Miksi jotkut asuvat vielä yhdessä vaikka on avioeron harkinta-aika menossa?

Niin miksi ihmeessä eivät asu jo erillään?

 

Kaikki eivät osaa oikeasti päättää ja harkinta-aikakin perutaan ja sitten taas laitetaan eropaperit.

 

Ei uutta vuokra- asuntoa ole aina niin helppo saada..

 

Jokainen eroaa niin kuin se itselleen sopii. Parempi hitaasti ja mutkattomasti kuin kiireellä ja riidalla.

 

Eikö harkinta-aika juurikin tarkoita sitä, että silloin ns. kuuluu harkita sitä eroa vielä viimeiseen saakka?

Toiset haluavat harkita erillään asuten, jotta voivat kokeilla, että kantaako ne omat siivet eron jälkeen. Kovin moni nainen kun tuntuu pelkäävän sitä, ettei pärjäisi ilman miestään joko taloudellisesti, tai sitten muun syyn vuoksi.

Toiset sen sijaan jo tietävät, että pärjäisivät elämässä varmasti myös ilman sitä kumppania, mutta he ehkä haluavatkin selvittää, että pärjäisivätkö he sitten kuitenkin vielä sen kumppaninsa kanssa?!

Ja tällöin on mielestäni ihan loogistakin viettää se harkinta-aika yhdessä.

Kun ero laitetaan vireille, saattaa siinä alkuun molempien käytös vähän muuttua parempaan, mutta puolessa vuodessa kyllä sitten jo näkee sen, että mikä se tilanne oikeasti on. Mikä siis toisaalta kätevämpää, kuin viettää se yhdessä. Ainakaan ei tarvitse sitten enää jälkikäteen miettiä, että oliko ratkaisu oikea, kun se on aivan loppuun saakka mietitty ja pohdittu.

 

No ehkä just siksi, että ne vielä harkitsee. Minusta erilleen muuttaminen on jo päätös siitä, että ero tulee eikä yhteen enää palata.

 

Kenties siksi, että asioiden järjestely kestää.. esim. uudet asunnot, vanhan kodin myynti, lasten hoitopaikat tms. Näin silloin, kun on sopuisa ero. Järjestetään asiat rauhassa eikä hötkyillä ja muuteta johonkin vaan, että nopeasti pääsee toisesta eroon ja myydän talo alihintaan jne. Minusta kypsät aikuiset, joilla on lapsia, voivat hyvinkin toimia näin ja silti avioreroasia etenee samalla virastotasolla. En näe tässä mitään kummallista.

 

[QUOTE="vieras";28776301]Ei uutta vuokra- asuntoa ole aina niin helppo saada..[/QUOTE]
Ja vaikka saisikin, niin monissa vuokra-asunnoissa on nykyisn ehtona, että siinä on asuttava vähintään vuosi. Entä, jos harkinta-ajan aikana päätyisikin siihen, että ei erotakaan? Silti olisi maksettava vuokraa tästä toisesta asunnosta ja se voi - varsinkin täällä pääkaupunkiseudulla - tulla aika kalliiksi.

 

Vähän ohis, mutta minusta tuo harkinta-aika on tosi outo käytäntö. Koska luulisi ihmisten jo harkinneen ja käyneen asioita läpi ennen eropapereiden laittamista. Ja ei missään muussakaan sopimusasiassa ola mitään harkinta-aikoja. No, eipä tuosta kai sinänsä haittaakaan ole, mutta onpahan vaan tosi outoa.

 

[QUOTE="aili";28776283]Niin miksi ihmeessä eivät asu jo erillään?[/QUOTE]

Onko pakko muuttaa erilleen, jos purkaa avioliiton? Kai sitä saa asua silti yhdessä vaikka loppuikänsä. Ja ei kai avioliiton purkaminen tarkoita välttämättä sitäkään, että on välit poikki? Periaatteessa sen ei tarvitsisi tarkoittaa edes sitä, että parisuhde on loppunut - kysehän on siitä avioliitosta.

