Mitä tämän blogiäidin lause tarkoittaa?

["Iittala"]

"Joten tyttäremme tuleva kasvatus voi olla minulle hankalampaa kuin hänen kahden isoveljensä, varsinkin, jos joudun joihinkin tyttömäisiin leikkeihin!"

Kysyn ihan vain omia pohdintojani varten kysymyksen. Yllä on tuo lause eräästä blogista, jonka pitäjälle oli syntynyt tyttö. Äiti kirjoitti noin, ja kertoili kuinka ei ole koskaan itse leikkinyt barbeilla.

Tarkoittaako tuo että äiti ei pidä lapsestaan, tai siitä että lapsi on tyttö? Vai tarkoittaako se sitä, että äiti pohtii kasvatuksen haasteita muuten vaan?

Tarkoittaako tuo lause, että "onpa epämieluisa homma tämä tytön kasvatus, niin vaikeaa..." vai tarkoittaako tuo että "toivottavasti osaan osallistua tyttäreni leikkeihin ja tukea hänen kasvuaan hyvin".

Miten te tajuatte tuon lauseen?

 

[kepsis]

Ei voinut olla noin vaikeaa tajuta.

Tietenkin se tarkoittaa sitä, että äiti on poikamainen ollut aina, harrastuksissa sun muissa, joten jos tyttö olisikin tyttömäinen niin pelkäisi ettei osaa olla hänen kanssa luontevasti.

 

[säpäle harmaana]

No tulkinnassa ehkä auttaisi vähän, jos tietäisi, mitä tuossa on aiemmin kirjoitettu, kun käytetään joten-sanaa.

 

["Iittala"]

Ei voinut olla noin vaikeaa tajuta.

Tietenkin se tarkoittaa sitä, että äiti on poikamainen ollut aina, harrastuksissa sun muissa, joten jos tyttö olisikin tyttömäinen niin pelkäisi ettei osaa olla hänen kanssa luontevasti.

Kuvitellaan tilanne että tytär harjaa leluponin harjaa. Mitä tuo luontevuuden vaikeus tarkoittaisi? Sitä että äiti katsoo inhoten ponia? Vai turhautuneena tytärtään? Vai yrittää lukea jostain netistä kuinka ponilla leikitään? Tai käy iltaisin silittelemässä niitä poneja ja harjoittelee niillä leikkimistä?

 

["Iittala"]

No tulkinnassa ehkä auttaisi vähän, jos tietäisi, mitä tuossa on aiemmin kirjoitettu, kun käytetään joten-sanaa.

Kertoi siinä aiemmin lapsuudestaan että leikki ns. poikien leikkejä.

 

[kepsis]

[QUOTE="Iittala";28826809]Kuvitellaan tilanne että tytär harjaa leluponin harjaa. Mitä tuo luontevuuden vaikeus tarkoittaisi? Sitä että äiti katsoo inhoten ponia? Vai turhautuneena tytärtään? Vai yrittää lukea jostain netistä kuinka ponilla leikitään? Tai käy iltaisin silittelemässä niitä poneja ja harjoittelee niillä leikkimistä?[/QUOTE]

Kysy siellä blogissa äläkä täällä, tuo on ihan ihmisestä kiinni miten kokee asian.

 

["Iittala"]

[QUOTE="Iittala";28826809]Kuvitellaan tilanne että tytär harjaa leluponin harjaa. Mitä tuo luontevuuden vaikeus tarkoittaisi? Sitä että äiti katsoo inhoten ponia? Vai turhautuneena tytärtään? Vai yrittää lukea jostain netistä kuinka ponilla leikitään? Tai käy iltaisin silittelemässä niitä poneja ja harjoittelee niillä leikkimistä?[/QUOTE]

lisää vaihtoehtoja:

-pelkääkö äiti että hän alkaa arvostella ponileikkejä tahtomattaan?
-pelkääkö hän että hän tylsistyy kuoliaaksi tytön leikkiessä?
-vai arveleeko hän että hänellä on mielenkiintoinen työsarka edessään ihmetellessään iloisesti tyttären leikkejä?

 

[säpäle harmaana]

[QUOTE="Iittala";28826814]Kertoi siinä aiemmin lapsuudestaan että leikki ns. poikien leikkejä.[/QUOTE]

No niin. Eikö se vastaus ole siinä?

 

[säpäle harmaana]

[QUOTE="Iittala";28826830]lisää vaihtoehtoja:

-pelkääkö äiti että hän alkaa arvostella ponileikkejä tahtomattaan?
-pelkääkö hän että hän tylsistyy kuoliaaksi tytön leikkiessä?
-vai arveleeko hän että hänellä on mielenkiintoinen työsarka edessään ihmetellessään iloisesti tyttären leikkejä?[/QUOTE]

Minusta se tarkoittaa ehkä sitä, että ei osaa luontevasti toimia siinä leikissä, kuten tytär ehkä toivoisi tai odottaisi ja pelkää tuottavansa siltä osin tyttärelleen pettymyksen.

 

[aaaah]

Minusta se tarkoittaa ehkä sitä, että ei osaa luontevasti toimia siinä leikissä, kuten tytär ehkä toivoisi tai odottaisi ja pelkää tuottavansa siltä osin tyttärelleen pettymyksen.

Mitenkä sitä nyt vois olla erityisen luonnottomasti leluponin kanssa? Miks tehdä asioista vaikeampia kuin ne ovatkaan. En tunne blogia, mutta siinä kirjoittava äiti tuntuu vähän halveksuvan "tyttöjen juttuja" - mitä ne sitten ovatkaan. Sitä paitsi on naurettavaa ajatella, että kaikki tytöt ovat prinsessoja ja kaikki pojat autoilijoita.

 

["vieras"]

Varmaan samankaltaiset fiilikset kun mulla esikoisen 1-vuotispäivän lähestyessä: "Apua,nyt se ei oo enää vauva ja sitä pitää alkaa kasvattaa ja leikkiä autoilla ja ja..". Olen siis äiti ja esikoiseni on poika. En ollut lapsena mikään "tyttötyttö",olen nukkejen ja barbien yms lisäksi leikkinyt autoilla,rakennellut majoja ym.. erityisesti ulkona touhunnut poikien kanssa. Silti pelkäsin suunnilleen kaikkea pojan äitinä olemiseen liittyvää: osaanko leikkiä,osaanko pukea kivasti,osaanko kasvattaa "oikein" jne..
Tällä tarkotan siis että varsinkin jos on ollut itse kovin poikamainen ja vanhemmat lapset on poikia,voi tytön saaminen pelottaa.

Yks tuttu (itse ollut "poikatyttö ja esikoinen poika,seuraava tyttö) sanoi joskus että kun esikoispoika on samanlainen rämäpää kun on itse ollut,niin luonteeltaan herkän ja aran tytön kasvattaminen kysyy kärsivällisyyttä ja keskittymistä.

 

[cdw]

[QUOTE="Iittala";28826754]"toivottavasti osaan osallistua tyttäreni leikkeihin ja tukea hänen kasvuaan hyvin".

[/QUOTE]

Tajuan sen noin. Uusi ja erilainen jännittää aina aluksi.

 

["vieras"]

Mutta jos se poikamaisuus on geeneissä, niin ehkä tytärkin on sellainen poikatyttö.