On kamalan sääli tuttavaperheen vauvaa - vanhempien välinpitämättömyys

["vieras"]

Oletko sitä mieltä, että ainoa, mitä voi tehdä on lastensuojeluilmoitus?? Minusta tässä ketjussa tuli tosi hyviä ideoita, millä lailla asian voisi ottaa hienovaraisesti ja kohteliaasti esiin lapsen vanhempien kanssa jutellessa.

Ja mitä sitten taas tulee siihen, että joku kirjoittaa nettiin ja muille tulee lukiessa paha mieli... no, kaipa näille palstoille saa ikäviäkin asioita kirjoitella. ja kai täällä voi pohtia tällaisiakin tilanteita.

Saa ehdottomasti, mutta sitten myös niin ettei asenne ole "en tule tekemään mtn" ja "ls-ilmoitus on paha asia". Toivoisin niin kovasti, että ihmiset ymmärtäisi sossun olevan tavallisia, erehtyväisiä ihmisiä ja äitejä ja isiä varten - ei todellakaan viedäkseen lapsia perheiltä. Tukea ja apua voi antaa vasta kun läheinen, opettaja, naapuri toimii sen perheen hyväksi ilmoittamalla heränneestä huolesta, joka ei vielä tarkoita mitään. Usein etenkin pikkulapsi perheissä on kyse tosi inhimmilisestä lisäavun tarpeesta, kun turvaverkkoa ei ole lähellä ja elämäntilanne vaikea. Ei se tee kenestäkään huonoa vanhempaa - päinvastoin jos ei voisi katsoa lasten näkökulmasta asioita eikä hakea apua, sehän kertoo ettei välitä.

Tarkoitan, et viime aikoina täällä on ollu paljon näitä keskusteluita ja tulee tosi paha mieli , kun tietää sen asenteen.. Muut kun rohkaisevat tekemään asialle jotain, niin kirjoittaja hämmästelee "en kai mä nyt voi?" - tyylisesti. Siksi on vähän turhauttavaa lukea ja kuulla tälläisiä, mutta uskon, että sinä toimit ystäviesi parhaaksi ja annat heille tukea jonka jokainen perhe ja lapsi ansaitsee vaikeassa tilanteessa. Voit toki kysyä ja kuulostella heiltä miltä vauvanhoito tuntuu, mutta suosittelen ehdottomasti, että annat ammattilaisen antaa keskusteluapua ja järjestää tukea heille - sillä pienelläkin avulla voidaan pelastaa vauva ja antaa vanhemmille työkaluja vanhemmuuteen.

 

["Vieras"]

Meidän vauva viihtyy sitterissä paremmin ku sylissä, en tiedä sit onko meissä jotain vikaa... tyytyväisenä se siinä kattelee mitä me vanhemmat tai esikoinen puuhastelee. Nyt kun on 3kk niin alkaa vasta viihtymään lattialla ja samalla tavalla siinäkin ihmettelee. Apua, ehkä mekin otetaan sit vauvaan liian vähän yhteyttä. Esikoinen vie niin paljon huomiota et se on sitten vauvalta pois.

 

[dfdgvddfv]

[QUOTE="vieras";28672003]Ihminen hyvä, sinä varmasti tiedät vauvan tarpeista ja kehityksestä jotain. Vauva tarvitsee (siis kirjaimellisesti) ihmiskontaktia, vuorovaikutusta ja hoitajaa paljon. Se, että ls-ilmoituksen tekee, voi pelastaa sen lapsen. Jos kaikki ajattelisivat noin kun sinä, että "jotenkin arvasin et tästä tulee tämmänen ls-ilmoitus ketju" niin saisivatko perheet apua koskaan? Soittaisiko edes naapuri sossuun, jos oma ystävä ei edes sitä tee, vaikka näkee läheltä tuon? Olen sosiaalialan opiskelija ja voin kertoa, että meillä on opettajat kokoajan korostaneet, että ls-ilmoitus ei ole mikään paha asia! Se on vain herännyt huoli ja sillä tavoin perheelle voidaan antaa monenlaista apua avohuollosta tai järjestää lastenhoitoapua. Läheskään aina se ei tarkoita huostaanottoa! Täytyy olla todella pahasti asiat, että lapsi otetaan huostaan, mutta siitäkään ei pidä ajatella negatiivisesti, sillä se on lapselle hyväksi ettei tarvitse jatkaa huonossa kodissa asumista.

En ymmärrä mikä idea ja pointti on kirjoittaa tänne näitä kamalia juttuja kun ihmisille tulee paska mieli. Lapsi tarvitsee selkeästi parempaa hoitoa ja tässä on kyse vasta vauvasta, jolle kiintymyssuhde on ÄÄRIMMÄISEN tärkeää. Se voi olla joko turvallinen, turvaton, välttelevä tai ristiriitainen - ja vain tuo turvallinen tukee lapsen kasvua. Aikuisena ihmisenä pyydän, että sen sijaan että kirjoittelet ja voivottelet täällä (tekemättä mitään sitten kuitenkaan lapsen hyväksi) niin ota vastuu ja toimi niin kuin sinun kuuluukin. Kaikkien aikuisten velvollisuus on toimia ja tehdä ilmoitus, jos näkee tuollaista mistä tulee huoli - tosiaan muuta siihen ei kysytä.[/QUOTE]

Huostaanotto on aina perhettä ja lasta syvästi traumatisoiva tapahtuma, eikä ls:n puuttuminen ole koskaan pelkästään positiivista! Sitä vain nämä kerrostalokyttääjän ja besserwisserin luonteella varustetut ihmiset eivät kykene tajuamaan. Tajuatko, ettei kukaan ole täydellinen vanhempi, eikä kaikilta ihmisiltä voida ottaa lapsia pois! Jos kaikkiin mahdollisiin asioihin puututtaisiin, ei kotiinsa jäisi yhtään ainoaa lasta.

Ainoa asia, mihin ap. voi ja pitäisikin puuttua, on sitterissä istuttaminen: siitä kannattaa sanoa, että tietäähän lapsen äiti, ettei lasta saa istuttaa sitterissä paria tuntia kauempaa putkeen. Lapsen selkäranka voi mennä piloille.

Lisäksi ap. voi leikkiä itse lapsen kanssa kun käy kylässä, ja tarjota apuaan perheelle. Välinpitämättömyys voi olla väsymystä, mutta voi olla myös virhehavainto eli kun vieras on poistunut niin vauva saa kyllä huomiota.