 

Vähän ohis, mutta minusta tuo harkinta-aika on tosi outo käytäntö. Koska luulisi ihmisten jo harkinneen ja käyneen asioita läpi ennen eropapereiden laittamista. Ja ei missään muussakaan sopimusasiassa ola mitään harkinta-aikoja. No, eipä tuosta kai sinänsä haittaakaan ole, mutta onpahan vaan tosi outoa.

Totta, mutta on olemassa niitäkin, jotka joka toisen perheriidan päätteeksi laittavat eropaperit menemään

 

Vähän ohis, mutta minusta tuo harkinta-aika on tosi outo käytäntö. Koska luulisi ihmisten jo harkinneen ja käyneen asioita läpi ennen eropapereiden laittamista. Ja ei missään muussakaan sopimusasiassa ola mitään harkinta-aikoja. No, eipä tuosta kai sinänsä haittaakaan ole, mutta onpahan vaan tosi outoa.

Periaatteessa olen samaa mieltä, mutta mitä sitä on tässä käytännöntasolla tullut nähtyä, niin joidenkin ihmisten kohdalla on ihan hyvä juttu, että on tuo harkinta-aika olemassa. Sopii varsinkin heille, jolla on astetta äkkipikaisempi luonne.

Joskin tiedän kyllä niitäkin pareja, joilla on meneillään vissiin jo 7. avioliitto. Ja koko ajan sen yhden ja saman kumppanin kanssa.

Mulle eropapereiden vieminen olisi THE LOPPU, vaikka siinä kuinka on se harkinta-aika. Mutta kaikille se ei sitä ole ja senkin kyllä pystyn ymmärtämään.

 

Totta, mutta on olemassa niitäkin, jotka joka toisen perheriidan päätteeksi laittavat eropaperit menemään

Totta. Tosin harkinta-aikahan tekee tällaisesta vähän helpomman. Jos tietäisi, että ero tulee heti voimaan ja uudelleen avioitumisessa on omat kuvionsa ja odottelunsa, sitä ei ehkä tekisi pikaistuksissaan kuin kerran. Mutta toisaalta, ei kai sekään sinänsä kiellettyä ole, että eroaa ja menee uudestaan yhteen vaikka pari kertaa vuodessa

 

Ja vaikka saisikin, niin monissa vuokra-asunnoissa on nykyisn ehtona, että siinä on asuttava vähintään vuosi. Entä, jos harkinta-ajan aikana päätyisikin siihen, että ei erotakaan? Silti olisi maksettava vuokraa tästä toisesta asunnosta ja se voi - varsinkin täällä pääkaupunkiseudulla - tulla aika kalliiksi.

Sama käytäntö myös Turun seudulla, mikä tuntuu musta ainakin tosi hankalalta, vaikka toki ymmärrän vuokranantajan näkökulman.

 

harkinta-aika on harkinta-aika, se ei ole ero! mies ja nainen ovat naimisissa siihen asti kunnes tulee tuomioistuimen päätös siitä että on tuomittu avioeroon! epävarmuudestakin voi olla kyse(ja hyväkin niin,sillä loppujen lopuksi aika monet ongelmat on selvitettävissä vaikkei sillä hetkellä siltä tunnu).

Meillä on harkinta-aika alkamassa. mutta ollaan ja tehdään paljon yhdessä. halaillaan ja kuljetaan käsi kädessä..ehkäpä ei koskaan erotakkaan! (niin siis alkamassa siksi että se alkaa vasta kun vastaaja palauttaa sen paperin että on saanut tedoksisaannin,en aio palauttaa sitä,sillä mieskään ei vaikuta varmalta). miksi sitten ollaan päädytty tähän pisteeseen vaikka molemmat rakastaa,koska ei olla osattu keskustella tunteista/toiveista/tarpeista-> siitä on seuranu ongelmia->joista ei ole osattu keskustella..

mä luulen että tää on meidän suhteen kriisi joka me voitetaan!

