Eivätkö tytöt pysty leikkimään ryhmässä?!

  • Viestiketjun aloittaja Viestiketjun aloittaja "vieras"
  • Ensimmäinen viesti Ensimmäinen viesti
V

"vieras"

Vieras
Onko niin, ettei kolme alakouluikäistä tyttöä pytsy leikkimään yhdessä eli syntyy aina kahden välinen klikki, josta yksi tiputetaan pois? Onko muilla samankaltaista havaintoa. Oman lapsen kaksi lähellä asuvaa tyttökaveria pullauttavat omaa tyttöäni ulos heidän kahdenkeskisistä jutuista eivätkä tule hakemaan ulos leikkimään tai tule meille. Puhelimeen ei vastata jne. Se vaivaa minua ja lasta, koska hän on kova leikkimään ja liikkumaan. No, joskus sentään vielä saattavat suostua, mutta ainoana lapsena tyttöni haluaa tietysti ikäistänsä leikkiseuraa eikä isän tai äidin. Onneksi nämä kaksi eivät ole ainoita leikkikavereita vaan leikkii samanikäisten muiden tyttöjen ja poikienkin kanssa. Nyt kesällä tuntuu vaan, ettei helposti saa leikkikaveria, kun on lomat jne. Mekin olimme pitkään muualla lomailemassa, mutta palasimme kotiin ja leikkihalut olisivat kovat.
 
kokemuksia omasta lapsuudesta on, vaikka siitä tovi onkin! Tytöt vaan joutuvat usein kolmansiksi pyöriksi ja ovat sen verran itsekkäitä ja usein pyrkivät yhteen parhaaseen kaveriin. Narttuja, pienestä lähtien. Juonittelevat, puhuvat toisista pahaa, juoruilevat... Pojat on yksinkertaisia :)
 
Pystyy, meillä 2 sisarusta + naapurista 1-2 tyttöä leikkii yhdessä. Välillä kaksisteenkin joku pari. Kouluiässä alkaa kait olla selkeämpää että roikutaan yhden kanssa. Tosin vanhimmalla tytöllä oli ala-asteaikaan usein iso lössi kavereita kotona.
 
Ala-asteikäiset tytöt ovat melkein järjestään tuollaisia. Itse olisin halunnut tuolloin leikkiä vain poikien kanssa, koska heillä ei sellaista ollut. Harmi vaan, että opettajat pakottivat menemään tyttöjen leikkeihin mukaan, koska se oli "normaalia".
 
Kyllä se tytöillä monesti tuppaa menemään kolmiodraamaksi - kolme tyttöä voi leikkiä kuka tahansa kenen tahansa kanssa, mutta kolmistaan tulee kolmas-pyörä-ilmiö. Siinäpä onkin vanhempien tehtävä tehdä selväksi, ettei ketään saa tiputtaa pois.
 
kokemuksia omasta lapsuudesta on, vaikka siitä tovi onkin! Tytöt vaan joutuvat usein kolmansiksi pyöriksi ja ovat sen verran itsekkäitä ja usein pyrkivät yhteen parhaaseen kaveriin. Narttuja, pienestä lähtien. Juonittelevat, puhuvat toisista pahaa, juoruilevat... Pojat on yksinkertaisia :)

Äh, jos se vain johtuu siitä että tytöillä sosiaalisuus on vähän erilaista... Jos nyt vain yhteen parhaaseen kaveriin keskittyminen on luontaisempaa. Kuten sanoin, vanhemmat apuun opastamaan miten elämässä kannattaa toimia, sehän on vanhempien tehtävä. Olisi todella vahingollista alkaa suhtautua omaan tyttäreensä noin.
 
Kyllä pystyy.

Sitä voisi aikuisena miettiä, ruokkiiko tietämättään tuollaisten kahdenvälisten klikkien syntymistä, esim. painottamalla "paras kaveri" -asetelmaa. Esim. "oliko teillä Maijan kanssa kivaa tänään, onko Maija sun paras kaveri?" Ja kyllähän lapsi ottaa opikseen senkin, kun kuulee äidin toteavan toiselle jostain kolmen tytön riitatilanteesta, että "äh, tytöt on just tollasia, tytöt ei osaa leikkiä ryhmässä".

Miksi tytöt eivät osaisi? Onko naisilla jokin ryhmätoimintaa vastaan oleva geeni? Kuitenkin aikuiset naiset järjetävät perhekahviloita ja lastenhoitorinkejä ja tpottuvat vatvomaan omia asioitaan tyttöporukassa. Miksi se olisi erilaista lasten kohdalla?