 

["vieras"]

Huostaanotto on aina perhettä ja lasta syvästi traumatisoiva tapahtuma, eikä ls:n puuttuminen ole koskaan pelkästään positiivista! Sitä vain nämä kerrostalokyttääjän ja besserwisserin luonteella varustetut ihmiset eivät kykene tajuamaan. Tajuatko, ettei kukaan ole täydellinen vanhempi, eikä kaikilta ihmisiltä voida ottaa lapsia pois! Jos kaikkiin mahdollisiin asioihin puututtaisiin, ei kotiinsa jäisi yhtään ainoaa lasta.

Ainoa asia, mihin ap. voi ja pitäisikin puuttua, on sitterissä istuttaminen: siitä kannattaa sanoa, että tietäähän lapsen äiti, ettei lasta saa istuttaa sitterissä paria tuntia kauempaa putkeen. Lapsen selkäranka voi mennä piloille.

Lisäksi ap. voi leikkiä itse lapsen kanssa kun käy kylässä, ja tarjota apuaan perheelle. Välinpitämättömyys voi olla väsymystä, mutta voi olla myös virhehavainto eli kun vieras on poistunut niin vauva saa kyllä huomiota.

Todellakin.
Tässä uudessa systeemissa missä ls-ilmoitukseen ja jatkotoimenpiteisiin riittää pelkkä huoli, on todellakin myös huonot puolensa.
Myös turhia huostaanottoja tehdään ja huostaanotto on aina traumaattinen myös lapselle.
On lapsellisen naiivia väittää, että lapsi pääsisi huostaanoton kautta aina parempiin oloihin kuin kotiolot.
Jos lapsen perustarpeista huolehditaan, lapsi selvästi välittää vanhemmistaan ja vanhemmat lapsestaan eikä vanhemmilla ole hoitamatonta mt-ongelmaa tai päihdeongelmaa, ei huostaanottoa saisi tehdä.
Silti näitä tehdään.

 

["vieras"]

Huostaanotto on aina perhettä ja lasta syvästi traumatisoiva tapahtuma, eikä ls:n puuttuminen ole koskaan pelkästään positiivista! Sitä vain nämä kerrostalokyttääjän ja besserwisserin luonteella varustetut ihmiset eivät kykene tajuamaan. Tajuatko, ettei kukaan ole täydellinen vanhempi, eikä kaikilta ihmisiltä voida ottaa lapsia pois! Jos kaikkiin mahdollisiin asioihin puututtaisiin, ei kotiinsa jäisi yhtään ainoaa lasta.

Ainoa asia, mihin ap. voi ja pitäisikin puuttua, on sitterissä istuttaminen: siitä kannattaa sanoa, että tietäähän lapsen äiti, ettei lasta saa istuttaa sitterissä paria tuntia kauempaa putkeen. Lapsen selkäranka voi mennä piloille.

Lisäksi ap. voi leikkiä itse lapsen kanssa kun käy kylässä, ja tarjota apuaan perheelle. Välinpitämättömyys voi olla väsymystä, mutta voi olla myös virhehavainto eli kun vieras on poistunut niin vauva saa kyllä huomiota.

Tässä yövuorossa silmät ristissä luin tämän, ja vastaanpas saman tien. Kuten totesin lastensuojelun työtekijät eivät halua eivätkä tähtää siihen, että lapsi joudutaan huostaanottamaan. Se on aina äärimmäisin keino kun perhe ei todella pysty antamaan huolenpitoa, suojelua ja rakkautta lapselle, ja katsotaan, ettei perhe kykene antamaan sitä, vaikka heitä tuetaan ja autetaan muille tukitoimilla. Se huostaanotto on siis vain murto-osa siitä perhe - ja sosiaalityöstä, kun tilanne on lapselle niin ikävä ettei voida jättää lasta siihen perheeseen. Se ei siis ole kenenkään toive tai tavoite tässä työssä, vaan ensin kartoitetaan tilanne ja annetaan tukea/neuvoja perheelle.

Se on siis viimeisin ja rankin toimenpide - ja täytyy olla tapahtunut jo paljon ikäviä (peruttamattomia) asioita, että niin toimitaan.

Joten kun todennäköisesti mitään pahaa ls-ilmoituksen teko ei aiheuta, en ymmärrä miksi kynnys siihen pitäisi olla suurempi? Ymmärrät ja tiedät varmasti, että meillä on lapsia keitä hakataan/pahoinpidellään henkisesti ja fyysisesti/alistetaan/kidutetaan/kiusataan omassa perhessään. Se jos mikä on äärettömän surullista ja väärin, ja nämä perheet peittävät ne ongelmat kiristämällä lapsiaan, etteivät he vaan kerro koulussa tai kavereilleen mitään. Lapset ovat lojaaleita loppuun saakka omille vanhemmilleen. Me ei saada MISSÄÄN NIMESSÄ ajatella, että huostaanottoja tehdään turhaan! Se ei pidä paikkaansa, valitettavasti. On lapsia ja ääritilanteita missä on valtavaa kärsimystä lapsilla kun vanhemmat kaltoinkohtelevat heitä, tekevät järkyttäviä asioita mitä edes ajatellessanikin tulee kuvottava olo..

Näille lapsille meidän tulee tehdä kaikkemme, että he pääsevät pois helvetistä ja terveeseen ympäristöön, jossa heillä on terveet, rakastavat ja tasapainoiset kasvattajat. Lapset sopeutuu kyllä - se on valtava helpotus ja lottovoitto päästä kotiin, jossa ei tarvitse pelätä, huolehtia vanhemmista ja sisaruksista vaan saa olla lapsi.

Pikku-Eerikan tapauksen jälkeen olen varma, että suurin osa ihmisistä ymmärtää ja näkee todellisuuden missä osa lapsista joutuu elämään. He eivät ole valinneet sitä ja siihen puuttuminen on välttämätöntä. Joten kaikki puheet, että on liioiteltua herätä ja toimia kun tulee huoli lapsesta, ovat täyttä kuraa. Se ei ole totta, vaan aikuisina ja välittävinä ihmisinä meidän on huolehdittava lapsista jotta tuollaisia järkyttäviä ja kestämättömiä tapauksia ei enää tule yhtäkään.