 

[QUOTE="mamma";28776363]harkinta-aika on harkinta-aika, se ei ole ero! mies ja nainen ovat naimisissa siihen asti kunnes tulee tuomioistuimen päätös siitä että on tuomittu avioeroon! [/QUOTE]

Niin, no... on erikseen virallinen ero ja henkinen, koettu ero. Veikkaan, että vakaan eropäätöksen tehnyt ei koe enää olevansa naimisissa sen jälkeen, kun eropaperit on laitettu menemään, eikä tuomioistuimen päätös silloin tee erosta yhtään enempää todemman tuntuista.

 

Niin, no... on erikseen virallinen ero ja henkinen, koettu ero. Veikkaan, että vakaan eropäätöksen tehnyt ei koe enää olevansa naimisissa sen jälkeen, kun eropaperit on laitettu menemään, eikä tuomioistuimen päätös silloin tee erosta yhtään enempää todemman tuntuista.

Mutta silloin varmaan muutetaankin erilleen samantien ja aletaan elämään kuin avioero olisi jo astunut voimaan. Harkinta-aika jää vain ajaksi, jolloin viranomaisilla on aikaa hoitaa paperit kuntoon ja vahvistaa avioero.

 

[QUOTE="Lilli";28776358]Sama käytäntö myös Turun seudulla, mikä tuntuu musta ainakin tosi hankalalta, vaikka toki ymmärrän vuokranantajan näkökulman.[/QUOTE]
Niinpä. Joskus voi syynä olla myös se, että asutaan omistusasunnossa, mutta kummallakaan puolisoista ei ole varaa asua siinä yksin. Eikä toinen pysty osallistumaan sen asunnon kuluihin, jos joutuu maksamaan vuokraa toisesta asunnosta. Pankin myöntämät lyhennysvapaatkin on ehkä käytetty jo aiemmin, joten asuntoa on vähän pakko maksella yhdessä siihen asti, kunnes se on mennyt kaupaksi.

 

Ja vaikka saisikin, niin monissa vuokra-asunnoissa on nykyisn ehtona, että siinä on asuttava vähintään vuosi. Entä, jos harkinta-ajan aikana päätyisikin siihen, että ei erotakaan? Silti olisi maksettava vuokraa tästä toisesta asunnosta ja se voi - varsinkin täällä pääkaupunkiseudulla - tulla aika kalliiksi.

Onneksi kaukkien ei tarvi asua pääkaupunki seudulla.
Asiat maalla sujuu nopeammin ja paremmin.

 

[QUOTE="Vieras";28776470]Onneksi kaukkien ei tarvi asua pääkaupunki seudulla.
Asiat maalla sujuu nopeammin ja paremmin.[/QUOTE]

Juu, onneksi ei tarvitsekaan. Mutta noita pidempiä vuokrasuhteita halutaan muissakin kaupungeissa. Maaseudusta en tiedä, miten lyhyiksi pätkiksi siellä ovat valmiita asuntojaan vuokraamaan.

 

[QUOTE="mamma";28776363]harkinta-aika on harkinta-aika, se ei ole ero! mies ja nainen ovat naimisissa siihen asti kunnes tulee tuomioistuimen päätös siitä että on tuomittu avioeroon! epävarmuudestakin voi olla kyse(ja hyväkin niin,sillä loppujen lopuksi aika monet ongelmat on selvitettävissä vaikkei sillä hetkellä siltä tunnu).

Meillä on harkinta-aika alkamassa. mutta ollaan ja tehdään paljon yhdessä. halaillaan ja kuljetaan käsi kädessä..ehkäpä ei koskaan erotakkaan! (niin siis alkamassa siksi että se alkaa vasta kun vastaaja palauttaa sen paperin että on saanut tedoksisaannin,en aio palauttaa sitä,sillä mieskään ei vaikuta varmalta). miksi sitten ollaan päädytty tähän pisteeseen vaikka molemmat rakastaa,koska ei olla osattu keskustella tunteista/toiveista/tarpeista-> siitä on seuranu ongelmia->joista ei ole osattu keskustella..

mä luulen että tää on meidän suhteen kriisi joka me voitetaan![/QUOTE]

