Uskonnottomat hautajaiset

  • Viestiketjun aloittaja Viestiketjun aloittaja frogssy
  • Ensimmäinen viesti Ensimmäinen viesti
Laitetaan raato isolle, varta vasten tehdylle notskille käryämään ja sitten juhlitaan vainajan mieliruuilla ja juomilla siinä ympärillä sen vuorokauden mitä siinä tuhkaamisessa menee.
 
Vaarini haudattiin uskonnottomasti, paikkana oli kyllä kappeli. Paikalla oli puhuja (en tiedä mistä), joku rukous siellä kuitenkin oli mummoni toiveesta. Musiikkina oli sellon soittoa ja mies laulaja. Tilaisuus oli melko lyhyt, mutta kaunis. Ei juurikaan eronnut hautajaisista, paitsi ettei puhuja ollut pappi.

Tilaisuuden jälkeen mentiin hautajaiskahveille eräälle omaiselle.
 
Alkuperäinen kirjoittaja Pitkä prosessi;29119554:
Laitetaan raato isolle, varta vasten tehdylle notskille käryämään ja sitten juhlitaan vainajan mieliruuilla ja juomilla siinä ympärillä sen vuorokauden mitä siinä tuhkaamisessa menee.

No kysytään nyt sitten, kun kerran vastasit että perustuuko omiin kokemuksiisi ja kenen kalmon päätit näin haudata.
 
[QUOTE="mie vaan";29119572]Vaarini haudattiin uskonnottomasti, paikkana oli kyllä kappeli. Paikalla oli puhuja (en tiedä mistä), joku rukous siellä kuitenkin oli mummoni toiveesta. Musiikkina oli sellon soittoa ja mies laulaja. Tilaisuus oli melko lyhyt, mutta kaunis. Ei juurikaan eronnut hautajaisista, paitsi ettei puhuja ollut pappi.

Tilaisuuden jälkeen mentiin hautajaiskahveille eräälle omaiselle.[/QUOTE]

Saanko kysyä oliko vaarisi oma toive tulla haudatuksi uskonnottomin menoin? Mietin hautajaisten rakenteesta juuri sitä, että jos puhuja on ulkopuolinen, kuka se on? Tai jos puhujaa ei halua, vaan hautajaiset kantautuvat sukulaisten kannattelemana ja erilaisin puheenvuoroin ja muisteluin. Vaan onko tuo liian rankkaa?
 
Alkuperäinen kirjoittaja alkuperäinen;29119576:
No kysytään nyt sitten, kun kerran vastasit että perustuuko omiin kokemuksiisi ja kenen kalmon päätit näin haudata.
Jos vainaja on tuollaisen toimituksen halunnut, niin ei kait siinä pitäisi mitään ongelmaa olla kenelläkään?

Toinen mielenkiintoinen vaihtoehto olisi kopioida buddhalaisia menoja, jossa ruumis paloitellaan ja jätetään villieläinten syötäväksi.

Sääli ettei se sovi funlandissa, mitä jesuskin noista tuumaisi!
 
Jos vainaja on tuollaisen toimituksen halunnut, niin ei kait siinä pitäisi mitään ongelmaa olla kenelläkään?

Toinen mielenkiintoinen vaihtoehto olisi kopioida buddhalaisia menoja, jossa ruumis paloitellaan ja jätetään villieläinten syötäväksi.

Sääli ettei se sovi funlandissa, mitä jesuskin noista tuumaisi!

No niin. Mielipiteenne on vastaanotettu. Nyt on aika rauhoittua.

Muita joilla on omakohtaisia kokemuksia uskonnottomista hautajaisista suomalaisen kulttuuriperinteen lähtökohdista ilman uskontoa.
 