 

["vieras"]

[QUOTE="vieras";28672882]Todellakin.
Tässä uudessa systeemissa missä ls-ilmoitukseen ja jatkotoimenpiteisiin riittää pelkkä huoli, on todellakin myös huonot puolensa.
Myös turhia huostaanottoja tehdään ja huostaanotto on aina traumaattinen myös lapselle.
On lapsellisen naiivia väittää, että lapsi pääsisi huostaanoton kautta aina parempiin oloihin kuin kotiolot.
Jos lapsen perustarpeista huolehditaan, lapsi selvästi välittää vanhemmistaan ja vanhemmat lapsestaan eikä vanhemmilla ole hoitamatonta mt-ongelmaa tai päihdeongelmaa, ei huostaanottoa saisi tehdä.
Silti näitä tehdään.[/QUOTE]

Ei pidä paikkaansa. Huostaanottoon jos mennään, perheessä ja vanhemman ja lapsen suhteessa on tapahtunut niin paljon jo negatiivisia asioita, että lapsen päästyä kotiin jossa tällä on turvallista ja hyvä olla, se on lapselle suuri helpotus ja ihme. Traumaattinen tapahtumaketju siitä tulee, jos ongelmien annetaan paisua ja paisua, niihin ei puututa ja päästä avun piiriin ajoissa. Tällöin huostaanotto tilanteessa lapsi on joutunut kokemaan aivan liikaa, ja niitä traumoja hoidetaan vielä vanhainkodissakin.

Varhainen puuttuminen ja ammattiapu EI siis tarkoita huostaanottoa, sillä se on kaikkein kallein ja viimeisin keino, eikä sitä päätöstä tehdä "heppoisin" mutu-tuntemuksin. Turhia huostaanottoja ei ole ja on todella vastuutonta puhua noin. Jos ja kun huostaanottopäätös tehdään se on jo juridisesti erittäin raskauttava toimi, eikä meillä sosiaalityöntekijöillä ole mitään intressiä alkaa perhettä turhaan "erottamaan". Sehän on vastoin kaikkea ammattietiikkaa ja järkeä, meidän työmme on auttaa perheitä ja lapsia - ja onneksi on paljon keinoja millä auttaa ja helpottaa vanhempia ja lapsia. Mutta kuten tossa toisessa viestissä kerroin missä perhehelvetissä osa lapsista elää meillä jatkuvasti, ei meillä ole varaa jättää tekemättä ilmoitusta jos huoli herää. Toivon, että muistat sinäkin Eerikan 8v. kotiolot ja sen kuinka PITKÄÄN ja pitkäjänteisesti heitä autettiin avohuollon tukitoimin ja annettiin apua muuten, mutta huostaanotto ainoastaan olisi pelastunut tuon tytön. Sitä ei siis tehdä pienistä syistä, vaikka tuossa tapauksessa sosiaalityöntekijät tekivät erittäin pahan virkavirheen eikä siihen voi verrata. Jospa kuitenkin siitä opimme jotain, ja tehdään oma osamme lasten hyväksi kun huoli tulee, eikä odoteta ja anneta perheen vajota syvemmälle helvettiin.

 

[maijak.]

Minäkään en ole ikinä leperrellyt ja kannellut lapsiani sylissä kun on vieraita, kaikki aika menee vieraiden kestittämiseen ja lasten perustarpeista huolehtimiseen.
Jos vieras viipyy tosiaan sen 4-5tuntia, voisi hänkin tietysti nostaa vauvan välillä syliinsä ja leikkiä tämän kanssa.

Jos vauva olisi tosiaan sitterissä liikaa, näkyisi se pään muodossa, turhautuneena itkuna/passiivisuutena(ei ota kontaktia), eikä hän hymyilisi.

Kyllä meilläkin varmaan vieraat luulevat että olen etäinen äiti ja että mies hoitaa lapsia enemmän, mikä ei siis pidä paikkaansa. Meillä vain "emännän" rooli kuuluu minulle ja kieltämättä on joskus mukava jutella aikuisten kanssa ihan rauhassa. Lasten myös mielestäni pitää oppia että vieraiden aikaan ei saa äitiä turhaan häiritä.

Ja mitä Eerikan tapaukseen tulee, tämän tytön kohtaloa ei voi verrata sellaiseen lapseen jota pidetään jonkun vieraan mielestä liikaa sitterissä. Mistä vieras tietää vaikka sitteriä käytettäisiin vain vieraiden aikaan?
Eerikan tilanne oli selvillä sosiaalihuollossa, he olivat sosiaalihuollon asiakkaita ja silti kävi niin.
Tässä ollaan menossa toisesta ääripäästä toiseen. Kohta vanhemmat eivät uskalla enää laskea lapsia sylistänsäkään pois, ettei vaan naapurin Lissu kurki ikkunasta ja tee lastensuojeluilmoitusta. Naapurin Lissu on unohtanut sen ajan kun itse piti lapsensa kurissa koivuniemenherralla. Aika on kullannut muistot ja nykyvanhemmat eivät osaa tehdä enää mitään oikein.

 

["poikia3"]

Mulla ei esikoisella ja keskimmäisellä ollut edes sitteriä, kuopukselle sen joutui hommaamaan, ettei olisi jäänyt isoveljien jalkoihin. Eli vauva saattaa olla sitterissä ihan turvallisuussyistä. Kuopus oli lattialla silloin, kun joku aikuinen ehti viereen valvomaan. Ja sitterissä istunut vauva käveli 10-kuisena, muutamn viikon myöhemmin kuin keskimmäinen.

Jos vauva hymyilee, kun häneen ottaa kontaktia, niin kyllä minäkin uskoisin, että vauvaan otetaan myös kontaktia. Ja neuvolassa kyllä puututaan siihen, jos vauva ei kehity normaalisti, eli näkevät kyllä jos lasta ei ole pidetty lattialla.

Voihan sitä varovasti kysyä minkä verran vauva on lattialla, mutta minä kyllä uskoisin, että kaikki on kunnossa. Minkä ikäisestä vauvasta on kyse?

 

[Mrs Bean]

Minäkään en ole ikinä leperrellyt ja kannellut lapsiani sylissä kun on vieraita, kaikki aika menee vieraiden kestittämiseen ja lasten perustarpeista huolehtimiseen.
Jos vieras viipyy tosiaan sen 4-5tuntia, voisi hänkin tietysti nostaa vauvan välillä syliinsä ja leikkiä tämän kanssa.

Jos vauva olisi tosiaan sitterissä liikaa, näkyisi se pään muodossa, turhautuneena itkuna/passiivisuutena(ei ota kontaktia), eikä hän hymyilisi.

Kyllä meilläkin varmaan vieraat luulevat että olen etäinen äiti ja että mies hoitaa lapsia enemmän, mikä ei siis pidä paikkaansa. Meillä vain "emännän" rooli kuuluu minulle ja kieltämättä on joskus mukava jutella aikuisten kanssa ihan rauhassa. Lasten myös mielestäni pitää oppia että vieraiden aikaan ei saa äitiä turhaan häiritä.