Huoh taas sinä... nytkö sä jo kuvittelet tollasta että ootte palaamassa yhteen. Usko jo, se äijä jätti sut eikä paluuta ole, pilaat vain oman elämäsi tolla haikailulla

 

[QUOTE="mamma";28776363] Meillä on harkinta-aika alkamassa. mutta ollaan ja tehdään paljon yhdessä. halaillaan ja kuljetaan käsi kädessä..ehkäpä ei koskaan erotakkaan! (niin siis alkamassa siksi että se alkaa vasta kun vastaaja palauttaa sen paperin että on saanut tedoksisaannin,en aio palauttaa sitä,sillä mieskään ei vaikuta varmalta). miksi sitten ollaan päädytty tähän pisteeseen vaikka molemmat rakastaa,koska ei olla osattu keskustella tunteista/toiveista/tarpeista-> siitä on seuranu ongelmia->joista ei ole osattu keskustella..

mä luulen että tää on meidän suhteen kriisi joka me voitetaan![/QUOTE]

Voi hyvinkin olla, ettette eroakaan. Mutta se asia ei ole kiinni sen paperilapun palautuksesta.

 

Mua taas mietityttää lapset. Mitä he mahtaa ajatella, kun isi ja äiti on eroamassa, mutta asuvat yhdessä, kaikki on ihan normaalia, ei riitaa ei tappelua, ei mitään pelottavaa.

Mitä lapset tällaisesta kuviosta ajattelee? Eri juttu, jos elämä kamalaa riitaa. "miksi isi/äiti muuttaa pois, vaikka kaikki on hyvin?".

 

Tuomittu avioeroon? Tuomioistuimelta tulee toki päätös asiasta, mutta ei se ihan tuomio sentään taida olla. Minkäköhänlaisista rikoksista vois tuomita avioeroon?

 

Mua taas mietityttää lapset. Mitä he mahtaa ajatella, kun isi ja äiti on eroamassa, mutta asuvat yhdessä, kaikki on ihan normaalia, ei riitaa ei tappelua, ei mitään pelottavaa.

Mitä lapset tällaisesta kuviosta ajattelee? Eri juttu, jos elämä kamalaa riitaa. "miksi isi/äiti muuttaa pois, vaikka kaikki on hyvin?".

Miten voikaan joku ajatella näin erilailla, kuin mitä minä.

Mun mielestäni tämä olisi lapsille kaikkein paras vaihtoehto. Lapset näkisivät, että joskus elämässä voi käydä niin, että rakkaus vain loppuu kesken, vaikkei välttämättä mitään sen suurempia riitoja liittoon olisi koskaan kuulunutkaan.

Lapsillehan se olisi kaikkein parasta, että koko elämä ei muutu radikaalisti kerralla, vaan pienissä paloissa. Vanhemmat voivat kertoa, että he ovat päätyneet hakemaan avioeroa, koska rakkautta ei enää ole (tai mikä se syy nyt sitten ikinä onkaan) ja että jossakin vaiheessa toinen vanhemmista muuttaa perheen yhteisestä kodista pois. Lapsilla on tällöin mahdollisuus sopeutua jo hyvissä ajoin tilanteeseen, toisin kuin silloin, kun joku ruma päivä muuttoauto vain yhtäkkiä kaartaa pihalle ja vie toisen vanhemman tavaroineen pois kotoota.

Ihan pieni lapsi ei ymmärrä käsitettä siitä, että kaikki on hyvin. Hieman isompi toki jo ymmärtää, mutta samalla hän alkaa olemaan jo siinä iässä, että erikseen selitettynä hän ymmärtää myöskin sen, että vaikka tilanne siltä näyttääkin, että kaikki on ulkoisesti hyvin, niin sisäisesti näin ei välttämättä ole.

Jos mä joskus eroan miehestäni, niin mä totisesti haluan erota "siististi", jos se vaan mitenkään on mahdollista. Mä haluan näyttää lapsilleni, että erota voi ilman suunnatonta draamaakin, eikä eron tarvitse olla pelkästään negatiivinen asia.