Alkuperäinen kirjoittaja alkuperäinen;29119592:
Saanko kysyä oliko vaarisi oma toive tulla haudatuksi uskonnottomin menoin? Mietin hautajaisten rakenteesta juuri sitä, että jos puhuja on ulkopuolinen, kuka se on? Tai jos puhujaa ei halua, vaan hautajaiset kantautuvat sukulaisten kannattelemana ja erilaisin puheenvuoroin ja muisteluin. Vaan onko tuo liian rankkaa?

Tottakai oli vaarin oma toive, hassulta tuntuisi että joku edes miettisi uskovan hautaamista uskonnottomasti. Vaarini oli jo nuorena eronnut kirkosta. Hautajaista on jo useampi vuosi, en edes tiedä mitä kautta puhuja oli silloin. Nimiäisiä miettiessäni törmäsin johonkin nettisivuun, jonka kautta voi tilata puhujia uskonnottomiin tilaisuuksiin (löytyy varmaan googlailemalla, ja ainakin isommilla paikkakunnilla luulisi olevan). Jos vainajan lähipiiristä löytyy ihminen/ihmisiä jotka haluavat puhua, olisi se ainakin minusta hyvä vaihtoehto. Eihän puheen tarvitse kovin pitkä olla, ei se hautajaisissakaan kauaa kestä. Muutama runo, laulu yms. ja puhetta vainajasta.
 
uskiksille niin kova paikka jos joutuu uskonnottomiin hautajaisiin osallistumaa, mun äitikin on naama vakavana kertonut, et jos ei ole ev.lut niin haudataan jätesäkissä kuoppaan, ja siinä ne hautajaiset sitten olikin?:O
 
Mummoni ei kuulunut kirkkoon ja haudattiin ilman uskonnon julistusta. Haustausmaan kappelissa oli arkku ja mentiin paikalle. Ei laulettu virsiä. Vuorotellen käytiin vain ne kukkavihkot laittamassa arkulle ja luettiin se värssy. Sitten hiljennyttiin ja haettiiin kukkavihkot pois ja saateltiin mummo hautaan. Mitään ohjelmaa ei siis ollut. Tuosta aikaa jo 17 vuotta. Nykyisin varmaan sitten ihan normaalia, että hankitaan joku puhumaan ja on kuumemma Ameriikan malliin sellaisia puheita ja muisteloita ihan kirkko- ja siviilihautajaisissa.
 
Kyllä.

hautaustoimistoon ottivat yhteyttä, ja kertoivat toiveistaan. Kirkon kappelissa pidettiin hyvästijättötilaisuus, ja arkku haluttiin pitää auki. Siitä tuli narinaa, mutta lähinnä vain siksi, että ihmiset eivät kuuluneet kirkkoon. Lopulta hautaustoimiston avulla (lukuisia puheluita, perusteluita jne.) ja saatiin lupa avoimeen arkkuun. Tilaisuudessa oli omaisten itsensä suunnittelema ohjelma, ja kutsu oli avoin. Toiveena oli, että ei hautajaisvaatteita ja vain yksi kukka.

Arkku oli ekologinen, ja tilaisuuden jälkeen ruumis tuhkattiin. Tuhkat saatiin omaisten toivomaan astiaan, ei mihinkään perusuurnaan. TUhka luovutettiin omaisille, ja he sirottelivat sen tuuleen -kaupungilta pitäisi pyytää lupa tuhkan sirotteluun vesialueelle, ja sellainen onkin tarjolla. Mutta se kyseinen yleinen sirottelupaikka ei vastannut perheen toiveita, joten he sirotelivat tuhkat omaan mökkirantaansa, järvelle.

Hautapaikkaa eivät halunneet, eivät kiveä tai laattaa kirkon hautausmaalle. Olivat sitä mieltä, että tätä ihmistä voivat muistella kotonaan, mökillä, yhdesä ollessaan missä tahansa ilman kiviä ja laattoja.

Pappi tai seurakunnan työntekijät eivät osallistuneeet hautajaisiin millään tavalla, ainoastaan tarjoamalla maksullisen tilan, jossa arkku sai olla avoinna ja ihmiset saattoivat jättää hyvästit vainajalle. Kylmätilojen ja käytännön sanelemana siis tilaisuus järjestettiin kappelissa.