Ja mitä Eerikan tapaukseen tulee, tämän tytön kohtaloa ei voi verrata sellaiseen lapseen jota pidetään jonkun vieraan mielestä liikaa sitterissä. Mistä vieras tietää vaikka sitteriä käytettäisiin vain vieraiden aikaan?
Eerikan tilanne oli selvillä sosiaalihuollossa, he olivat sosiaalihuollon asiakkaita ja silti kävi niin.
Tässä ollaan menossa toisesta ääripäästä toiseen. Kohta vanhemmat eivät uskalla enää laskea lapsia sylistänsäkään pois, ettei vaan naapurin Lissu kurki ikkunasta ja tee lastensuojeluilmoitusta. Naapurin Lissu on unohtanut sen ajan kun itse piti lapsensa kurissa koivuniemenherralla. Aika on kullannut muistot ja nykyvanhemmat eivät osaa tehdä enää mitään oikein.

Käytännössä kuitenkin sitä huostaanottoa tarjotaan aika pian huolen noustua, vaikka muita tukitoimia pitäisikin tarjota. Kuntien resursit ovat vaan niin heikot, ettei ole tarjota niin paljon niin hyvin kohdennettuja tukitoimia, kuin tarvitsijoita olisi. Kun ei ole mitä tarjota, on pakko vetää huostaanotto kuvaan, ja näitä on paljon jotka ovat apua hakeneet ja saaneet vastaansa ensitoimena huostaanotto uhkan ja ihan tavallisia perheita tavallisine haasteineen sekä perheitä joissa haasteena on esim jonkun perheenjäsenen vakava sairastuminen..En silti tarkoita etteikö lastensuojelu tekisi tärkeää työtä, mutta alan opiskelijankin kannattaa katsella asioita realistisempien lasien läpi. Et voi muuttua juuri perheelle sopivaksi tukitoimeksi, kun ei työnantajallasi ole rahaa eikä resursseja siihen.

 

[suskijaperhe]

olen kuullut väitettävän, että huostaanottoja joisakin kunnissa tehdään ihan bisnesmielessä.. okei onhan se kallis toimenpide, mutta siitä saatu valtionosuus on suurempi kuin kulut.. siis näin olen kuullut ja olisi ihan mielenkiintoista lukea eräiden kuntien lukuja..

 

[Ankeaa]

Jos vieras viipyy tosiaan sen 4-5tuntia, voisi hänkin tietysti nostaa vauvan välillä syliinsä ja leikkiä tämän kanssa.

Kommentoin nopeasti tähän, mitä joku muukin oli sanonut. Itse asiassa jossain vaiheessa otinkin vauvan vähäksi aikaa syliin ja toki kävin häntä moikkaamassa ja juttelemassa siinä sitterissä. Minulla on kuitenkin myös oma vauva, jota piti tuon vierailun aikana hoitaa, syöttää ja itse asiassa myös pitää silmällä, koska on jo ryömimisikäinen. Joten koko vierailun aikaiseksi leikittäjäksi minusta ei nyt ollut. Jos itselläni ei olisi vauvaa, olisin varmasti pitänyt tätä perheen vauvaa sylissä koko ajan - jo ihan siksi, että on kiva pitää vauvaa sylissä.

Mutta moni tuntuu olevan myös sitä mieltä, että kun vauva ottaa kontaktia, se on hyvä merkki ja ehkä huoleni on liioiteltu/turha. Hyvä tietenkin, jos niin on! Sitteriasian otan puheeksi hienovaraisesti, ehkä se sitten auttaa ainakin tuohon yhteen asiaan.

 

[jeej]

Mä en haluaisi enää olla vanhempi tässä ajassa. Aina joku kyttää - oli sitten omaan kotiin vieraaksi pyydetty - milloin mitäkin. Jos teet niin - teet vaäärin. Jos teet näin, teet väärin. Meillä on erilaisia tapoja olla vanhempi, ei ole yhtä oikeaa tapaa.

Arvon ap:kin vain vierailee ko kodissa. Se ei kerro vielä mitään siitä miten perhe toimii. Koska se harmenni toimii vieraan aikaan ns. normaalisti. Miten Ap sinä uskallat päästää vieraita kotiisi? Saatat jonkun mielestä hoitaa lastasi ihan päin mäntyä ja hetken päästä pahimmillaan viranomaiset kolkuttaa ovelle. Tämä kyttääminen menee välillä ihan överiksi. Säkin mietit kokoajan miten voisi kommentoida äidille joka selkeäsi ehkä hoitaa lastaan hieman toisin kuin sinun mielestä pitäisi... mutta oletko miettinyt miksi ehkä se äiti on "välinpitämätön"? Hän voi olla väsynyt, ehkä pahimmillaan kärsiin synnytyksen jälkeisestä masennukseta tms. Ehkä hän on se joka kaipaisi tukea ja apua sen sijaan että päätetään vaan arvostella hänen vanhemmuuttaan.

Helppo on vaan arvostella. Mutta harva kykenee tekoihin ja todellisen avuntarpeen tunnistamisenn. jos siihen on edes tarvetta. Kun vanhemmudestakin on olemassa useita variaatioita. Unohtakaa ne raamattu-kasvatusopukset.

 

["vieras"]

Mun mielestä tilanne kuulostaa huolestuttavalta, tietääköhän nämä muut vastaajat että pieni vauva voi helposti MASENTUA, jos häneen ei oteta kontaktia!? 4-5 tuntia ilman että kukaan huomioi-kyllä se minusta on jo vauvan emotionaalisten tarpeitten laiminlyömistä, ja sama aika sitterissä:se on fyysistä laiminlyöntiä-ei tosiaan tee hyvää vauvan selkärangalle eikä motoriselle kehitykselle. Minusta tuollainen laiminlyönti on syytä ottaa yhteyttä lastensuojeluun. Jos isommat lapsetkaan eivät koskaan puhu vauvalle; niinkuin aloittaja kertoo, se kertoo sen että ovat oppineet mallin vanhemmiltaan, eli totuus on että vauvaa ei huomioida! Kamalaa!

 

[Ankeaa]

Mä en haluaisi enää olla vanhempi tässä ajassa. Aina joku kyttää - oli sitten omaan kotiin vieraaksi pyydetty - milloin mitäkin. Jos teet niin - teet vaäärin. Jos teet näin, teet väärin. Meillä on erilaisia tapoja olla vanhempi, ei ole yhtä oikeaa tapaa.

