Mies tukisti lasta!

  • Viestiketjun aloittaja Viestiketjun aloittaja Kumpi on
  • Ensimmäinen viesti Ensimmäinen viesti
[QUOTE="vieras";28606724]Pakko kysyä, että oletteko te kaikki sekopäisten vanhempien jälkeläisiä? Normaalit ihmiset ymmärtää kyllä pikkutukistuksen ja hakkaamisen välisen eron. Mua on lapsena joskus ihan aiheesta tukistettu, mutta koskaan ei ole mitään pelkoa ollut että vanhempani olisivat alkaneet hakata tai vääntää jotain raajoja! Ihan eri asia ja normaali ihminen kyllä sen ymmärtää.[/QUOTE]

Joo mä jäin kanssa ihmettelemään tätä "porttiteoriaa". Herranjesta, eihän se että tukistamista ei pidä vääränä tarkoita että raajojen vääntelyä (mitä ihmettä?) ja lyömistä pitäisi oikeana.

Minua kyllä joskus läpättiin pyllylle pienenä, tai tukistettiin (ei siis "revitty tukasta" vaikka se täällä palstalla näin haluttaisiin kääntää) mutta eivät ne otteet siitä koskaan koventuneet. Päinvastoin nuokin harvoin tapahtuneet tukistukset jäivät aika nopeaan pois koska aloin käyttäytyä järkevämmin.

Luulisin että useimmissa tukistustapauksissa on käynyt näin, eikä se uskoakseni ole pahemmin traumoja kellekkään jättänyt kun kyse on ollut suht kivuttomasta nykäisystä.
 
Minä olisin varovainen kasvatuksessa, että mitä koetetaan tarkoittaa, kun puhutaan väkivallasta. Pidätkö samana asiana lapsen tukistamista ja esimerkiksi jos joku pahoinpitelee kadulla sairaalakuntoon? Miten erottelet nämä kaksi, jos lapsi kysyy?

Väkijoukossa voi usein tönäistä vahingossa/huomaamattaan vastaantulevaa. Jos tönäisy on väkivaltaa niin mitä se pään irti hakkaaminen on?

Vastailen harmaana, kun en nyt ehdi paneutua tähän kunnolla. Väkivalta on tahallista, tarkoituksenmukaista satuttamista. Vahinkotönäisy tungoksessa on vahinko. Tukistaminen on väkivaltaa, koska se tehdään harkiten ja siinä pyritään satuttamaan. Jos ottaa lapsen hiuksista kiinni, ei tukista, mutta uhkaa tukistaa, se on henkistä väkivaltaa, koska sillä aiheutetaan tarkoituksella lapselle pelkoa ja hätää. Itse olen käyttänyt pelottelukeinoja tyyliin "älä mene tielle, auto tulee ja voit jäädä alle". Joku voisi sanoa sitäkin henkiseksi väkivallaksi, mutta minä miellän sen varoituksena ja opetuksena, en henkisenä väkivaltana, koska lapsi ei pelästy siitä vaan pysähtyy ajattelemaan asiaa.
 
Ja wutille vielä sen verran, että tukistaminen on lievää väkivaltaa, joku tolkuton pään irti hakkaaminen rajua väkivaltaa. Ei niissä muuta eroa ole kuin voimankäytön taso.
 
Olen sanaton. Jätän ketjun osaltani tähän. Minulla ei ole enää mitää lisättävää.

Onneksi lähipiirissäni olevat ihmiset ovat vielä osittain jalat maassa ja osaavat erotella lapsen tukistamisen ja oikean väkivallan.
 
Kuinkahan moni näistä tukistamisen kannattajista nostaisi syytteen jos oma puoliso tai joku muu tehostaisi käskyään nappaamalla hiuksista kiinni. Ihan yhtä väärin tämäkin on kuin lapsen tukistaminen tai luunapit.

Tähän vedotaan joka kerta kun näistä tulee puhe. Mutta eipä näitä voi oikein verrata, tehdäänhän lapsen kanssa paljon muutakin mikä olisi ihan hemmetin väärin aviopuolisoiden välillä.

