Miten hoikkien ihmisten ei tee mieli ruokaa

["AnskuK"]

No, huono otsikko, mutta en vain parempaakaan keksinyt...

Mutta aloin vaan miettiä lihavuutta; omaa ja muiden. Ja sehän on seurausta tasan tarkkaan siitä, että syö liikaa (jätetään nyt tämän ulkopuolelle kaikki sairauksista, lääkkeistä ja sensellaisista aiheutuvat paino-ongelmat)

Ja kysymys on, että mikä minut erottaa hoikasta ihmisestä, ja vastaushan on ilmiselvä. Minä syön enemmän. Mutta kysymys on "miksi ?" Miksi sen hoikan ihmisen ei tee mieli syödä yhtä usein ja/tai yhtä paljon kuin minun. (tai) Miten se hoikka ihminen on saanut niin täydellisen ja horjumattoman itsekurin, että ei sorru mässäilemään mitään herkkuja kuin vain hyvin harvoin, jos sitäkään. (tai) mitä muuta tahansa, mikä selittää sen, että miksi toinen syö liikaa ja toinen ei.

 

["vieras"]

Minä olen ihan normaalipainoinen ja olen myös miettinyt että maistuukohan ruoka joidenkin suussa mauttomammalle kuin toisten. Minulla nimittäin on aina ollut huono ruokahalu, mutta raskausaikana ruoka maistui paremmalle ja ruokahalu oli valtava. Se loppui sihen raskausainaan, ja sen jälkeen ruoka maistuu taas jotenkin mauttomammalle.
Olen kuitenkin huomannut että nykyään kun ikää on tullut lisää niin painoa tulee helposti vaikka paljoa ei söisikään. Aineenvaihdunta taitaa muuttua kun kää tulee.

 

["noh"]

En ole erityisen hoikka mutta normaalipainoinen kylläkin. Välillä tulee mässäiltyä ja sen kyllä näkee sitten. Mutta yleisesti ottaen, olen tottunut ottamaan pienen annoksen ruokaa, sellaisen että se vie nälän mutta ei aiheuta minkäänlaista ähkyä. (Poikkeuksia toki on mutta noin yleensä.) Kun mahalaukku kutistuu, se ei vaadi enää niin paljon. Jos haluaa kutistaa mahalaukkuaan pitää kestää nälkää ja ottaa pienempiä annoksia!

Ja ei mun vaan tee mieli esim. makeita herkkuja kuin silloin tällöin. Saatan olla pitkiäkin aikoja syömättä sipsejä, karkkeja, leivonnaisia jne. Sit kun tekee mieli, syön niin että tulee huono omatunto ja ällötys. ja sitten menee taas pitkä aika seuraavaan mässäilyyn.

Limsoja en juo kuin todella harvoin. Siideriä ja muuta alkoholia kannattaa välttää, niillä kalorit nousee varmasti ja pöhötys on varmaa.

Kohtuus siis kaikessa, välillä voi lipsua mutta avainsana on: mahalaukun pienuus ja tottumiskysymykset. Jos on tottunut syömään isomman lautasellisen ruokaa, pitää vaan opetella että nytpäs minä otan vain kauhallisen tai vaikkapa pari pienehköä perunaa yms.

 

["Jokinorsu"]

Olen miettinyt myös tätä samaa monta kertaa. MIelestäni itselleni paras dieetti olisi se että joku normipainoinen laittaisi minulle aina päivän ruoat eteeni ja sitä kautta ehkä oppisin siihen mikä määrä ruokaa on tervettä ja mikä ei.
Tiedän toki ettei hoikkuus saatikka normaalipainoisuus ole monellekaan ihan tuskatonta mutta kummasti nämä tyypit pystyvät aina tsemppaamaan ennenkuin laskevat itsensä tähän kuosiin missä itse nyt olen. Ja jos joku normipainoinen tätä katsoo niin voisiko merkata arkisen ruokailunsa esimerkiksi.

 

[Isämies]

[QUOTE="AnskuK";28782280] Minä syön enemmän. Mutta kysymys on "miksi ?" Miksi sen hoikan ihmisen ei tee mieli syödä yhtä usein ja/tai yhtä paljon kuin minun. (tai) Miten se hoikka ihminen on saanut niin täydellisen ja horjumattoman itsekurin, että ei sorru mässäilemään mitään herkkuja kuin vain hyvin harvoin, jos sitäkään. (tai) mitä muuta tahansa, mikä selittää sen, että miksi toinen syö liikaa ja toinen ei.[/QUOTE]

Miksi joku varastaa ja jättää laskunsa maksamatta, kun joku toinen tekee selkä vääränä töitä, että saa hankittua kaiken tarvitsemansa rahalla?

