blogit saattavat lisätä masennusta

  • Viestiketjun aloittaja Viestiketjun aloittaja .........
  • Ensimmäinen viesti Ensimmäinen viesti
?

.........

Vieras
tajusin juuri tyhjentää kirjanmerkeistä listan blogeja, joita on "täytynyt" lukea säännöllisesti. suurin osa oli sisustusblogeja.

niistä ei ole pitkässä juoksussa ollut muuta kuin harmia. olen yrittänyt matkia ja sisustaa kotia samalla tavalla eikä oma koti tunnu enää kodilta. menin halpaan ja luulin että jos muilla on niin hienoa, niin meilläkin voi olla. oman kodin hohto on hävinnyt jonnekin.

muistin että olin onnellisin silloin kun olin opiskelija, opiskelijakämpässä oli vaan välttämättömät asiat, mutta niillä pärjäsi TODELLA HYVIN. ja olin silloin onnellisin !!

onko muita ?

ajattelin perua sisustuslehtien tilauksetkin. enää en matki mitä muilla on vaan keskityn ihan elämiseen enkä mammonan ja roinan haalimiseen!täältä tullaan hyvä elämä!

<3
 
Hieno oivallus! En itse kylläkään lue blogeja mutta kyllähän meilläkin se valkoinen koti kokeilu oli. Ja meni. Ei tuntunut yhtään omalta, vaan alkoi suorastaan ahdistaa. Nyt on kotoisa olo, kun sisustan sydämmelläni ja omalla maulla. Tärkeintähän on että itse viihtyy ja oma perhe. :))
 
Sama pätee kyllä moniin muihinkin blogeihin, joissa vain kuvataa miten nättiä ja hienoa on kaikkialla. Lapset kauniisti puetut ja uusia vaatteita ostetaan harva se päivä (tai ainakin näin annetaan ymmärtää), koti kiiltää kauneuttaan, blogin pitäjällä itsellään viimeisen päälle manikyyrit, meikit ja vaatteet...

Luin kerran yhden sisustusblogilaisen blogia kateudella, kuvista ja tarinoista sai sen käsityksen että blogisti asui isommassakin lukaalissa, omakotitalossa jossain maalla. Kaunis olohuone, lapsella kauniisti sisustettu huone, keittiö kiillsi uutuuttaan ja oli viimeisen päälle. Lopulta paljastui että hän asuikin vain 60m2 kerrostalokaksiossa, kuvilla oli saanut "huijattua" lukijaa, että asui "leveämmin". Ei siis sen puoleen etteikö olisi ok asua kerrostalokaksiossa perheineen, mutta siihen loppui kateuteni. :D

Blogi on vain pintaraapaisu jonkun ihmisen elämästä. Kaunisteltuja kuvia, kaikki sotku ja likaisuus jätetään kuvamatta. Tämän kun sisäistin, en enää kadehdi blogisteja....
 
olen itsekin miettinyt, josko muuttais suosiolla halvempaan asuntoon,kerrostaloon. Sitten olisi rahaa sisustaa se nätiksi, shoppailla ja syödä ulkonakin välillä.. Ärsyttää, kun kaikki rahat menee näihin seiniin ja elämiseen ei jää rahaa. :( Kait sitä pärjäis halvemmassakin huushollissa.
 
joo, sama pätee myös "lifestyle" ja muoiblogeihin, jopa ruokablogeihin. kaikissa niissä elämä tehdään hienommaksi kuin se todellisuudessa onkaan. yök!

tajusin tässä höynäytyksessä myös yhden tärkeän asian: en halua ikinä raharikkaaksi! se ei tuo oikesti minkäänlaista onnea! kaikista onnellisin on ollut silloin, kun on ollut vähiten maallista omaisuutta. eli opiskelijana.

täytyy pikkuhiljaa poistaa kotoa sellaiset asiat, jotka eivät vaan meille sovi. koska niistä tulee ihan paha olo. uskomatonta! kyllä sitä on ihminen tyhmä. mutta ihanaa että tajusin tämän nyt, enkä myöhemmin. harmittaa vaan hukkaan menneet rahat ja aika, jonka on käyttänyt lukiessa noita tyhmiä blogeja ja lehtiä.

ps. inhoan sanaa "lifestyle" !!!
 
Just eilen kotona yksin ollessani koin valaistuksen ja heivasin sisustuslehdet ulos, istuin olohuoneessa ja ihmettelin, kenen koti tämä on ja kuka nämä kaikki roinat on ostanut :D
Aloin alun perin seurata erilaisia blogeja lähinnä siksi, että meillä on vanha talo jossa outoja tilaratkaisuja, joihin hain ideoita. Kummasti täällä näkyy nyt jonkun toisen sisustajan jälki. Meidän sisustusta on kehuttu persoonalliseksi, mikä tuntuu nyt vähän surkuhupaisalta, koska en tunne tätä omakseni. Mullakin tuli opiskelijakämpän askeettisuutta ikävä!
 
ihanaa muitakin valaistuneita :D

tästä voisi puhua enemmänkin. ihan kunnon elämänmuutos! hittoon kaikki blogit ja lehdet ja tv-ohjelmat joissa mainostetaan, että tämä ja tänä on in.

mihin unohdin sen elämän, kun päivän tärkein asia oli keskittyä olennaiseen, ei pintaan. voi niitä aikoja on ikävä!
 
mulle tulee voi hyvin lehti. vain ja ainoastaan. eikä muilla ole asiaa. Siinä ei rahalla ja materialla mällätä. Sisältähän se onni löytyy. Mut toki mä tykkään että koti on nätti ja viihtyisä, mut se on kyllä totta, että halauan simppeliä ja yksinkertaista. En tätä jatkuvaa rahavirtaa jokapuolelta ja tavara. Talous saatu nyt jotenkin hanskaan, oli meinaan aikamoisen kuralla. Tuli tehtyy pieni matka tuonne omaan itseen ja mistä se onni löytyy. Täytyykin tehä varastojen tyhjennys taas lähitulevaisuudessa ja kylmästi heittää turha roina menemään.