Mä esim. saisin fitin jos mun mieheni pukis mut vaippoihin tai kantaisi sylissään johonkin mihin en haluaisi mennä. Pikkasen harmittaisi jos se alkaisi pesemään mun hampaita jos itse en viitsis pestä tai jos se laittais mut turvavyöllä syöttötuoliin kiinni. Tai kantaisi mut pois ystävieni luota jos en hänen mielestään osaisi käyttäytyä. Laittaisi sänkyyn rauhottumaan.

Toisaalta nämä ehkä olisivat ihan ansaittuja toimia jos olisin sylkenyt kavereitani päin, hajottanut heidän tavaroitaan, pissanut lattioille tai riehuisin himassa tavaroita hajalle itsenikin loukaten.
 
Voi luoja ihmiset järki käteen!! Väkivalta on väkivaltaa ja kasvatus on toinen juttu! Ihan kuin lastensuojelu jne ei olisi muutenkin ylikuormitettu niin keksitään nyt vielä lisää ongelmia sieltä missä niitä ei ole!!
 
Olen sanaton. Jätän ketjun osaltani tähän. Minulla ei ole enää mitää lisättävää.

Onneksi lähipiirissäni olevat ihmiset ovat vielä osittain jalat maassa ja osaavat erotella lapsen tukistamisen ja oikean väkivallan.

Mä taas olen todella onnellinen, että mun lähipiirini ei koostu ihmisistä, joiden mielestä on täysin hyväksyttävää ei ainoastaan tahallaan ja tietoisesti rikkoa räikeästi suomen lakia mutta jotka ovat myös laiskoja ja saamattomia, eivätkä jaksa kasvattaa lapsiaan vaan turvautuvat alistamaan heidät pelolla tukistamisesta tai selkäsaunasta.

Sinä ja sun lähipiirisi käy varmaan myös tukistamassa naapurin Marjattaa, joka antaa koiransa tehdä kakat teidän nurmikolle tai antaa luunapin töissä Pekalle, joka esitteli pomolle sun idean omanaan.

Mihin ikään asti sun mielestä on sallittua niitä tukkapöllyjä, luunappeja ja selkäsaunoja jaella? Täysi-ikäiseksi? Niin kauan kuin asuu kotona? Kunnes menee kouluun? Mitäs sitten kun se sun 15-vuotias tukistaakin takaisin? Onko seuraavaksi nyrkkitappelu? Miten te opetatte lapsellenne, että erimielisyyksiä ei ratkaista väkivallalla kun itse toimitte toisin?

Väkivaltaa on se kun fyysisesti satuttaa toista. Se kuinka paljon sitä toista satuttaa määrittää sen kuinka isosta määrästä väkivaltaa on kysymys. Tukistaminen on hyvin lievää väkivaltaa, mutta yhtä kaikki väkivaltaa ja täällä ei kukaan ole rinnastanut sitä siihen että hakkaa jonkun sairaalaan muut kuin te jotka oikeutatte tuollaisen itsellenne nimenomaan kieltäytymällä hyväksymästä, että lieväkin väkivalta on väkivaltaa.
 
Ongelma on siinä, että mies ei selkeästikään pitänyt tuota vääränä tapana toimia. Toisin sanoen: kuinka voit luottaa siihen, ettei miehesi satuta lasta vielä pahemmin, kun et ole näkemässä. Säännöllisesti, jatkuvasti, aiheuttaen lapsellesi pysyvät henkiset vammat, kenties jopa fyysiset. Lapsen saa hiljaiseksi muutenkin kuin tukistamalla, ja tuossa tapauksessa - päätellen miehesi reaktiosta - tuo ei ollut ensimmäinen kerta, eikä takuulla tule jäämään viimeiseksi. On vain ajan kysymys, milloin tukistaminen vaihtuu raajojen vääntelyyn, nipistelyyn, ja lyömiseen.

hei, mistä tiedät että mies ei pitänyt sitä vääränä tapana toimia?
katsos ap meni räyhäen miehelle asiasta "sanomaan" jolloin mies saattoi puolustautua tuoolla lauseella,eikä välttämättä tarkoita oikeesti asiaa.

kun ihminen tekee jotian väärää, joka tuntuu itsestään liian väärältä hyväksyä.. voi tapahtua sellanen homma että itsesuojeludefenssit lyö päälle.. jonkinasteinen asian kieltäminen saattaa auttaa sen vaiken tunteen yli.

etkö sä koskaan ole toiminut niin että sanot suustasi jotain mitä et tarkoita? etkö sä ikinä toimi niin että jos joku hyökkää sanallisesti hyökkäät takaisin vaikka tiedät olevasi väärässä? minä olen toiminut sillä tavalla.. se auttaa sen hetken yli... mutta sitten onkin entistä pahempi olo..
 
