Mistä mä keksin sisältöä elämään?

  • Viestiketjun aloittaja "martta"
  • Ensimmäinen viesti
"martta"
Lapset alkaa oleen siinä iässä ettei ne mua ihan kokoajan tartte. Mies ei tunnu piittaavan minusta pätkääkään. Yleensä päivä menee niin että ku mies tulee töistä se syö makaa hetken sohvalla ja sitten se häipyy jonnekkin lasten kanssa. Nytkin mä istun täällä kotona sohvalla ihan yksin ilman mitään tekemistä. Alkanut tuntumaan siltä ettei tässä elämässä oo mitään järkeä. Vauvakuumekin alkanut vaivata, toisaalta ihan idioottimaista olis hankkia lapsi tähän väliin kun parisuhde on mitä on. Loppu viikosta lähen lasten kanssa reissuun, mies ei tykkää, ei halua kuitenkaan tulla mukaan. En ymmärrä valittaa kun lähdetään mutta ei kuitenkaan piittaa minusta pätkääkään sillon kun olen tässä.

Enpä mä keksi muuta kun syödä syödä ja syödä tähän paskaan oloon...
 
ap.
[QUOTE="jossu";28736580]hommaa kesämies? Se antaa munaa ja aikaa.[/QUOTE]

mä vähän luulen etten kelpaa kellekkään... ja mistä sellaisia löytää? kun en harrasta baareja yms.
 
"Merika"
Mitäs jos alkaisit harrastaa jotain liikuntaa ja laittaisit itsesi oikein vetävään kuntoon. Tai hanki uusia vaatteita yms, takuulla kelpaat ja oma mieskin saa uutta puhtia =)
 
M32
[QUOTE="martta";28736457]Alkanut tuntumaan siltä ettei tässä elämässä oo mitään järkeä. Vauvakuumekin alkanut vaivata[/QUOTE]No, jos päädyt hankkimaan lapsen, koska et keksi elämääsi mitään muuta mielekästä sisältöä, et ole ainakaan yksin. Havaintojeni perusteella tuo on juuri se syy, miksi lapsia tehdään tietyissä elämänvaiheissa.
 
jos itsestä tuntuis, että toinen ihan tunteiltaan kuollut suuntaani, estelee tekemisiäni mutta ei osallistu ja vain aiheuttaa pahaa oloa, niin kehittelisin sitten sisältöä elämään valmistautumalla elämään ilman moista mörökölliä, jos häntä itteään ei kerran kiinnosta parisuhteen tilanteen parantaminenkaan.
 
  • Tykkää
Reactions: Data
ap.
Nyt ne lähti huvipuistoon. Eilisestä puheesta sain käsityksen että se olis niinku koko perhee reissu. Kävin vessassa ja sillä aikaa auto oli jo häipynyt pihasta. Ilmeisesti minä en sitten kuulunut mukaan siihen... Tuli jotenkin niin paska fiilis etten edes viitsi soittaa perään... :|
 
M32
[QUOTE="Huh";28738223]Yksi sana PELOTTAVAA...[/QUOTE]Pelottavaa mutta sosiaalisesti täysin hyväksyttyä. Jos opintojen päätyttyä on vakaassa parisuhteessa, ympäristö suorastaan odottaa, että "seuraava askel" elämässä on lasten hankkiminen. Kaikista mahdollisista elämänpoluista, jonka kolmeakymmentä lähestyvä nuori, itsenäinen aikuinen voi valita, lasten hankinta eli "aloilleen asettuminen" on se, jota pidetään odotuksenmukaisena. Tunnen ihmisiä, jotka auliisti myöntävät lasten kasvattamisen kuulostaneen sopivalta "projektilta" seuraavien kahdenkymmennen vuoden täytteeksi.
 

Yhteistyössä