Arvon ap:kin vain vierailee ko kodissa. Se ei kerro vielä mitään siitä miten perhe toimii. Koska se harmenni toimii vieraan aikaan ns. normaalisti. Miten Ap sinä uskallat päästää vieraita kotiisi? Saatat jonkun mielestä hoitaa lastasi ihan päin mäntyä ja hetken päästä pahimmillaan viranomaiset kolkuttaa ovelle. Tämä kyttääminen menee välillä ihan överiksi. Säkin mietit kokoajan miten voisi kommentoida äidille joka selkeäsi ehkä hoitaa lastaan hieman toisin kuin sinun mielestä pitäisi... mutta oletko miettinyt miksi ehkä se äiti on "välinpitämätön"? Hän voi olla väsynyt, ehkä pahimmillaan kärsiin synnytyksen jälkeisestä masennukseta tms. Ehkä hän on se joka kaipaisi tukea ja apua sen sijaan että päätetään vaan arvostella hänen vanhemmuuttaan.

Helppo on vaan arvostella. Mutta harva kykenee tekoihin ja todellisen avuntarpeen tunnistamisenn. jos siihen on edes tarvetta. Kun vanhemmudestakin on olemassa useita variaatioita. Unohtakaa ne raamattu-kasvatusopukset.

On hiukan eri asia kirjoittaa anonyymisti palstalle kuin tosiaan arvostella päin naamaa. Olen kyllä keskustellut hänen kanssaan myös jaksamisesta ja kuulemma on väsynyt ja perheen isä hoitaa vauvaa sen takia enemmän kuin äiti. Kysyin äidiltä, voisiko hänellä olla synnytyksen jälkeinen tai muu masennus, koska siltä hänen kertomansa kyllä kuulosti. Tosin siitä on nyt pari kuukautta, sittemmin on sanonut että menee paremmin.

Ja miten niin on viranomainen kolkuttamassa ovelle - muistaakseni olen täällä kirjoittanut, etten ole aikeissa tehdä mitään ilmoitusta minnekään. On hiukan eri asia tehdä heti vierailuajan havainnon perusteella joku lastensuojeluilmoitus kuin POHTIA palstalla, PITÄISIKÖ itse ottaa asia puheeksi vauvan äidin kanssa. Hiukan voisit lukea huolellisemmin näitä ketjuja ja aloituksia ennen kuin hermostut totaalisesti.

Voi hyvinkin olla, että perheen äiti kaipaa tukea ja apua, mutta ei kai se silti tarkoita sitä, että vauva voi oleilla tuntikausia sitterissä? Jos siis normaalistikin on tuollaisia aikoja sitterissä, niin käsittääkseni se on neuvolankin suositusten vastaista eli ei mitään pelkkää omaa mielipidettäni. Kuten kirjoitin, olemme me vauvan äidin kanssa jaksamisesta keskustelleetkin, ja kyllä minä voin kuuntelevana korvana olla. Mitään siivousvastuuta tai muuta arjen pyörittämistä helpottavaa apua en valitettavasti pysty kahden pienen lapsen (toinen vauva) äitinä tarjoamaan, kun on jo omakin vauva-arki välillä melkoista hullunmyllyä.

 

[jeej]

[QUOTE="vieras";28673172]Mun mielestä tilanne kuulostaa huolestuttavalta, tietääköhän nämä muut vastaajat että pieni vauva voi helposti MASENTUA, jos häneen ei oteta kontaktia!? 4-5 tuntia ilman että kukaan huomioi-kyllä se minusta on jo vauvan emotionaalisten tarpeitten laiminlyömistä, ja sama aika sitterissä:se on fyysistä laiminlyöntiä-ei tosiaan tee hyvää vauvan selkärangalle eikä motoriselle kehitykselle. Minusta tuollainen laiminlyönti on syytä ottaa yhteyttä lastensuojeluun. Jos isommat lapsetkaan eivät koskaan puhu vauvalle; niinkuin aloittaja kertoo, se kertoo sen että ovat oppineet mallin vanhemmiltaan, eli totuus on että vauvaa ei huomioida! Kamalaa![/QUOTE]

Rauhoittukaa nyt kele. Kun kyse on vaan yhden ihmisen hetkestä tekemästä johtopäätöksestä. AP ei asu heillä, ap ei todellakaan ole päivittäin perheen kanssa tekemisissä. Tässä haiskahtaa taas "liioittelu" koska ko perhe ei tomi ap:n mielen ja tapojen mukaisesti. Kuulostaa jo perin omituiselta että pieni vauva valvoisi 5 tuntia putkeen. EI niin ei ole ollut. Lapsi on ollut varmasti siinä sitterissä ajan x johon ap on lisännyt hieman tunteja jotta saa asialleen lisää potkua.

En sitä sano etteikö joissain perheissä kaltoin kohdella lapsia. Mutta mikä siinä on että parhaat tuomitsijat ovat näitä satunnaisesti perheessä kylässä käyviä...JA sitten täällä samantien ollaan tilanteessa TEE LS-ILMOITUS.

Mites olisi jos miettisi sen sijaan miksi äiti ehkä sitten on välinpitämätön. Jos on vaikka väsynyt, vauva valvotaa yöt jne. Niin sekö siinä auttaa että sossumammat tulee ovelle uhkaillen lapsen huostaanotolla "kun lapsi on ollut liian kauan pois sylistä" ?? AP:kin voisi seuraavalla visiitillä vauvan kyttäämisen sijaan miettiä miten äitiä auttaa jos hän on väsähtänyt... Jos ei muuta niin tekee vaikka ison satsin ruokaa kun menee niin jää äidiltä sen päivän ruokavalmistelut pois ja saa hetken rauhoittua olemaan sen pienen kanssa...

 

[jeej]

On hiukan eri asia kirjoittaa anonyymisti palstalle kuin tosiaan arvostella päin naamaa. Olen kyllä keskustellut hänen kanssaan myös jaksamisesta ja kuulemma on väsynyt ja perheen isä hoitaa vauvaa sen takia enemmän kuin äiti. Kysyin äidiltä, voisiko hänellä olla synnytyksen jälkeinen tai muu masennus, koska siltä hänen kertomansa kyllä kuulosti. Tosin siitä on nyt pari kuukautta, sittemmin on sanonut että menee paremmin.