Miksi ihmisessä pitäisi lähtökohtaisesti olla jotain psyykkisesti vikaa, jos hän tekee jotain mikä on Suomen laissa kielletty? On paljon sellaisia asioita, jotka ovat monien hyväksymiä, mutta silti laittomia.

Jos jatketaan vaikka pahoinpitelylinjalla, niin on lievä pahoinpitely ja yleisen syytteen alainen rikos, jos joku naukkaisee miestään olkapäästä seksin yhteydessä ja siitä syntyy kipua. Harvaa silti leimataan mielenvikaiseksi, vaikka jatkaisi toistuvasti tällaista toimintaa tuntematta siitä huonoa omaatuntoa.
 
Lasten fyysinen kuritus on Suomessa laitonta!

Kuritatteko lasta myös julkisesti? Jos ette, miksi?




Tässä lasten pahoinpitelijöille vaihtoehtoratkaisu=)

Kurita lasta älyllä - älä kivulla


1. Johdonmukaisuus. Järjestys ja rutiinit luovat lapselle turvallisuudentunnetta. Pienten lasten kanssa onkin hyvä toistaa samaa kaavaa päivästä toiseen: syödään, nukutaan ja leikitään aina samaan aikaan. Ja jos rutiineihin on tulossa muutoksia, voit etukäteen "varoittaa" lasta siitä, jolloin hänkin pystyy varautumaan siihen.

2. Stressaavien tilanteiden välttäminen. Taaperoikäisten lasten kiukkupuuskia voi olla helppo ennakoida: kun lapsi on nälkäinen tai väsynyt, saa useimmiten kuulla itkua ja huutoa. Kun varautuu näihin tilanteisiin jo etukäteen, saattaa pystyä välttämään turhaa hampaidenkiristelyä.

3. Pysy rauhallisena. Hermojen menettäminen voi monessa tilanteessa olla todella huono ratkaisu. Kun vanhempi ottaa ja hermostuu lapsen käytökselle, voi se entisestään kärjistää ikävää tilannetta. Rauhallisena pysyttely voi olla vaikeaa, mutta se on yleensä kaikista kannattavinta. Toisinaan välinpitämättömyys ja huomiotta jättäminen voi rauhoittaa tilanteen.

4. Kurita rakentavasti, reilusti ja johdonmukaisesti. Käytä kurinpitoa opetuksen välineenä, älä fyysisenä rangaistuksena. Kaikki lapset ja perheet ovat erilaisia, joten opettele mikä toimii sinun lapsesi kohdalla. Näytä lapselle, että positiivinen käytös on hyväksyttävää. Auta häntä oppimaan omista virheistään.

5. Harhauta. Kun lapsi on jo pahalla päällä ja esimerkiksi viskoo tavaroita ympäri taloa, koeta vaihtaa lelut johonkin mukavaan tekemiseen, kuten lukemiseen yhdessä.

6. Laita lapsi tauolle. Taaperoikäiselle tauolle laittaminen ei välttämättä ole aina hyvä asia, mutta jos teidän kotona se on ollut tapana, pidä tauot hyvin lyhyinä, vain minuutin tai parin mittaisina.

7. Käännä kieltäminen kehotukseksi. Kerro lapselle, miten haluat hänen toimivan. ”Älä juokse” -kiellon sijaan voit kehottaa lasta kävelemään rauhallisesti.

