Vihaan elämääni koska koskaan ei ole rahaa..

Meillä ei ole koskaan rahaa. Kaikki rahat menee vuokraan ja elämiseen, koskaan ei jää mitään säästöön ja usein ennen rahapäivää ei ole muuta ruokaa kuin kaurapuuro tai pelkkä makaroni. Asun mieheni kanssa pienellä paikkakunnalla eikä töitä yksikertaisesti ole. Vaikea mennä ilman julkista linjuriliikennettä tai omaa autoa vieraalle paikkakunnalle töihin. Ahdistaa todella. Muut kertoo mitä syödään itsenäisyyspäivänä ja jouluna, itseä ahdistaa vaan. Ollaan jouduttu lainaamaan sukulaisilta rahaa ja tämän kuun rahat menee suurilta osin velkoihin..
Meidän itsenäisyyspäivämenyy: Kaurapuuroa, näkkäriä ilman rasvaa tai päällisiä ja vettä. Kauan ihminen jaksaa näin?
En haluaisi näin rauhallisesta ympäristöstä muuttaa mutta kohta ei ole muuta vaihtoehtoa kuin lähteä vaikka Helsinkiin töihin.. Mitä en haluaisi.

 

Ehkäpä muuton töiden perässä ei tarvitse olla lopullinen? Voin lohduttaa, että Helsingissäkin on ihan rauhallista.

 

No onpa tosiaan harmillista, onneksi on sentään tuo yhteiskunnan pummeille tarjoama "rahapäivä" olemassa.
Onneksi itselläni ei ole sama tilanne ja juuri niin ankara verottajakin muisti 5200e palautuksilla, joista muuten osa tulee työmatkakuluista.

 

Kun kerran olette tyytymättömiä elämäänne, asialle pitää tehdä jotain. Miksi kituuttaa päivästä toiseen, kun elämässä on vaihtoehtoja. Kukaan tuskin tulee sinua kotoa hakemaan rahatukku kädessä. Etsi töitä muualta, kouluttaudu.

 

Mutta vuokraan saa asumistukea, työttömät saa kuitenkin rahaa kelalta tai liitolta, ja jos jää alle niin loppuosan saa sossusta toimeentulotukena.
Mitä sellaista kulua teillä on mitä muilla ei ole, kun joudutte vesi ja leipä linjalle? Ja kyllä, olen itse joutunut elämään minimiäitiyspäivärahalla ja k.o. avustuksilla joskus aikoinaan pari vuotta, ei niillä juhlittu, mutta asiansa hoiti ja ruokaa oli

 

Minkä kokoisella paikkakunnalla asutte? Jos ette helsingistä pidä, niin onhan niitä muitakin vaihtoehtoja - Turku, Tampere... tai sitten muuttaa vaikka jonnekin Hämeenlinnaan ja käy junalla joko Helsingissä tai Tampereella töissä.

Mutta nyt tässä tilanteessa... onko oikeasti järkevintä ostaa näkkäriä, joka ei täytä juurikaan eikä ole edes erityisen hyvää sellaisenaan? Pienellä rahalla voisi ostaa etukäteen myös vaikka soijarouhetta ja Lidlistä halpoja tomaattimurskapurkkeja. Perunaa ja pastaa saa aika edullisesti. Toki on totta, että jos on paljon velkoja, niin ei siinä kyllä hirveästi naurata. Olisiko teille jommalle kummalle mahdollista saada vaikka väliaikaisesti töitä jouluapulaisena tms? Monet kaupathan tarvitsevat jouluaikaan lisätyövoimaa, samoin esim. posti.

 

Tuon tyyppinen köyhyys on täysin oma valinta joten siitä on jokseenkin turha ruikuttaa!

 

Minäkin sain tarpeekseni palkkakuoppa-ammatista ja rahattomuudesta. 4kk työttömänä ja nyt muutto sekä uuden elämän aloitus koulutuksen myötä. Elämä on valintoja, ei pidä jäädä paikoilleen valittamaan. Se on aika säälittävää.

 

Jos noin paljon ahdistaa, niin mikset tee asioille jotain?

 

saamattomia ihmisiä, jotka jää vaan valittaen tuleen makaamaan. Vaikka kuinka saisi neuvoja ja apuakin, ei elämä muutu miksikään. Koska se todellinen oma tahto puuttuu.

 

mitä sellaista teillä on mihin kaikki rahat menevät. Minä nimittäin kituutin minimituilla pari vuotta ennen kuin valmistuin ja pääsin töihin eikä ikinä tarvinnut syödä pelkkää puuroa..

 

Elämä on valintoja. Aika harva noilla pikkupaikkakunnilla pääsee hyviin töihin tai yleensäkään töihin. Kyllä sieltä muutkin on joutuneet koulutuksen / töiden perässä muuttamaan pois. Sori, mutta ei heru sympatiaa. Älä odota että joku ojentaa sinulle hopealautasella hienon elämän, vaan tee itse sen eteen jotain!