-4
 
joo, sama pätee myös "lifestyle" ja muoiblogeihin, jopa ruokablogeihin. kaikissa niissä elämä tehdään hienommaksi kuin se todellisuudessa onkaan. yök!

tajusin tässä höynäytyksessä myös yhden tärkeän asian: en halua ikinä raharikkaaksi! se ei tuo oikesti minkäänlaista onnea! kaikista onnellisin on ollut silloin, kun on ollut vähiten maallista omaisuutta. eli opiskelijana.

täytyy pikkuhiljaa poistaa kotoa sellaiset asiat, jotka eivät vaan meille sovi. koska niistä tulee ihan paha olo. uskomatonta! kyllä sitä on ihminen tyhmä. mutta ihanaa että tajusin tämän nyt, enkä myöhemmin. harmittaa vaan hukkaan menneet rahat ja aika, jonka on käyttänyt lukiessa noita tyhmiä blogeja ja lehtiä.

ps. inhoan sanaa "lifestyle" !!!

Minä olen vasta "syttynyt" näihin asioihin, mut...en mä niiden mukaan ite elä/toimi
koska ei mulla oo varaa sisustella uusimpien trendien mukaan eikä muutenkaan elää muodin mukaista elämää...mua ahdistaa koko nyky meno yhteiskunnassamme ja kun ihmiset on niin materialistisia...argh...
 
Siis… Katseletteko te oikesti niitä blogeja jotenkin sillä silmällä, että pakko saada, pakko saada? Eihän sitten oikeasti voi katsella yhtään mitään, jos kaikesta tulee joku alemmuuskompleksi… Voihan kuka vaan lavastaa jotain kuvia blogiinsa, se on vaan harrastus ja hauska juttu, ei välttämättä todellisuutta.
 
Uskon kyllä, että jengi masentuu lukiessaan mun luxuselämästä ja tajutessaan, ettei ole yhtä glam kuin minä.

Rehellisesti. Olen tuntenut kateutta ja jonkin sortin riitämättömyydentunnetta lukiessani joitain blogeja. Varsinkin lukiessani erään kaverini, entisen parhan ystäväni blogia jonka elämä on (blogin perusteella..) sellaista, jollaista munkin elämästä "piti tulla".

Sitten muistan että siihen on syynsä, miksi lähdin eri tielle, ja tosiaan blogit on vain pintaraapaisu ja kauniiden asioiden kokoelma. Niissä kuuluukin olla vain iloiset, hienot asiat ja kauniit kuvat.

Blogien lukeminen on joskus meinannut saada mut tekemään jotain "radikaaleja" asunto/sisustus/ulkonäköratkaisuja, mutta kaikessa impulsiivisuudessani olen kuitenkin jossain sisällä tiennyt, mistä sen hetkinen tunne johtuu ja toistaiseksi jättänyt tekemättä mitään oman luontoni vastaista. Nykyään niitä blogeja osaa lukea inspiroivina tai silmänruokana.
 
Viimeksi muokannut ylläpidon jäsen:
  • Tykkää
Reactions: BootyPeppi
Uskon kyllä, että jengi masentuu lukiessaan mun luxuselämästä ja tajutessaan, ettei ole yhtä glam kuin minä.

Rehellisesti. Olen tuntenut kateutta ja jonkin sortin riitämättömyydentunnetta lukiessani joitain blogeja. Varsinkin lukiessani erään kaverini, entisen parhan ystäväni blogia jonka elämä on (blogin perusteella..) sellaista, jollaista munkin elämästä "piti tulla".

Sitten muistan että siihen on syynsä, miksi lähdin eri tielle, ja tosiaan blogit on vain pintaraapaisu ja kauniiden asioiden kokoelma. Niissä kuuluukin olla vain iloiset, hienot asiat ja kauniit kuvat.

Blogien lukeminen on joskus meinannut saada mut tekemään jotain "radikaaleja" asunto/sisustus/ulkonäköratkaisuja, mutta kaikessa impulsiivisuudessani olen kuitenkin jossain sisällä tiennyt, mistä sen hetkinen tunne johtuu ja toistaiseksi jättänyt tekemättä mitään oman luontoni vastaista. Nykyään niitä blogeja osaa lukea inspiroivina tai silmänruokana.

Silmänruokaahan ne vain onkin.
 
Mä nautin blogeista ihan suunnattomasti. Ah sitä loistoa, taituruutta jne. On ihanaa katsella toisten kätten töitä ja kauniita koteja.

Aina silloin tällöin tulee bongattua jotakin, mitä itsekin haluan. Joskus se on sellaista, minkä voin oikeasti saavuttaakin, mutta varsin usein se on sellaista, joka on kätösteni ulottumattomissa. Eräs "käsityöpiireissä" suosittu blogisti loihtii mitä uskomattomampia lastenvaatteita lapsilleen. Voi luoja, mikä applikaatioteituri hän on ja miten mahtavia ideoita hän jatkuvasti keksii. En ikäkuuna päivänä tule pystymään samaan, mikä on sinänsä harmi, mutta ei se sentään masennukseen johda. Ennemminkin se silti tuo positiivisuutta, sillä mm. tuon blogin avulla olen monasti inspiroitunut ja saanut siitä hyvän mielen :)

Ja hyvää mieltä niiden blogien tuleekin tuottaa. Jos niistä saa mielipahaa, kannatta tosiaan lukeminen jättää väliin ja hakea hyvää mieltä muualta :)
 

Yhteistyössä