8. Osaa antaa periksi. Kaikista asioista ei kannata tapella. Tietyt asiat ovat pakollisia lapsen elämässä, mutta toiset asiat taas eivät ole vääntämisen arvoisia. Jos lapsi haluaa lukea samaa kirjaa 50:ttä kertaa peräkkäin tai pistää päälleen samat vaatteet kuin edellisenä päivänä, uskalla antaa periksi.


(terve.fi)
 
Viimeksi muokattu:
  • Tykkää
Reactions: Birgitte
Kyllä itse ainakin muistan omasta lapsuudestani, että joskus oli tilanteita jolloin useista kielloista huolimatta se typerä käytös vain jatkui ja vasta tukistaminen havahdutti siihen hetkeen, että sen käytöksen todellakin tulee loppua NYT!
Nykyäänkin on aivan varmasti joillakin lapsilla vastaavia tilanteita, ettei auta vaikka maailman tappiin hokisitte sitä: Ei, ei, ei, ei, ei, ei...
Puhetta ei vain uskota, eikä edes haluta kuulla, koska se on "vain puhetta".

Ennemmin tai myöhemmin ne rajat asetetaan kieltoja uskomattomille ihmisillekin. Jos ei jo lapsena, niin sitten aikuisena.
Soittaako nykypäivän kukkahattupalstamamma poliisin kotiin jos lapsi ei puhetta usko?
 
[QUOTE="Vieras";28609137]Kyllä itse ainakin muistan omasta lapsuudestani, että joskus oli tilanteita jolloin useista kielloista huolimatta se typerä käytös vain jatkui ja vasta tukistaminen havahdutti siihen hetkeen, että sen käytöksen todellakin tulee loppua NYT!
Nykyäänkin on aivan varmasti joillakin lapsilla vastaavia tilanteita, ettei auta vaikka maailman tappiin hokisitte sitä: Ei, ei, ei, ei, ei, ei...
Puhetta ei vain uskota, eikä edes haluta kuulla, koska se on "vain puhetta".

Ennemmin tai myöhemmin ne rajat asetetaan kieltoja uskomattomille ihmisillekin. Jos ei jo lapsena, niin sitten aikuisena.
Soittaako nykypäivän kukkahattupalstamamma poliisin kotiin jos lapsi ei puhetta usko?[/QUOTE]

Uskon että vastaavassa tilanteessa olisi riittänyt kun vanhempi laskeutuu lapsen tasolle, ottaa olkapäistä kiinni, katsoo solmiin ja puhuu painottaen!
 
Mä taas olen todella onnellinen, että mun lähipiirini ei koostu ihmisistä, joiden mielestä on täysin hyväksyttävää ei ainoastaan tahallaan ja tietoisesti rikkoa räikeästi suomen lakia mutta jotka ovat myös laiskoja ja saamattomia, eivätkä jaksa kasvattaa lapsiaan vaan turvautuvat alistamaan heidät pelolla tukistamisesta tai selkäsaunasta.

Sinä ja sun lähipiirisi käy varmaan myös tukistamassa naapurin Marjattaa, joka antaa koiransa tehdä kakat teidän nurmikolle tai antaa luunapin töissä Pekalle, joka esitteli pomolle sun idean omanaan.

Mihin ikään asti sun mielestä on sallittua niitä tukkapöllyjä, luunappeja ja selkäsaunoja jaella? Täysi-ikäiseksi? Niin kauan kuin asuu kotona? Kunnes menee kouluun? Mitäs sitten kun se sun 15-vuotias tukistaakin takaisin? Onko seuraavaksi nyrkkitappelu? Miten te opetatte lapsellenne, että erimielisyyksiä ei ratkaista väkivallalla kun itse toimitte toisin?

Väkivaltaa on se kun fyysisesti satuttaa toista. Se kuinka paljon sitä toista satuttaa määrittää sen kuinka isosta määrästä väkivaltaa on kysymys. Tukistaminen on hyvin lievää väkivaltaa, mutta yhtä kaikki väkivaltaa ja täällä ei kukaan ole rinnastanut sitä siihen että hakkaa jonkun sairaalaan muut kuin te jotka oikeutatte tuollaisen itsellenne nimenomaan kieltäytymällä hyväksymästä, että lieväkin väkivalta on väkivaltaa.