Ja miten niin on viranomainen kolkuttamassa ovelle - muistaakseni olen täällä kirjoittanut, etten ole aikeissa tehdä mitään ilmoitusta minnekään. On hiukan eri asia tehdä heti vierailuajan havainnon perusteella joku lastensuojeluilmoitus kuin POHTIA palstalla, PITÄISIKÖ itse ottaa asia puheeksi vauvan äidin kanssa. Hiukan voisit lukea huolellisemmin näitä ketjuja ja aloituksia ennen kuin hermostut totaalisesti.

Voi hyvinkin olla, että perheen äiti kaipaa tukea ja apua, mutta ei kai se silti tarkoita sitä, että vauva voi oleilla tuntikausia sitterissä? Jos siis normaalistikin on tuollaisia aikoja sitterissä, niin käsittääkseni se on neuvolankin suositusten vastaista eli ei mitään pelkkää omaa mielipidettäni. Kuten kirjoitin, olemme me vauvan äidin kanssa jaksamisesta keskustelleetkin, ja kyllä minä voin kuuntelevana korvana olla. Mitään siivousvastuuta tai muuta arjen pyörittämistä helpottavaa apua en valitettavasti pysty kahden pienen lapsen (toinen vauva) äitinä tarjoamaan, kun on jo omakin vauva-arki välillä melkoista hullunmyllyä.

Mä hermostun näistä koska itse olen kokenut vaikean raskauden jälkeisen masennuksen. Ja tiedän se että siinä se ei ainakaan auta että joku, jota luulen ystäväksi alkaa kytätä ja arvostella tapaa hoitaa lapsia. Itse skarppasin jos vieraita meillä oli (pakko, en tykännyt muuten yhtään pätkää vieraista tuolloin koska se veti jaksamisen äärirajoille). Kun vieras lähti, kaappasin vauvan kainaloon ja menimme unille. Ei, en jaksanut vieraan aikaa pitää kuslissia yllä "kuin lepertelen ja hykertelen" vauvan kanssa. Kunhan vaan suoriuduin vieraan läsnäolosta. Taatusti jos sinä olisi ollut vieraanani olisit varmasti tulkinnut tuo lapsen "heitteelle jätöksi". Pahoittelen. Mutta sen takaan että lapsi oli lähellä ja muikana elämässä kun olimme omalla porukalla. Ei todellakaan istuskellut sen kummemmin sitterissä (vieraan aikaan oli pakko koska muuten en olisi voinnut keitellä niitä kahveja ja laitella pullia jnejne.)

Tunnustele mieluumin tuolta kantilta äläkä ensimmäisenä tuomitse. JA RAJOITA visiittejä. Väsähtäneen äidin kodissa ei olle 5 tunnin visiiteillä vaikka hän ei tietenkään sano sinulle sen haittaavan.

 

["vieras"]

[QUOTE="vieras";28671793] ei kyllä kiva, ja noista vierailuista varmasti jää paha mieli itselle teki vaikka mitä. itse varmasti yrittäisin keskustella tyyliin että vauvat kehittyvät nopeammin kun heitä pyörittelee sylissä ja että koska vauvat itse eivät pääse liikkumaan niin olisi kovin tärkeää että heitä siihen auttaisi (siis tyyliin faktaa/perustelua ja sitten nappaisit sen vauvan sieltä sitteristä ja näyttäisit miten pitäis tai voisi tehdä??)

mutta vaikeita tilanteita. itse olin jokin aika sitten kylässä paikassa jossa oli omien lasten lisäksi hoidossa perheen sukulaislapset (2 ja 4 veet) ja teki pahaa heidän puolesta kun omia lapsia huomioitiin joo mutta nuo hoitolapset oli minusta ihan heitteillä. parivuotiaalla oli nälkä ja hän kyseli makkaraa ja leipää, hän sai tiuskaisun ja keksin käteen, isompi oli ja touhuili ihan yksin ja oli tosi kiitollinen kun hänelle juttelin. perheen omat lapset MYÖS samanikäinen oli tosi inhottavia eikä huolineet leikkeihin, eikä antaneet leluja ja puhuivat vaan että TUO siis ihan järkkyä käytöstä johon kyllä puutuin minä mutta ei mitenkään perheen vanhemmat tuntui pahalta jättää nuo lapset kyläpaikkaamme koko päivän jatkuneen kyläilyn jälkeen, enkä siis oikein voinut minäkään tehdä mitään kun perheen vanhemmista ei ongelmaa ollut.[/QUOTE]

Tuohan on ihan normi sijaisperhe! Olisin väittänyt näin, jollet olisi kertonut lasten olevan sukulaislapsia, olisiko mahdollista vinkata näiden sukulaislasten kohtelusta heidän vanhemmilleen?

 

[Ankeaa]

Rauhoittukaa nyt kele. Kun kyse on vaan yhden ihmisen hetkestä tekemästä johtopäätöksestä. AP ei asu heillä, ap ei todellakaan ole päivittäin perheen kanssa tekemisissä. Tässä haiskahtaa taas "liioittelu" koska ko perhe ei tomi ap:n mielen ja tapojen mukaisesti. Kuulostaa jo perin omituiselta että pieni vauva valvoisi 5 tuntia putkeen. EI niin ei ole ollut. Lapsi on ollut varmasti siinä sitterissä ajan x johon ap on lisännyt hieman tunteja jotta saa asialleen lisää potkua.

En sitä sano etteikö joissain perheissä kaltoin kohdella lapsia. Mutta mikä siinä on että parhaat tuomitsijat ovat näitä satunnaisesti perheessä kylässä käyviä...JA sitten täällä samantien ollaan tilanteessa TEE LS-ILMOITUS.

Mites olisi jos miettisi sen sijaan miksi äiti ehkä sitten on välinpitämätön. Jos on vaikka väsynyt, vauva valvotaa yöt jne. Niin sekö siinä auttaa että sossumammat tulee ovelle uhkaillen lapsen huostaanotolla "kun lapsi on ollut liian kauan pois sylistä" ?? AP:kin voisi seuraavalla visiitillä vauvan kyttäämisen sijaan miettiä miten äitiä auttaa jos hän on väsähtänyt... Jos ei muuta niin tekee vaikka ison satsin ruokaa kun menee niin jää äidiltä sen päivän ruokavalmistelut pois ja saa hetken rauhoittua olemaan sen pienen kanssa...