T. Yksin sun "rahapäivien" rahoittajista

 

Työttömyys on varmasti masentavaa ja rahattomuus tuo epätoivoa elämään. Olisiko teidän paikkakunnalla työmahdollisuuksia jollain alalla mitä sinä ja miehesi voisitte opiskella? Jos näyttää siltä, että työttömyytenne tulee olemaan pitkäkestoista, olisi varmasti viisasta nyt tehdä joku ratkaisu - joko opiskelemaan tai sitten muutto paikkakunnalle, missä olisi töitä! Miksi Helsinki on paha paikka? Sielläkin asuu paljon lapsiperheitä ja siellä on paljon työpaikkoja.
Tuo teidän ruokavalio kuulostaa niin masentavalta, että todellakin olisi parempi ratkaisu ottaa itseään niskasta kiinni ja saada suuri muutos elämään. Itse olen työssäkäyvänä, kahden haastavan lapsen äitinä usein väsynyt/masentunut/voipunut tähän ruljanssiin, mutta sitten aina saan puhtia paahtaa eteenpäin. Välillä itken suruni yöllä tyynyyn, toisinaan lenkkeily auttaa, joskus menee suklaalevy ja nyyhkyleffa... mutta ei kannata ajatella, etteikö muillakin ihmisillä olisi rankkaa, jokaisella on omat ongelmansa. Toivottavasti teidän elämässä tulee käänne ja saatte asioitanne eteenpäin. Tsemppiä.

 

Käy pyytämässä seurakunnalta jouluavustus, ja käyttäkää se raha halvimpiin ruokatarvikkeisiin

Meillä oli huonoinpana aikana tapana koittaa selvitä seuraavaan rahapäivään ilman lainaamisia, koska niidenkin maksu on sitten edessäpäin.

 

Tunnen myös yhden pariskunnan jotka tuntuvat olevan aina rahapulassa. Nainen käy osa-aikaisissa töissä ja mies ei oikeastaan käy missään, tai käy aina välillä töissä "kokeilemassa", mut sitten joka kerta iskee yhtäkkiä joku kuukauden flunssa ja työnantaja ei tykkää ja antaa kenkää ennen kuin koeaika päättyy.

Sitten se ainainen kitinä, että ei ole rahaa ja mitään ei voi koskaan tehdä tai auttaa kun ei ole rahaa edes bensaan. Viinaa ja kaljaa kyllä aina riittää.

 

Suomessa on kyllä niin hyvä toimeentulotuki, että kenenkään ei pitäisi joutua syömään pelkkää puuroa. Mihin teillä menee rahat? Ootko joskus säästänyt kaikki kuitit, jotta saat vähän selkoa että mihin sitä rahaa menee? Kannattaa, saatat yllättyä

Itse joskus kun toimeentulotukea sain ni tein näin ja järkytys oli suuri, kun esim herkkuja olin ostanut 30 eurolla kuussa, vaikka ikinä en oikeastaan mitään kauheeta mellisäkkiä ostanut edes, pieni herkku silloin tällöin teki tän summan :O

 

Eipä meilläkään omalla kotipaikkakunnalla ole töitä (vajaa 3000 asukasta), mutta niin vain on kummallekin löytynyt työpaikka. Tosin mulla matkaa 60 km ja miehellä 20 km. Kaksi autoa pitää olla perheessä, koska muuten ei onnistuisi töihin kulkeminen (ei kulje julkisia kuin ehkä max. kerran päivässä suuntaansa).

Jos ei siellä omalla paikkakunnalla ole töitä, on teillä oikeastaan kaksi vaihtoehtoa: joko muutatte sellaiseen paikkaan missä töitä on tai kuljette muilla paikkakunnilla töissä. As simple as that.

Elämä on valintoja täynnä. Jos olet tyytymätön elämääsi, kannattaa sille tehdä jotain. En minäkään nauti pitkästä työmatkasta, päivä pitenee sen takia pari tuntia mutta minkäs teet. Mieluummin kuitenkin olen töissä kuin kituutan ilman rahaa kotona.

 

Jos raha-asiat on mennneet sotkuun ja tuntuu että koko toimeentulo menee laskuihin, kannattaa ottaa yhteyttä kuntansa velkaneuvojaan.

 

Kuulostaa aika hurjalta. Itse elän minimituilla ja tosiaan välillä on hankala saada sitä parikymppistäkin säästöön, mutta ikinä ei ole tarvinnut puuro ja vesi-linjalle lähteä.

Oletko varmasti osannut hakea kaikki tuet? Meneekö johonkin (esim asuminen) kohtuuttoman suuri summa rahaa? Oletko pitänyt menoista kirjaa?

 

Ensimmäinen asia joka kannattaa tehdä vähävaraisena on se että lopettaa kaikenlaisen lainaamisen kokonaan. Velka on veli otettaessa mutta veljenpoika maksettaessa Lainaaminen voi tuntua siinä tilanteessa pelastukselta ja mukavalta mutta sitten kun oma rahapäivä tulee niin rahat menee sitten velkoihin ja kierre on valmis. Itse söisin ja yhden kuun vaikka puuroa ja sämpylää kunhan talous tulisi kuntoon ja seuraavassa kuussa helpottaisi.