Jos nyt analysoidaan näitä argumentteja, joilla sinä vastustat ruumiillista kuritusta:

1) "rikkoo tahallaan ja tietoisesti Suomen lakia"

Tunnetko sinä huonoa omaatuntoa, kun olet käynyt toisen metsässä luvattomasti poimimassa pajunkissoja? Ai etkö? Eikö olisi syytä, kun kyseinen toiminta on räikeän laitonta?

2) "eivät jaksa kasvattaa lapsiaan vaan alistavat heidät pelolla"

Mistä tiedät, etteivät ruumiillista kuritusta käyttävät (+90% maailman ihmisistä) kasvata lapsiaan? Yleisesti ottaen kyseessä on menetelmä, joka otetaan käyttöön vasta silloin kun puhe ja kevyemmät keinot eivät auta.

Jos puhutaan pelon kylvämisestä lasten mieliin heidän opettamisensa sijasta, niin yhtä lailla muut rangaistukset ovat tätä kuin ruumiillinen kurituskin. Ehkä rangaistusten käyttö lapsilla pitäisi kieltää kokonaan, jottei vanhemmilla olisi houkutusta ryhtyä laiskoiksi?

Ruumiillisen kurituksen etuja verrattuna muihin rangaistuksiin ovat mm:
-nopea toteuttaa (lapset omaavat lyhyen muistin eivätkä välttämättä muista esim. pitkän tv-kiellon syitä)
-helppo toteuttaa ja tehokas (myös ns. normaalit ihmiset ilman lastenkasvatuksen ammattitutkintoa tai vastaavaa saavat helposti ja tehokkaasti lapsensa tottelemaan, eikä näistä yhtä helposti kasva kurittomia ja rajattomia tapauksia)

3) "eihän näin tehdä naapurille ja työkaverillekaan"

No ei tehdäkään. Mutta ei sitä naapuria myöskään kuskata kainalossa sisään sen jälkeen kun se on heittäytynyt rähmälleen kuralammikkoon, toimeenpanna sille pakollista päiväunille menoa tai sidota sitä syöttötuoliin kiinni.

4) "missä iässä ruumiillinen kuritus lopetetaan"

Siinä iässä, kun sitä ei enää koeta käytännölliseksi ja järkeväksi menetelmäksi. Samoin voidaan kysyä, että istuttaisitko 15-vuotiasta eteisessä jäähypenkillä?

5) "lapsi tukistaa takaisin, seuraa nyrkkitappelu"

Mitä sitten tehdään, jos teini-ikäinen jota rangaistaan arestilla estää kostoksi fyysisesti heikompaa äitiään poistumasta talosta tai lukitsee tämän kellariin? Eikö arestirangaistus pitäisi tämän riskin vuoksi kieltää?

6) "opetetaan lapsille erimielisyyksien ratkaisemista väkivallalla"

Yhtä hyvin voidaan sanoa, että lapsen liikkumisvapauden rajoittaminen rohkaisee häntä tulevaisuudessa syyllistymään laittomiin vapaudenriistoihin tai esineiden takavarikoiminen rohkaisee häntä varastamaan ikävältä tarhakaverilta lelun.

Niin vain nykylapsetkin nahistelevat ja tappelevat, vaikka hyvin suurta osaa heistä ei ole kuritettu ruumiillisesti.

7) "ruumiillinen kuritus on väkivaltaa"

Motiivit ja menetelmät ovat siinä aivan erit kuin silloin, jos ihminen on väkivaltainen. Aika moni tässä ketjussa on väittänyt, että kyseessä on rinnasteinen asia vaikkapa siihen, jos vanhempi lyö lastaan nyrkillä (tai että ensimmäinen hyvin todennäköisesti johtaisi jälkimmäiseen, ns. porttiteoria).

Koska kyseessä ei ole tavoitteiltaan tai seurauksiltaan sama asia kuin väkivaltaisuus tai vahingoittamisenhalu, ei sitä myöskään pidä sellaisena kohdella. Aivan sama, jos argumentoisi lapsen makuuhuoneessa tapahtuvaa arestia vastaa sillä, kuinka väärin on eristää kiukutteleva lapsi yöksi perunakellariin.
 