Ohjelmassa oli musiikkia, joka oli ollut lähellä vainajan sydäntä, puheita ja vapaata keskustelua läheisten ihmisten kesken. Koristelu ja vainajan pukeminen hän omiin lempivaatteisiinsa kuului omaisten toiveisiin, ja se toteutettiin.

Kaunis ja vainajalle sekä hänen perheelleen sopiva tilaisuus. Sen jälkeen siirtyivät perheen kotiin kahvittelemaan.
 
Viimeksi muokattu:
Kyllä.

hautaustoimistoon ottivat yhteyttä, ja kertoivat toiveistaan. Kirkon kappelissa pidettiin hyvästijättötilaisuus, ja arkku haluttiin pitää auki. Siitä tuli narinaa, mutta lähinnä vain siksi, että ihmiset eivät kuuluneet kirkkoon. Lopulta hautaustoimiston avulla (lukuisia puheluita, perusteluita jne.) ja saatiin lupa avoimeen arkkuun. Tilaisuudessa oli omaisten itsensä suunnittelema ohjelma, ja kutsu oli avoin. Toiveena oli, että ei hautajaisvaatteita ja vain yksi kukka.

Arkku oli ekologinen, ja tilaisuuden jälkeen ruumis tuhkattiin. Tuhkat saatiin omaisten toivomaan astiaan, ei mihinkään perusuurnaan. TUhka luovutettiin omaisille, ja he sirottelivat sen tuuleen -kaupungilta pitäisi pyytää lupa tuhkan sirotteluun vesialueelle, ja sellainen onkin tarjolla. Mutta se kyseinen yleinen sirottelupaikka ei vastannut perheen toiveita, joten he sirotelivat tuhkat omaan mökkirantaansa, järvelle.

Hautapaikkaa eivät halunneet, eivät kiveä tai laattaa kirkon hautausmaalle. Olivat sitä mieltä, että tätä ihmistä voivat muistella kotonaan, mökillä, yhdesä ollessaan missä tahansa ilman kiviä ja laattoja.

Pappi tai seurakunnan työntekijät eivät osallistuneeet hautajaisiin millään tavalla, ainoastaan tarjoamalla maksullisen tilan, jossa arkku sai olla avoinna ja ihmiset saattoivat jättää hyvästit vainajalle. Kylmätilojen ja käytännön sanelemana siis tilaisuus järjestettiin kappelissa.

Ohjelmassa oli musiikkia, joka oli ollut lähellä vainajan sydäntä, puheita ja vapaata keskustelua läheisten ihmisten kesken. Koristelu ja vainajan pukeminen hän omiin lempivaatteisiinsa kuului omaisten toiveisiin, ja se toteutettiin.

Kaunis ja vainajalle sekä hänen perheelleen sopiva tilaisuus. Sen jälkeen siirtyivät perheen kotiin kahvittelemaan.

Tuosta avoimesta arkusta tuli mielehen, että isoäitini, jonka kuolemasta on jo 15 vuotta, oli avoimessa arkussa omalla pihallaa. En muista oliko silloin talvipakkaset vai miten silloin kyettiin järjestään avoimen arkun omalle pihalle. Mummoni oli kyllä harrasuskovainen, joten hänet vietiin omalta pihalta kappeliin jossa oli normaalit hautajaiskinkerit.
 
Kyllä.

hautaustoimistoon ottivat yhteyttä, ja kertoivat toiveistaan. Kirkon kappelissa pidettiin hyvästijättötilaisuus, ja arkku haluttiin pitää auki. Siitä tuli narinaa, mutta lähinnä vain siksi, että ihmiset eivät kuuluneet kirkkoon. Lopulta hautaustoimiston avulla (lukuisia puheluita, perusteluita jne.) ja saatiin lupa avoimeen arkkuun. Tilaisuudessa oli omaisten itsensä suunnittelema ohjelma, ja kutsu oli avoin. Toiveena oli, että ei hautajaisvaatteita ja vain yksi kukka.

