin mulla on tässä soittolistalla 69 eyesiä, tauno paloa, rautavaaraa, t. Kansaa, tannaa, yötä, depeche modea, ultravoxia ja ties mitä. Mitähän mun pitäis sanoa kuuntelevani?

No aika selkeesti voisit sanoa, että "kuuntelen kaikenlaista paskamusaa".

No joo, onhan tuolla vaikka kaikenmaailman Depeche Modea, mutta anna mä arvaan... "Enjoy the silence" ja siinä se...

 

Suurin osa ihmisistä on monien asioiden suhteen hyvin yksinkertaisia. Joten turhapa heitä on syyllistää. Ja pahin rikos on "elitismi". Sitten on porukkaa täällä vouhkaamassa, että "älä luules olevan parempi kuin muut."

Mä tunnen tosi hyviä tyyppejä, joiden musiikinkuuntelu on todella "junttia" (en nyt jaksa avata tätä ja selittää, että kuka määrittelee junttiuden). Joillekin musa vaan merkkaa vähemmän jne. Ja joku toinen on toisissa asioissa tarkka, ei se mitään määrittele.

Mä kuuntelen itse monenlaista musiikkia. Rakkaimpia ovat kyllä vanha heavy metal ja proge, mutta koneelta löytyy paljon klassista, teknoa ja muutakin. Ja kyllä mä jaksan kuunnella esim. NRJ:tä pari automatkaa.

Ruuan suhteen taas olen ehkä enemmän "junttityylin" kaikkiruokainen. Eli hampparitkin maistuu ja valmisruokaakin vedän välillä. Toki hienot ravintolatkin mulle sopii, mutta joskus tuntuu että ne ei oo ihan mua varten. Sanotaanko nyt näin, että ei riitä ilmeisesti maistamiskapasiteetti siihen, että kannattais maksaa ylimääräistä fiineistä ruuista. Peruskama kelpaa, joskin onhan siinäkin pieni ero, että vetääkö Rossossa pakkasesta otettuja satseja vai ihan oikeesti valmistettua ruokaa.

 

Toisaalta taas cheek on kaikkien kultapoju, kaupallisinta sontaa mitä eetteristä työnnetään, ja valtaväestö pitää sitä vielä räppinä.

No näinhän se menee, että kun ei omaa minkäänlaista musikaalista makua, niin mikä tahansa tuote voidaan saada läpi. Eli tosiaan Cheekkiäkin kun tarpeeksi markkinakoneisto rummuttaa, niin johan stadionit täyttyy.

Ei silti, markkinoinnin mestarinäyte. Ja itsekkin lähdin ilmiöön sen verran mukaan, että päätin kuunnella kaverin tuotantoa. Ja oman maun mukaani siis oikeesti ihan helkkarin huonoa. Siis ihan samaa tasoa kuin Kake Randelin tai Matti ja Teppo (niinkuin Rumbassa muuten taidettiin verratakkin). Mutta onhan nuokin myyneet kuin häkä, joten eipä ihme.
Cheek on tämän päivän Matti + Teppo.

Niin siis pakko myöntää, että kuuntelin 4-5 biisiä kokonaan ja se oli aika tuskaa. Sitten tsekkailin vielä pikaisesti 4-5 muuta ja samaa pashaa se kyllä oli. Luulenpa vaan, että Cheek-fanit eivät anna samanlaista mahdollisuutta esim. klassiselle musiikille, heavy metalille tai progelle.

Kaikki Cheekiä kuuntelevat ihmiset, jotka tunnen ovat:

1) Lapsia
2) Naisia 18- x, mutta just tätä "kuuntelen kaikenlaista = NRJ/SuomiPoP/Aalto)
3) Jotkut nuoret miehet, jotka ilmeisesti ihailevat ylipäätään sitä että lauletaan autoista ja naisista + uhotaan.

Nyt voi sitten joku äärikultivoitunut yksilö tulla kertomaan, miten kuuntelee sekaisin Bachia, Led Zeppeliniä ja Cheekiä...

 

Minä sanon noin ja mun kohdalla se tarkoittaa että tykkään esim. jostain virsistä ja hengellisestä musiikista, popista (suosikkini), jostain iskelmistäkin (Finlanders, Mattilat), osasta rokkia ja myös heavymetallista.

 

Kyllä musiikki on kytköksissä siihen, millainen tunnepuoli ihmisellä on. Itse suht kiihkeänä miehenä pidän myös voimakkaasta musiikista ja hyvä (studiotason) äänentoisto vie kokemusta yllättävän eri tasolle. Mutta joskus on kiva heittää aivot narikkaan kevyemmän kaman parissa.

Kaikki afroamerikkalainen musiikki on minulle ehkä hankalin lajityyppi. Se ei tunnu kunnianhimoiselta, tosin sieltäkin voi löytyä kaikenlaista. Lisäksi siitä puuttuu maaseutu-aspekti, maailma on urbaanin kaoottinen tai aika synkeän raadollinen. Mysteerejä ja erityistä kauneutta ei ole. Eminem on harvoja, joita oikeasti jaksan kuunnella.

 

Onpa jännä huomata se, että ystäväpiirissä ne, jotka pitävät kaikenlaisesta musasta --> nrj/ muu radiosoittopaska, niin he ovat juuri niitä joiden kodit ovat sitä jysk/sotka pyökkikirsikkalastulevykyhäelmää.

Sitä junttiosastoa, jos niin voi sanoa.

 

Just joo... No mä ite kuntelen kyl iha kaikkee. Tietty paskaa on paljo kans mut hyvä laulu on hyvä oli se sitten räppii tai hevii. Että mulle kelpaa kyllä Cheek tai Lordi ei oo siitä kii. Ja kaikki kanavat: NRJ, Nova, Aalto jne.... Mut ehkä mieluiten just semmosta vähän kevyempää mutta Lordi, Bon Jovi ja Nickelback esim. raskaasta hyvää. Ja Nightwishin jokku biisit.

Musiikkisnobi pitäisi vähän hilpeänä sitä, että räpistä ja hevistä keksittiin esimerkeiksi Cheek ja Lordi

 

Miinusta ropisee myös vahvoista viittauksista kristinuskoon mustien musiikissa sekä aika mielikuvuksemattomasta "koikkelehtimisesta" mauttomissa vaatteissa ja koruissa, raa'asta bisneksestä, kirjaimellisesti. Ateistisia tai agnostisia afroamerikkalaisia ei taida hirveästi olla olemassa.

Kokonaisuudessaan tuntuu että mustien musiikki ei vaadi kuulijalta kovin paljoa, enemmän kyse on katujen karuudesta höystettynä kristinuskovivahteilla. Sen teemat eivät ole erityisen rikkaita, lennokkaita, radikaaleja ja erikoisia, enemmän sortoa, seksiä, kamaa ja fyffeä. Harva musta myöskään taitaa uskaltaa poiketa muotista omassa musiikissaan. Itse pidän paljon enemmän virtuoosimaisesta yksilöstä kuin "meidän jengi ja meidän huudit" -jutusta, joka heillä on vahva. Räppärien suosio Euroopassa on aika hämmentävä ilmiö.