Entäs lasten näkökulma?


Ote tutkimuksesta...

"Lasten omasta mielestä väkivallan käyttäminen on toki vanhemmille helpoin ja nopein tapa saada lapset tottelemaan. He pitävät tukistavia vanhempia osaamattomina ja tietämättöminä. Lapset kokevat että vanhempien uupumus, työpaineet, stressi ja alkoholinkäyttö saavat heidät käyttämään kyseenalaisia kasvatuskeinoja."

"Tutkimukset osoittavat, että myös lievä väkivalta on lapsille haitallista. Se murentaa lapsen itsetuntoa, lisää uhmaa ja agressioita. Väkivalta ei anna mallia toisen ihmisen kunnioittamisesta."


Tutkijoina

Minna Juutilainen
Projektipäällikkö, tutkija
Keski-Suomen sairaanhoitopiiri

Maria Kaisa Aula
Lapsiasiavaltuutettu
 
  • Tykkää
Reactions: Birgitte
[QUOTE="vieras";28610684]Mutta eihän kiinni saa ottaa. Se loukkaa lapsen fyysistä koskemattomuutta ja siitä on vain pieni askel raajojen irti vääntelemiseen ja tajuttomaksi hakkaamiseen.[/QUOTE]

Kiinni saa ottaa, myös aikuisten maailmassa poliisi saa ottaa kiinni, mutta ei saa käyttää väkivaltaa, paitsi hyvin ääritilanteissa. (Tosin se kiinni pitäminen voi joskus sattuaki jos rimpuilee.) Kiinni otetaan jos on vaarana toisten tai itsensä satuttaminen.

Ole hyvä ja vastaa kysymykseen, minkälaisessa tilanteessa olet kokenut satuttamisen kasvatusmielessä tarpeelliseksi?
 
Viimeksi muokattu:
En puolusta tukistamista, en pidä sitä suotavana, joskin kuitenkin kykenen ymmärtämään miksi mies on niin tehnyt.
Mutta tukistamisen vuoksi on kyllä eroa lähtisi hakemaan. Mies ei toiminut oikein tukistaessaan, mutta ehkei juuri sen tapahduttua ollut vastaanottavaisimmillaan keskutelemaan aiheesta, onko se oikein vai ei. Tuossa tilanteessa on varmaan ollut sekä lapsen, miehen että tämän ap.n tunteet kuumentuneena. Asioista kannattaisi keskustella ehkä vähän otollisempana ajankohtana miehen kanssa.
 
[QUOTE="Kepa";28610881]Toivon näille "väkivallan" vastustajille haastavia lapsia, joihin he voivat toteuttaa
"oikeat" kasvatusmetodinsa.[/QUOTE]

Normaalin lapsen saa kasvatettua ilman väkivaltaa. Erityislapsille haetaan sitten apua ammattiauttajilta. Eikä silloinkaan tarvita väkivaltaa.
 
  • Tykkää
Reactions: Lispetti
Minä olisin varovainen kasvatuksessa, että mitä koetetaan tarkoittaa, kun puhutaan väkivallasta. Pidätkö samana asiana lapsen tukistamista ja esimerkiksi jos joku pahoinpitelee kadulla sairaalakuntoon? Miten erottelet nämä kaksi, jos lapsi kysyy?

Väkijoukossa voi usein tönäistä vahingossa/huomaamattaan vastaantulevaa. Jos tönäisy on väkivaltaa niin mitä se pään irti hakkaaminen on?

Tuo erotteluhan on ihan täysin selvää: toiseen ihmiseen saa koskea saa vain hyvällä sydämellä. Kaikki muu on vahinkoa, jota voi pyytää anteeksi. Näin meillä lapsia opetetaan ja kasvatetaan.

Kiinnostaisi tietää: te jotka lapsianne kuritatte, missä yhteiskuntaluokassa olette?

Ne luokkatoverit, joita lapsuudessani kuritettiin ovat jo vankilassa, yksi ampui itsensä. Ero meidän ja niiden toisten välillä, joita kuritettiin, oli nähtävissä jo ihan lapsena.
 

Yhteistyössä