Arkku oli ekologinen, ja tilaisuuden jälkeen ruumis tuhkattiin. Tuhkat saatiin omaisten toivomaan astiaan, ei mihinkään perusuurnaan. TUhka luovutettiin omaisille, ja he sirottelivat sen tuuleen -kaupungilta pitäisi pyytää lupa tuhkan sirotteluun vesialueelle, ja sellainen onkin tarjolla. Mutta se kyseinen yleinen sirottelupaikka ei vastannut perheen toiveita, joten he sirotelivat tuhkat omaan mökkirantaansa, järvelle.

Hautapaikkaa eivät halunneet, eivät kiveä tai laattaa kirkon hautausmaalle. Olivat sitä mieltä, että tätä ihmistä voivat muistella kotonaan, mökillä, yhdesä ollessaan missä tahansa ilman kiviä ja laattoja.

Pappi tai seurakunnan työntekijät eivät osallistuneeet hautajaisiin millään tavalla, ainoastaan tarjoamalla maksullisen tilan, jossa arkku sai olla avoinna ja ihmiset saattoivat jättää hyvästit vainajalle. Kylmätilojen ja käytännön sanelemana siis tilaisuus järjestettiin kappelissa.

Ohjelmassa oli musiikkia, joka oli ollut lähellä vainajan sydäntä, puheita ja vapaata keskustelua läheisten ihmisten kesken. Koristelu ja vainajan pukeminen hän omiin lempivaatteisiinsa kuului omaisten toiveisiin, ja se toteutettiin.

Kaunis ja vainajalle sekä hänen perheelleen sopiva tilaisuus. Sen jälkeen siirtyivät perheen kotiin kahvittelemaan.

Kiitos paljon tästä kuvauksesta.
 
Virallinen osuus arkkuineen oli hautausmaan kappelissa, mutta puhetta ei pitänyt pappi tai vastaava, vaan vainajan veli, joka kertoi tosi kauniita lapsuusmuistoja ja puhui aivan ihanasti muutenkin läheisestä ihmisestä, ei jostain tuntemattomasta tyypistä jonka nimikin menee välillä väärin..

Muistotilaisuus järjestettiin läheisen ihmisen luona, sellaista yleistä muistelua ja keskustelua, ei mitään virallista 'seurakuntatalo' -tilaisuutta. Polttohautaus, tuhka käytiin omalla pienellä porukalla laskemassa myöhemmin.

Ja oli vainajan oma tahto. Tai no eipä tuo mitään erityisemmin ilmaissut eläessään, mutta teki kyllä selväksi ettei arvosta kovin korkealle uskonnollisuutta tai kirkkojuttuja. Oli itse eronnut 70-luvulla kirkosta.
 
Sukulainen tai ystävä voi pitää puheen ja virsien sijasta voi laulaa jotain muuta nättiä, esim lauluja joita vainaja itse diggas jne hautajaiset voi pitää kappelissa jos arkku kannetaan mut ilman ruumista muistotilaisuus voi olla missä tahansa kivassa paikassa. Yleensä sitten voi vaikka lukea joku niitä kortteja mitä tulee. Joku voi koota valokuvakirjan minkä avulla muistellaan kyseistä ihmistä, sen voi vaik laittaa kiertämään..
 
Ja kannattaa jo etukäteen varautua et vanhoille ihmisille ja kirkkolaisille ei oo mieleen ettei pappi siunaa ja paasaa ja he voivat nyrpistellä avoimesti nenäänsä. Eivät vaan voi ymmärtää että hautajaiset vietetään vainajan uskomusten ja elämänkatsomuksen mukaisesti eikä heidän. Tämä on ikäväkyllä koettu.
 

Yhteistyössä