Itse syön sen verran, että ei ole nälkä. Jos ei ole nälkä, niin en syö. Lisäksi harrastan aktiivisesti liikuntaa, mutta pääasiassa normaalipainossa pysyminen on tietysti kiinni tuosta syömisestä. Kyllä se ruoka minunkin suussani maistuu (ja hyvältä maistuukin), mutta pyrin ainakin jonkin verran katselemaan, mitä suuhuni tungen ja millaisia määriä.

 

[vg]

Minä olen hoikka ( mitat 161/48) ja syön kuin hevonen. Tänään mennyt 2 palaa paahtoleipää, 2 sämpylää juustolla, lautasellinen spagetti bolognesea, jätskituutti, lautasellinen perunaa ja kastiketta, puolikas suklaalevy.

Liikun paljon, teen kahta työtä.

 

["Lettu"]

Hoikka ihminen syö, kun on nälkä, that´s it. Lihava syö kun on nälkä ja vähän muulloinkin. Uskaltaisin väittää, että aika moni lihava on ns. tunnesyöppö.

 

["juup"]

Minä olen hoikka ( mitat 161/48) ja syön kuin hevonen. Tänään mennyt 2 palaa paahtoleipää, 2 sämpylää juustolla, lautasellinen spagetti bolognesea, jätskituutti, lautasellinen perunaa ja kastiketta, puolikas suklaalevy.

Liikun paljon, teen kahta työtä.

Oliko tää vitsi? "Syön kuin hevonen" !!?

 

[Jätkä]

Kyllä hoikankin mieli tekee -ja sehän on ihan normaalia. Minä syön suuria annoksia, herkuttelenkin, mutta sitten vastapainoksi liikun. Eli minkä syön, sen myös kulutan.

 

[hoikka äiti]

Mä olen kamala herkkupeppu ja mieleni tekisi syödä paljon enemmän just tota makeaa. Mutta jos teen niin, niin sitten lihon. Herkkujen missaaminen vs. lihominen. Täytyy valita kahdesta pahasta se pienempi.

 

[ap.]

[QUOTE="Lettu";28782345]Uskaltaisin väittää, että aika moni lihava on ns. tunnesyöppö.[/QUOTE]


Tuo voi hyvin pitää paikkansa. Mutta jos lihavat ovat tunnesyöppöjä, niin mitä hoikat sitten ovat? tunne-"mitä"?

 

[vg]

[QUOTE="juup";28782350]Oliko tää vitsi? "Syön kuin hevonen" !!?[/QUOTE]

Miten niin, tuossahan on aikalailla kaloreita. Listalta unohtui muuten aamupuuro ja yksi banaani

 

["Helli"]

Itse olen hoikka ja syön todella pajon. Tänään lounaaksi kuusi makkaraa, perunaa, pihvi. Aamupala, jätskiä, äsken pitsaa illalla viellä makkaraa lissää.

 

[...........]

Tuo voi hyvin pitää paikkansa. Mutta jos lihavat ovat tunnesyöppöjä, niin mitä hoikat sitten ovat? tunne-"mitä"?

Sun on nyt selvästi vaikea ymmärtää, että ei ole pakko syödä, vaikka tekee mieli. Samalla tavalla kuin vaikka että haluaisit vetää v-mäistä naapuria turpiin, mutta vastustat kiusausta etkä oikeasti tee niin.

 

[Isämies]

[QUOTE="juup";28782350]Oliko tää vitsi? "Syön kuin hevonen" !!?[/QUOTE]

Täh? Miten niin? Siinähän oli aamupalan ja kahden normaaliaterian lisäksi jo ylimääräistäkin (jätskituutti ja puolikas suklaalevy). Ilman liikkumista tuolla kalorimäärällä paino nousee.

 

["vieras"]

Koska olemme erilaisia. Eihän kaikki pidä syömisestä, ei kaikki pidä edes samoista ruuista.

Lihaville ruoka on tärkeämpää kuin muu tekeminen, vaikka lukeminen. Laihalle se syöminen on samalla viivalla muun tekemisen kanssa, eikä sitä ruokaa ajatella tai syödä sen enempää kuin on tarve.

 

[ap.]

[QUOTE="AnskuK";28782280]No, huono otsikko, mutta en vain parempaakaan keksinyt...