Ei tietenkään valvo noin pitkiä aikoja putkeen. Olen käynyt siellä useampana päivänä, aina en toki ole ollut 4-5 tuntia. Toki silloin kun vauva viedään nukkumaan, hänet kannetaan sitteristä sänkyyn. Kai tuosta kirjoitinkin aloitusviestiin, vai kirjoitinkohan. Tarkoitin sitä, että koko sen ajan, kun olin heillä, vauva oli valveilla ollessaan sitterissä (paitsi silloin kun vietiin vaikka vaipanvaihtoon ja nukkumaan - yleensä söi sitterissä, joskus tosin ei). Eli kertaakaan en nähnyt vauvaa vanhempien sylissä (paitsi matkalla jonnekin) enkä esim. lattialla.

Itse nimenomaan toivoin asiallisia vinkkejä ja neuvoja sen suhteen, pitäisikö minun ottaa asia puheeksi vanhempien kanssa vai ei, ja jos pitäisi, niin miten - nimenomaan toivoin, ettei ketjusta tulisi mitään ls-ilmoitus -vääntöä, kuten nyt sitten kuitenkin näyttää tulevan.

Kirjoitin myös, että itsellänikin on vauva-arki meneillään. Minulla ei ole mitään resursseja tehdä mitään isoa satsia ruokaa kenellekään. En asu ihan lähellä ja kuljen julkisilla (julkisilla kuljettaisin sitten ne isot satsit ruokaakin, vauvan rattaiden alaosassa), ja itsellänikin on välillä melkoisen haipakkaa tehdä sekä vauvanruokia että meidän muiden ruokia. Mikä siinäkin on, että aina kun joku kirjoittaa tällaisen aloituksen, oletetaan että muut ihmiset pystyvät ottamaan vetovastuun toisen huushollista? En sano, etteikö niin voisi joskus tehdä, mutta kannattaa muistaa, että mekin, jotka "huolestumme" jostain asiasta, olemme tavallisia ihmisiä arjen kiireen keskellä.

Ota huomioon, että tällä aloituksella juuri hain sitä, miten voisin auttaa - minusta keskustelu on ihan relevanttia avun tarjoamista. Jos perhe tarvitsee apua siivoukseen, ruuanlaittoon tai lastenhoitoon, niin kunnallinen kotiapu voisi olla parempi kuin joku toinen lastenhoidon ja muiden asioiden kanssa sumpliva äiti. Ja jos eivät TIEDÄ sitteriin liittyviä suosituksia, niin mietinkin, kuinka voisi HIENOVARAISESTI saattaa ne heidän tietoonsa. On se hiukan eri asia kuin "arvostella" ja tehdä ls-ilmoitus.

 

[Madicken04]

Välistä näitä vastauksia lukiessa tulee mieleen että ap taitaa olla sitä järkevimmin ajattelevaa ja jalat-maassa-porukkaa tässä ketjussa.

Itselläni on myös 7kk vauva (ja kolme isompaa lasta) ja kyllähän se oudolta tuntuisi jos tuonkin annettaisiin kököttää sitterissä ilman huomioa useamman tunnin kyläilyn ajan. Samalla kävin myös miettimään miten itse toimin jos on vieraita ja tekemistä, tarinahan ei myöskään kerro kuinka kädet täynnä töitä ko äiti oli vai oliko ehkä kyse vaan läheisen ihmisen visiitistä mikä ei edellytä mitään sen kummenpaa. Varmasti usein vauva jää vähemmälle huomiolle tuollaisissa tilanteissa, tosin kokonaan ilman huomioa kuulostaa jo huolestuttavalta.

Hirveän tarkkoja päätelmiä nyt ei voi yhden vierailun perusteella tehdä mutta toisaalta se että vauva hymyilee ja ottaa kontaktia tuntuu hyvältä, samoin että sisarukset vaikuttavat "normaaleilta" vaikka eivät tuossa tilanteessa vauvan kanssa seurustelleetkaan.

Mitään ls-ilmoa en myöskään tekisi, mutta voisin alkaa pitämään enemmän yhteyksiä tuon äidin kanssa. Kutsumaan häntä lapsineen kylään ja ehkä jonnekin puistoilemaan tai kerhoilemaan (okei, nyt taitaa olla huono kerhotilanne mutta vaikka retkille, uimaan jne). Siis tilanteisiin missä näkisin häntä vauvoineen ilman tuota emännänroolia ja ehkä tuollaiset "touhutaan vauvan kanssa"-jutut voivat herättää äitiä jos se vauvan huomioiminen on jäänyt ihan vaan muun kiireen vuoksi vähiin. Jos äidillä sitten on masennusta tms niin ehkä hän alkaa paremmin uskoutua siitäkin kun vietetään enemmän aikaa yhdessä. Niin ja silloin kun vietettäisiin aikaa yhdessä voisin kiinnittää itse huomioa vauvaan kyselemällä tästä kaikenlaista. Jos oma vauva on vähän isompi niin yhteisiä juttuja löytyy varmasti helpolla.

Mutta siis hyvä että ap kiinnitti huomioa asiaan ja toivottavasti löytyy keinoja joilla tilanne selviää, hyvässä lykyssähän tuo oli vain huonosti nukkuneen äidin stressaantunut päivä jolloin rauhallinen vauva jäi turhan syrjään.

 

["vieras"]

[QUOTE="vieras";28672908]Tässä yövuorossa silmät ristissä luin tämän, ja vastaanpas saman tien. Kuten totesin lastensuojelun työtekijät eivät halua eivätkä tähtää siihen, että lapsi joudutaan huostaanottamaan. Se on aina äärimmäisin keino kun perhe ei todella pysty antamaan huolenpitoa, suojelua ja rakkautta lapselle, ja katsotaan, ettei perhe kykene antamaan sitä, vaikka heitä tuetaan ja autetaan muille tukitoimilla. Se huostaanotto on siis vain murto-osa siitä perhe - ja sosiaalityöstä, kun tilanne on lapselle niin ikävä ettei voida jättää lasta siihen perheeseen. Se ei siis ole kenenkään toive tai tavoite tässä työssä, vaan ensin kartoitetaan tilanne ja annetaan tukea/neuvoja perheelle.

Se on siis viimeisin ja rankin toimenpide - ja täytyy olla tapahtunut jo paljon ikäviä (peruttamattomia) asioita, että niin toimitaan.

Joten kun todennäköisesti mitään pahaa ls-ilmoituksen teko ei aiheuta, en ymmärrä miksi kynnys siihen pitäisi olla suurempi? Ymmärrät ja tiedät varmasti, että meillä on lapsia keitä hakataan/pahoinpidellään henkisesti ja fyysisesti/alistetaan/kidutetaan/kiusataan omassa perhessään. Se jos mikä on äärettömän surullista ja väärin, ja nämä perheet peittävät ne ongelmat kiristämällä lapsiaan, etteivät he vaan kerro koulussa tai kavereilleen mitään. Lapset ovat lojaaleita loppuun saakka omille vanhemmilleen. Me ei saada MISSÄÄN NIMESSÄ ajatella, että huostaanottoja tehdään turhaan! Se ei pidä paikkaansa, valitettavasti. On lapsia ja ääritilanteita missä on valtavaa kärsimystä lapsilla kun vanhemmat kaltoinkohtelevat heitä, tekevät järkyttäviä asioita mitä edes ajatellessanikin tulee kuvottava olo..