Suomessa EI TODELLAKAAN ole hyvä toimeentulotuki mutta sillä pitäisi tulla toimeen jos pakko on. Suomi on paska maa sosiaalitukien kannalta ja tiedänpä monta ihmistä jotka eivät ole edes talvitakkia saaneet hankittua.
Mutta, ap:lle kaikesta huolimatta valoisampaa tulevaisuutta ja toivottavasti asiat hoituu. Jos on pieni kyläpahanen kuten missä itsekin asun niin vähän vaikeahan se on lähteä ulkopaikkakunnalle töihin ilman omaa autoa ellei sitten muuta sinne paikkakunnalle missä työpaikka olisi..

 

Niin se on että jokainen on oman onnensa seppä. Toki työttömyys on /c:stä, itsekin tiedän sen kokeneena. Mutta aina sitä vain jotenkin noustaan! Tsemppiä! Tulevaisuutesi on juuri niin valoisa, kun itse sen haluat nähdä.

 

Jos meillä tytö loppuisi täällä ei tulisi mieleeenkään jäädä kituuttamaan tänne vaan koti myyntiin ja lähdettäisiin oitis työn perään. Jos ei kotomaasta löytyisi työtä niin sitten vaikka ulkomaille.

 

Suomessa EI TODELLAKAAN ole hyvä toimeentulotuki mutta sillä pitäisi tulla toimeen jos pakko on. Suomi on paska maa sosiaalitukien kannalta ja tiedänpä monta ihmistä jotka eivät ole edes talvitakkia saaneet hankittua.

No ohhoh, aika vähissä on maailman maat joissa olisi parempi sosiaaliturva. Suurin osa ei pääse edes lähellekään! Melkoisen naiivi väite siis sulla.

Minimissäänkin ihmisille maksetaan kuitenkin asunto ja muut asumiskulut, terveydenhoito sekä vielä käyttörahaa reilu 450e/kk siihen päälle. Jos tuo 450e/kk ei riitä muuhun kuin puuroon, niin vika ei ole tuen tasossa vaan rahankäyttäjän avuttomuudessa.

Jo 200 eurolla kuussa saa itsensä ruokittua aivan mainiosta, jolloin kaikkeen muuhun (esim. siihen talvitakkiin, joita saa oikein hyviä alennuksesta alle 50 eurolla!) jää joka kuukausi 250e. Se tekee vuodessa kuitenkin 3000 euroa, josta IHAN VARMASTI saa kaiken pakollisen hankittua ja vielä turhuuksiakin päälle.

 

Kai teidän kotiseudulla on yhdistyksiä, seuroja, vapaaehtoistoimintaa yms. Niiden kautta saat kontakteja, pääset pikkujouluihin jne. Joka paikassa tarvitaan apuvoimia ja ruokapalkka on yleensä vakio talkoolaisille. Ja jos olet oma-aloitteinen ja osaat tehdä jotakin todennäköisesti tuttua yhdistyskaveria pyydetään herkemmin myös avuksi töihin, joista saa vähän rahaa. Voit yhtä lailla kysellä saatko ostaa yli jäänyttä ruokaa ruokaloista, seurakunnalta eli sellaisista, joissa on lounasmyyntiä. Voit jopa sopia, että teet vastineeksi jotakin pientä ja johon ei verottaja/viranomaiset niin jaksa puuttua.

TE-toimiston kautta voit sopia työhön tutustumista ja valitse ravintola, niin teidän perheen sapuskat on taattu siksi ajaksi. SAat ehkä kontaktin,jota voit hyödyntää jatkossa saamalla sieltä ylijääämäsapuskaa muutamalla eurolla ja jota syötte pari päivää.

Olet itsekin peeaa, enkä oikein tajua mitä varten pitäisi jäädä kotiin nakertamaan näkkileipää. Se on kyllä hyvää, mutta joskus voi syödä muutakin.

 

No ohhoh, aika vähissä on maailman maat joissa olisi parempi sosiaaliturva. Suurin osa ei pääse edes lähellekään! Melkoisen naiivi väite siis sulla.

Minimissäänkin ihmisille maksetaan kuitenkin asunto ja muut asumiskulut, terveydenhoito sekä vielä käyttörahaa reilu 450e/kk siihen päälle. Jos tuo 450e/kk ei riitä muuhun kuin puuroon, niin vika ei ole tuen tasossa vaan rahankäyttäjän avuttomuudessa.

Jo 200 eurolla kuussa saa itsensä ruokittua aivan mainiosta, jolloin kaikkeen muuhun (esim. siihen talvitakkiin, joita saa oikein hyviä alennuksesta alle 50 eurolla!) jää joka kuukausi 250e. Se tekee vuodessa kuitenkin 3000 euroa, josta IHAN VARMASTI saa kaiken pakollisen hankittua ja vielä turhuuksiakin päälle.

+ vielä se, että lapsista tuo summa nousee. Mä sain kahden lapsen yksinhuoltajana 1100 e vuokran yms jälkeen. Se on mun mielestäni aika paljon se