Mutta aloin vaan miettiä lihavuutta; omaa ja muiden. Ja sehän on seurausta tasan tarkkaan siitä, että syö liikaa (jätetään nyt tämän ulkopuolelle kaikki sairauksista, lääkkeistä ja sensellaisista aiheutuvat paino-ongelmat)

Ja kysymys on, että mikä minut erottaa hoikasta ihmisestä, ja vastaushan on ilmiselvä. Minä syön enemmän. Mutta kysymys on "miksi ?" Miksi sen hoikan ihmisen ei tee mieli syödä yhtä usein ja/tai yhtä paljon kuin minun. (tai) Miten se hoikka ihminen on saanut niin täydellisen ja horjumattoman itsekurin, että ei sorru mässäilemään mitään herkkuja kuin vain hyvin harvoin, jos sitäkään. (tai) mitä muuta tahansa, mikä selittää sen, että miksi toinen syö liikaa ja toinen ei.[/QUOTE]

Ja täytyy vielä todeta, että mitä tulee laihtumiseen, niin jotenkin siihen ei saa otetta. Vaikka sitä ihan tasan tarkkaan tietää, että sitä suklaalevyä ei kannattaisi syödä, niin kuitenkin tuntuu että ei sillä ole väliä. "Mä olen jo lihava, ei se vaikuta mihinkään suuntaan, että syönkö mä tän suklaan vai en"

 

["..."]

Musta on ihanaa syödä. Hemmottelen itseäni herkuilla esim. rankan työpäivän jälkeen tai kruunaan sillä kivan päivän. Nautin enemmän syömisestä kuin hoikasta ulkomuodosta. Ylipainoa on kuitenkin niin vain, että bmi on 26, enkä koe sitä terveydelle kovin haitallisena. Ja pidänpä juomisestakin, pari saunasiideriä pari kertaa viikossa tekee jo kivasti ylimääräisiä kaloreita.

Syöminen on kyllä mun nautintojen listalla top3:ssa.

 

[Isämies]

Ja täytyy vielä todeta, että mitä tulee laihtumiseen, niin jotenkin siihen ei saa otetta. Vaikka sitä ihan tasan tarkkaan tietää, että sitä suklaalevyä ei kannattaisi syödä, niin kuitenkin tuntuu että ei sillä ole väliä. "Mä olen jo lihava, ei se vaikuta mihinkään suuntaan, että syönkö mä tän suklaan vai en"

Minusta näyttää siltä, että vastasit jo itse alussa esittämääsi kysymykseen.

 

["vieras"]

Ja täytyy vielä todeta, että mitä tulee laihtumiseen, niin jotenkin siihen ei saa otetta. Vaikka sitä ihan tasan tarkkaan tietää, että sitä suklaalevyä ei kannattaisi syödä, niin kuitenkin tuntuu että ei sillä ole väliä. "Mä olen jo lihava, ei se vaikuta mihinkään suuntaan, että syönkö mä tän suklaan vai en"

Eli heikko itsekuri. En käsitä miksi sillä ei olisi väliä lihottaako itseään lisää vai ei?

 

[Näin]

Hoikat tosiaan syö vain silloin kun on nälkä ja sen verran että nälkä lähtee. Itse olen suuri ruuan ja erityisesti sen laiton ystävä, eli todellakin ruoka maistuu hyvältä. Mutta elimistö ottaa ruokaa kulutuksen mukaan. Aktiivitreenikaudella syön tosi paljon, mutta vähemmän treenatessa ei vaan maistu kuin pienet (normaalit) määrät.

Herkkuja syön hyvin maltillisesti, esimerkiksi 3 lakupalaa tai 5 merkkaria. Kyse ei ole siitä, että en sallisi itselleni enempää, vaan siitä että makeanhimo tulee tyydytettyä noin pienellä määrällä. Leivonnaisia esimerkiksi en syö ollenkaan, en pidä niistä.

 

[..]

Himoliikkujia? Oon aina ollut kateellinen niille, jotka poistavat stressiä liikkumalla. Ei syömällä niinkun minä.

 

[annette79]

Mulla on kolme pientä lasta ja neljäs tulossa. Toki raskaana painoa tulee, mutta mä en pysty tajuamaan, että miten pikkulasten äideillä kilot pysyy mukana. Ainakin mulla on koko ajan jalat alla. Mutta mieheni ei olekaan liian urhea kotitöihin osallistuja, emäntä ei ehdi marinoitua sohvassa.

 

[bmi18]

Täh? Miten niin? Siinähän oli aamupalan ja kahden normaaliaterian lisäksi jo ylimääräistäkin (jätskituutti ja puolikas suklaalevy). Ilman liikkumista tuolla kalorimäärällä paino nousee.

Nousee kellä nousee...

Eivät kaikki liho, vaikka kuinka syövät. Tai alkavat lihoa vasta kolmen kympin jälkeen, kuten minä.

 

[ap.]

[QUOTE="vieras";28782410]Eli heikko itsekuri. En käsitä miksi sillä ei olisi väliä lihottaako itseään lisää vai ei?[/QUOTE]

Voin kertoa sen yllättävän tiedon, että olen vallan hyvin selvillä siitä, että minulla on heikko itsekuri. Vaan sitä ihmelääkettä ei vaan ole vielä löytynyt, että millä sen itsekurinsa saisi paremmaksi