Näille lapsille meidän tulee tehdä kaikkemme, että he pääsevät pois helvetistä ja terveeseen ympäristöön, jossa heillä on terveet, rakastavat ja tasapainoiset kasvattajat. Lapset sopeutuu kyllä - se on valtava helpotus ja lottovoitto päästä kotiin, jossa ei tarvitse pelätä, huolehtia vanhemmista ja sisaruksista vaan saa olla lapsi.

Pikku-Eerikan tapauksen jälkeen olen varma, että suurin osa ihmisistä ymmärtää ja näkee todellisuuden missä osa lapsista joutuu elämään. He eivät ole valinneet sitä ja siihen puuttuminen on välttämätöntä. Joten kaikki puheet, että on liioiteltua herätä ja toimia kun tulee huoli lapsesta, ovat täyttä kuraa. Se ei ole totta, vaan aikuisina ja välittävinä ihmisinä meidän on huolehdittava lapsista jotta tuollaisia järkyttäviä ja kestämättömiä tapauksia ei enää tule yhtäkään.[/QUOTE]
Mä olen työni puolesta tehnyt lukemattomia lastensuojeluilmoituksia. Näistä ei ole huonoa omatuntoa. Olen kuitenkin myös äiti. Jos lapsestani tehtäisiin lastensuojeluilmoitus, se olisi todella kova kolaus minulle, viis siitä mitä opettajat sinulle koulussa sanovat. Varsinkin jos joku tuttava meillä käytyään soittaisi lastensuojeluun, että en puhu tarpeeksi lapselleni enkä katso tätä tarpeeksi. Luultavasti itkisin, ja miettisin kovasti keneen enää luottaisin. Kokisin tämän syytöksenä äitiyttäni kohtaan, ja vieläpä väärinä syytöksinä.

Eli tällaisen kyseessä ollessa ehdottomasti ensin asia puheeksi vanhempien kanssa, ja selitä huolesi heille. Ei lastensuojeluun ulkoisteta aivan kaikkea vanhempien ohjaamista ja kommunikointia silloin kun itsellä ei ole pokkaa kysyä, paljonko tuttavan vauva istuu sitterissä ja pidetäänkö tätä sylissä ja lattialla, jutellaanko.
Selvät tapaukset on erikseen toki.

 

[Madicken04]

Minkä ikäinen vauva tuo on?

Meinaan jos alkaa lähennellä liikkumisikää niin voi kysyä onko jo alkanut ryömiä jne ja siinä jotenkin tuoda hienovaraisesti esille sitä että vauvan tarvitsisi päästä treenaamaan lattialle. Vaikka nyt muistelemalla kuinka paljon se oma vauva vietti aikaa lattialla tuossa iässä.

Meilläkin sitteri käytössä tuolla 7kk ikäisellä ja jos hän on hereillä useimmiten vieraiden kanssa kahvitellessa otetaan sitteri siihen pöydän viereen että voi samalla seurustella vauvan kanssa (enkä edes tarkoita jatkuvaa vauvalle höpöttämistä vaan ihan katsekontaktia, jotain puhumista välillä, lelujen tarjoamista, silttämistä ja syliin ottamista jos ei siinä enää viihdy).

 

["vieras"]

Eikö vauva muka syönyt kertaakaan, tai nukkunut osan ajasta kun olit kylässä? Vai viskattiinko vaan tuttipullo vauvalle.

 

[Ankeaa]

[QUOTE="vieras";28673326]Eikö vauva muka syönyt kertaakaan, tai nukkunut osan ajasta kun olit kylässä? Vai viskattiinko vaan tuttipullo vauvalle.[/QUOTE]

No, tässä oli kyse useammasta kuin yhdestä vierailusta. Joskus syötettiin sitterissä (soseita ja pullomaitoa), nukkumaan vietiin sänkyyn. Vauva on reilu 5kk.

 

[Ankeaa]

Minkä ikäinen vauva tuo on?

Meinaan jos alkaa lähennellä liikkumisikää niin voi kysyä onko jo alkanut ryömiä jne ja siinä jotenkin tuoda hienovaraisesti esille sitä että vauvan tarvitsisi päästä treenaamaan lattialle. Vaikka nyt muistelemalla kuinka paljon se oma vauva vietti aikaa lattialla tuossa iässä.

Meilläkin sitteri käytössä tuolla 7kk ikäisellä ja jos hän on hereillä useimmiten vieraiden kanssa kahvitellessa otetaan sitteri siihen pöydän viereen että voi samalla seurustella vauvan kanssa (enkä edes tarkoita jatkuvaa vauvalle höpöttämistä vaan ihan katsekontaktia, jotain puhumista välillä, lelujen tarjoamista, silttämistä ja syliin ottamista jos ei siinä enää viihdy).

Tuollaisesta voisi tosiaan lähteä, voisi tulla luontevasti. Vauva on reilu 5kk, eli periaatteessa ei enää niin kauhean pienikään.

 

["poikia3"]

Ota huomioon, että tällä aloituksella juuri hain sitä, miten voisin auttaa - minusta keskustelu on ihan relevanttia avun tarjoamista. Jos perhe tarvitsee apua siivoukseen, ruuanlaittoon tai lastenhoitoon, niin kunnallinen kotiapu voisi olla parempi kuin joku toinen lastenhoidon ja muiden asioiden kanssa sumpliva äiti.

Kunnallista kotiapua ei lapsiperheille enää ole olemassakaan. Eli ihan turha on puhua avusta jota ei ole saatavilla. Lisäksi ko. apu, jos sitä sattuu saamaan, on maksullista. Ja ei puhuta ihan pienistä summista. Siivousapua kunnalta eivät saa enää edes vanhukset, vaan tämä apu on ostettava yksityisiltä palveluntarjoajilta.

Ihan varmasti, jos perhe ottaa apua vastaan, voi kylässä käydessään vaikka laittaa sen ruuan siellä, vaikka itselläkin on vauva, eikä odottaa, että toiset passaavat. Tai vaikka viedä kaupasta pullat mukanaan.