onko muiden uusperheessä isomman etälapsen ja pienemmän yhteisen lapsen kasvatukselliset asiat epätasapainossa?

["uusperhe"]

Meillä koulu ikäisellä on paljon lepsummat säännöt (pesee kyllä itse hampaansa, käy vessassa, pukee, syö ja tekee leivän..) kotona kun vuosia nuoremmalla...itselläni on se olettamus että odotukset kasvaa iän mukana ja tietyissä asioissa voidaan odottaa omaa järjenkäyttöä ja vastuuta antaa enemmän. Mutta nyt tuntuu että isompien kohdalla ollaan tee kun viitit ja pienemmät tekee kun käsketään. Tuntuu että pieniin helppoihin asioihin vingutaan apua eikä edes yritetä käyttää omaa päätä. Ajetaan omaa hyvää eikä osata ottaa muitten mielipiteitä huomioon esim. leikeissä. Kaikki pitäs olla itselle kivaa ja muiden ilosta murjotetaan. napistaan ettei osaa vaikka pienemmätkin sen osaa. käytöksessäkin pienemmän kiukuttelu saa aikuiselle suuremman reaktion kun vaikka isomman tietoinen valehtelu... Kokemuksia? On tympeää antaa esim. vapauksia enemmän kun nuoremmille kun käytös ja odotukset eivät kohtaa ikää..

 

[vieras*]

Siis miehesi kasvattaa omaa lastaan eri tavoin kuin sinä lähilastasi?

 

[Keittiönoita]

Meillä on säännöt muokkautuneet lasten kasvaessa eli ihan näillä omilla biolapsillanikin on ollut erilaiset säännöt 9-vuotiaina kuin 3-vuotiaina. Mutta juu, on ollut muutenkin. Siis katson, että biovanhemmat päättävät kasvatuksesta ja ne isä-/äitipuolet tyytyvät biovanhempien päätöksiin.

 

["vieras."]

Asuuko ne isommatkin pysyvästi luonanne? Nimittäin jos vain kyläilevät parin viikon välein, on minusta ihan luonnollista, ettei heitä nakiteta niinä lyhyinä aikoina kotitöihin vaan keskitytään kivoihin asioihin. Sitä paitsi etävanhemmalla on varmasti ikävä lapsiaan, joten sen takia tuskin kovin helposti ärsyttää, vaikka lapsi käyttäytyisikin vähän huonosti kyläillessään.

Mutta jos kaikki lapset tosiaan teillä asuvat, niin sitten toki sääntöjen pitäisi olla samat, ikätasoon suhteutettuna.

 

[astrolabe]

Isoilla etälapsilla ei ole juurikaan samat säännöt, koska ovat lähinnä lomia ja juhlapyhiä luonamme nykyään. Ei meillä pistetä ketään imuroimaan uutenavuotena tai kielletä valvomista juhannuksena. Kun asuimme yhdessä, säännöt olivat samat kaikilla.

 

["uusperhe"]

Vuoroviikoin asuu lapsi...ymmärrän että eri ikäisillä on erilaisia sääntöjä. Mutta ei kai se ole pienemmille lapsille reilua että heillä on ikätasonsa mukaiset odotukset ja isommilla ei.. ja tekeekö se isommille hyvää että heitä ei kohdella ikäisinään. En tiedä mut pistää silmään arjen keskellä...

 

[vierass]

Meillä on niin että miehen etälasta ei koske mitkään säännöt(nukkumaanmenoajat,tv-ja pelirajoitukset,oman huoneen siivous,yleiset käytöstavat jne) kuin minun samanikäistä lähilasta joka pitää järjestelyä todella epäreiluna enkä ihmettele kun toinen saa tehdä ihan mitä huvittaa.Nämä säännöt koskevat myös yhteistä muutaman vuoden nuorempaa lastamme jolta minusta ikään nähden odotetaan aikalailla liikaa.Välit ovat todella kireät asian takia.Perusteluna miehellä on että lähilapsen tulo on niin spesiaalia ja he tekevät silloin mitä huvittaa,eikä tule kuulemma ikinä muuttumaan.(on meillä joka toinen vkl ja kaikki lomat)

 

[Hmmmm]

Sitten pitäisi varmaan olla niin, että kaikilla lapsilla on lepsummat oltavat silloin kun tuo etälapsi on paikalla. Ei se nyt oikein noinkaan voi mennä..

 

["uusperhe"]

Sitten pitäisi varmaan olla niin, että kaikilla lapsilla on lepsummat oltavat silloin kun tuo etälapsi on paikalla. Ei se nyt oikein noinkaan voi mennä..

Mites se vaikuttaa koko ajan asuviin lapsiin että vuoroviikoin säännöt eivät ole niin just ja odotukset pienenee. Ja taas seuraavalla viikolla pitää olla fiksummin ja tottelevaisempi. Juu eipä taida olla tervettä. Mieluummin kasvattaisin yhden lapsen kunnolla ikänsä mukaisesti kuin että alkaisin muita lapsia pitämään vuoroviikoin "lepsummin". Ymmärrän että kahdessa eri kodissa on eri sääntöjä mut ei yhdessä kodissa voi säännöt ja arjen rutiinit muuttua vähän väliä...

 

[vierass]

Sitten pitäisi varmaan olla niin, että kaikilla lapsilla on lepsummat oltavat silloin kun tuo etälapsi on paikalla. Ei se nyt oikein noinkaan voi mennä..

Olen tässä kohtaa samaan mieltä,kyllä meillä ainakin isompi lapsi tietää että kaikki johtuu edelleen vaan tuon toisen lapsen tulosta ja tuskin epäreiluuden tunteet häviää.Minusta meidän kotona on meidän säännöt joita jokainen noudattaa,niin omat,etä-kuin naapurinlapsetkin meillä ollessaan.Lapsi on meillä usein myös esim koko kesäloman(8-10 viikkoa) niin ei siinä voida katsella kaikkea enää sormienläpi tuollaista aikaa.

 

["uusperhe"]

Miten olette saaneet sovittua perheen asiat niin että kumpikin aikuinen on samalla linjalla? En voi hyväksyä että iän kasvaessa katsotaan enemmän sormien läpi ja ei ole sellaisia seuraamuksia mistä aidosti oppisi virheensä.