Kyllä noita kolmiodraamoja silti tulee, koska lapsethan vasta opettelevat sosiaalisia taitoja. Oman lapseni päiväkodin täti totesi, että sellaisia on päiväkodissa jatkuvasti ja ihan kaikkien (siis myös poikien) kesken.
 
Kolme tyttöä on aina huono yhdistelmä. Pitää olla joko kaksi tai sitten neljästä eteenpäin. Hetken saattaa dynamiikka toimia mutta ainakin pitemmän päälle luhistuu käsiin.
 
Ennen pojat leikkivät ryhmänä, ei enää

Tuo on aivan totta.

Sen olen valitettavasti huomannut päiväkodeissa työskennellessäni! Pojat ovat kuin pikkuneitejä :( Muistelen kaiholla aikoja, kun pojat osasivat olla olematta mustasukkaisia ja kitiseviä. Luulisin että päiväkotiympäristö liian isoine laumoineen ruokkii uskomatonta mustasukkaisuutta siitä parhaasta kaverista.
 
Pojat liikkuvat mielellään isommassa ryhmässä. Kai se liittyy johonkin viidakonaikaiseen metsästämme laumoissa-geeniin. Kolme on huono luku silti, tasalukuinen joukko on aina parempi, tai sitten pitää olla riittävästi populaa.

Katsokaa miten huonosti tyttötrion käy kun pari metsästäjäpoikaa sattuu paikalle:

1104997.gif
 
Kolme ihmistä ylipäätänsä voi olla vähän huono yhdistelmä - sukupuolesta riippumatta.
Mulla on kolme peräkanaa syntynyttä veljeä ja koko lapsuuden ajan niillä oli aina jotain kärhämää. Vuorotellen jokainen oli kolmas pyörä ja aina yhtä syrjittiin.
 
Pitkällisen ja osittain omakohtaisen kokemuksen perusteella tekee mieli sanoa että tytöt eivät kykene toimimaan ryhmissä, mutta pitäisin sitä opittuna käytöksenä. Minut kasvatettiin veljien joukossa melkeinpä poikana, enkä koskaan ole osannut lähteä mukaan siihen kuiskuttelu-selkäänpuukotus-paraskaveri järjestelmään joka tuntuu tulevan automaattisesti suurimmalle osalle naisväestöä. Lastentarhassa se ei ollut vielä niin selkeää, mutta jo ala-asteella kolme tai useampi tyttö valvomatta samassa tilassa johti itkuun ja kissatappeluihin. Liikuntatunnilla opettajan oli lopulta pakko ottaa huomioon tyttöjen seuraleikit tai peleistä ei tullut yhtään mitään: jos jalkapallossa yhden klikin jäsenet olivat vastapuolilla niin he syöttivät pallon kaverilleen joka tapauksessa ja sitten vetäytyivät kentän nurkkaukseen hihittelemään kahdestaan. :p
 
Ja aiheeseen liittyen: lapset ovat alkaneet stressaantuneina kiristämään ja uhkailemaan ystävyydellä. Jos joku ei toisen mieliksi, uhataan HETI välittömästi olla kutsumatta synttäreille. Kamalaa seurata.
 
Pojat liikkuvat mielellään isommassa ryhmässä. Kai se liittyy johonkin viidakonaikaiseen metsästämme laumoissa-geeniin. Kolme on huono luku silti, tasalukuinen joukko on aina parempi, tai sitten pitää olla riittävästi populaa.

Katsokaa miten huonosti tyttötrion käy kun pari metsästäjäpoikaa sattuu paikalle:

1104997.gif

Onko noi ns. pojat jotain humanoideja? Näyttävät sellaisilta :O
 
Alkuperäinen kirjoittaja Mörköäiti;28769311:
Kohdussa?

Lainasin nyt tätä mutta oikeastaan tuohon kateus-kohtaan: mielestäni vika on nykyään kasvatuksessa (kuinkas muuten). Aika paljon vaikuttaa miten kotona ollaan ja suhtaudutaan muihin ihmisiin, tämän olen huomannut ihan henk koht kavereiden perheitä katsellessa. Kateellisilla ihmisillä on kateelliset lapset. Poikkeuksiakin tietty on mutta jostain se kadehtimisen kulttuuri peritään, vai väitättekö että se on meillä geeneissä kuten suomalaisista aina vitsaillaan?
 
Vanhempien tehtävänä on kasvattaa lapsensa ottamaan huomioon myös muut ihmiset ja asettumaan toisen asemaan... osa vanhemmista ei välitä lastensa tekemisistä yhtään.
 

Yhteistyössä