S
Sinia
Vieras
Alusta asti mies on välillä ollut todella innokas ja välillä ihan vaisu. Joskus on itse aloittanut esim. viestittelyn ja viestitellyt vaikka kuinka kauan ja kirjoitellut niitä näitä. Jos minusta ei ole hetkeen kuulunut, niin on laittanut sitten viestiä, mitä mulle kuuluu yms.
Välillä on taas todella nihkeää. Saatan laittaa viestiä, mutta mies ei vastaa, vaikka viestissä olisi kysymys.
Joskus vastaa jotankin ja huomaa, että se on ihan pakkopullaa.
Aluksi ajattelin asian niin, että mies ei oikein osaa päättää mitä ajattelee musta. Välillä on kiinnostunut ja välillä ei jaksa antaa ajatustakaan naisille. Ehkä juttelee myös muiden kanssa tms. Nyt musta kuitenkin jotenkin tuntuu, että asia ei ole näin. Mies vaan on tuollainen.
Tavatessamme on joskus todella mukava, halaa tavatessa ja lähtiessä, pitää hetken kädestä tms. Joskus on taas tavatessamme hieman ylimielinen. Tavallaan antaa mun ymmärtää, että minä tässä olen se innokas osapuoli, joka on kauhean kiinnostunut juuri hänestä ja hän nyt ei välttämättä ole niiiin kiinnostunut minusta. Ei noin sano suoraa, mutta rivien välistä sen voi tulkita.
JOs minusta ei kuulu mitään, niin hänestä sitten kyllä kuuluu ja enemmän hän on ehdottanut tapaamisia, kuin minä.
Eilen käytiin työpäivän aikana yhdessä lounaalla. Mua jäi vaivaamaan se, kun mies sanoi "sä taidat olla kovasti kiinnostunut musta" ja jotenkin erikoisella ilmeellä. Ihan kuin minä olisin tässä nyt se, joka vain ja ainoastaa on kiinnostunut. Mä en ole yhtään enempää ollut mieheen yhteydessä tai muutoin "tyrkyllä", kuin hän minuunkaan.
Kokonaisuudessaan mies on todella ihanakin, mutta nyt on alkanut vaan liikaa vaivata nuo.
Mies on ihan komea, hienosti pukeutuva, hyvässä työssä, fiksu yms. Hänen lapsi on ollut 2v kun on eronnut lapsen äidistä. Toki onhan siinä voinut sattua kaikenlaista, mutta... äh.. mitä teen?
Välillä on taas todella nihkeää. Saatan laittaa viestiä, mutta mies ei vastaa, vaikka viestissä olisi kysymys.
Joskus vastaa jotankin ja huomaa, että se on ihan pakkopullaa.
Aluksi ajattelin asian niin, että mies ei oikein osaa päättää mitä ajattelee musta. Välillä on kiinnostunut ja välillä ei jaksa antaa ajatustakaan naisille. Ehkä juttelee myös muiden kanssa tms. Nyt musta kuitenkin jotenkin tuntuu, että asia ei ole näin. Mies vaan on tuollainen.
Tavatessamme on joskus todella mukava, halaa tavatessa ja lähtiessä, pitää hetken kädestä tms. Joskus on taas tavatessamme hieman ylimielinen. Tavallaan antaa mun ymmärtää, että minä tässä olen se innokas osapuoli, joka on kauhean kiinnostunut juuri hänestä ja hän nyt ei välttämättä ole niiiin kiinnostunut minusta. Ei noin sano suoraa, mutta rivien välistä sen voi tulkita.
JOs minusta ei kuulu mitään, niin hänestä sitten kyllä kuuluu ja enemmän hän on ehdottanut tapaamisia, kuin minä.
Eilen käytiin työpäivän aikana yhdessä lounaalla. Mua jäi vaivaamaan se, kun mies sanoi "sä taidat olla kovasti kiinnostunut musta" ja jotenkin erikoisella ilmeellä. Ihan kuin minä olisin tässä nyt se, joka vain ja ainoastaa on kiinnostunut. Mä en ole yhtään enempää ollut mieheen yhteydessä tai muutoin "tyrkyllä", kuin hän minuunkaan.
Kokonaisuudessaan mies on todella ihanakin, mutta nyt on alkanut vaan liikaa vaivata nuo.
Mies on ihan komea, hienosti pukeutuva, hyvässä työssä, fiksu yms. Hänen lapsi on ollut 2v kun on eronnut lapsen äidistä. Toki onhan siinä voinut sattua kaikenlaista, mutta... äh.. mitä teen?
niin ja tuo mies kenestä puhuin sillä ei ole tietääkseni mitään mielenterveysongelmia......
