Mies tukisti lasta!

[Kumpi on]

Eli 4 v kiukutteli omassa sängyssää ja huusi. Mies odotti oven takana pitkään meni huoneeseen ja tukisti lasta. Lapsi meni hiljaiseksi. Menin sinne ja sanoi että sattui. Teki pahaa. Huusin miehelle että tuo oli viimeinen kerta. Mies haistatteli ja sanoi että oli ihan oikein? Pitääkö tässä nyt erota jos mies ei tajua että tuo on väärin...

 

[minä,]

Se tehosi. Ei tuosta tukistamisesta oikeasti haittaa ole

 

[waninka]

Itse varmaankin eroaisin, koska hyvin todennäköisesti en pitäisi puoleensavetävänä miestä jonka mielestä on ok ja oikein aiheuttaa tahallista kipua omalle lapselleen.

 

["amm"]

tukistaminen ei todellakaan ole ok. itse tekisin kyllä jopa miehestäni ls-ilmoituksen jos tukistaisi.
huoh.

 

[sisäkumi]

Itse varmaankin eroaisin, koska hyvin todennäköisesti en pitäisi puoleensavetävänä miestä jonka mielestä on ok ja oikein aiheuttaa tahallista kipua omalle lapselleen.

Olisiko minunkin vanhempieni pitänyt erota, kun olin pieni ja äiti joskus harvoin tukisti minua? Ja sitten olisin päätynyt isän luokse asumaan turvaan äidiltä? Höh, sanon minä.

 

[Birgitte]

Ongelma on siinä, että mies ei selkeästikään pitänyt tuota vääränä tapana toimia. Toisin sanoen: kuinka voit luottaa siihen, ettei miehesi satuta lasta vielä pahemmin, kun et ole näkemässä. Säännöllisesti, jatkuvasti, aiheuttaen lapsellesi pysyvät henkiset vammat, kenties jopa fyysiset. Lapsen saa hiljaiseksi muutenkin kuin tukistamalla, ja tuossa tapauksessa - päätellen miehesi reaktiosta - tuo ei ollut ensimmäinen kerta, eikä takuulla tule jäämään viimeiseksi. On vain ajan kysymys, milloin tukistaminen vaihtuu raajojen vääntelyyn, nipistelyyn, ja lyömiseen.

 

["Mie"]

Oppiipahan perkele! Niin minäkin olen oppinut ja ei ole traumoja jäänyt.

 

["Aloittaja"]

Niin siis pitää oikeana kurittaa lasta. Alkoi vain minua haukkua että en osaa kasvattaa jne. En vain halua väkivaltaa tähän kotiin koska itse siitä pienenä kärsiny. Mies muutenki on jotenkin pelottava joskus siis on minua aikoinaan pidellyt ja töniny että on saanu minut pelkäämään. Sanoin että tuon on loputtava tai tuossa on ovi. Eihän tuo lapsen tukistaminen ole oikein myöskään. Eihän minuunkaan saa koskea millään lailla. Mies ei pyytäny lapselta anteeksi eikä minulta. Sillä odotin sitä kun huusi minulle ja haistatteli. Todella kypsää siis miten mulla voikin olla noin ääliö mies. Sanoin kun lähdin nyt töihin että tuota ei tapahdu enää tässä talossa tai seuraukset ovat ikuiset. Mietin vain että olenhan tässä ihan oikeassa? Mies saa kaiken kuulostamaan että minussa on vika, minun tavoissa ja ajattelussa jne.

 

["Mie"]

On vain ajan kysymys, milloin tukistaminen vaihtuu raajojen vääntelyyn, nipistelyyn, ja lyömiseen.

Et oo tosissas..

 

[M32]

Väkivalta lasta kohtaan ei ole koskaan oikein, ja siitä voi tosiaankin jäädä traumoja. Outoa, että lapsettoman miehen täytyy sanoa tämä. Jos tietäisin varmuudella, että perheessä tukistetaan lasta, minun on silloin tehtävä lastensuojeluilmoitus.

 

[Tpet]

Ongelma on siinä, että mies ei selkeästikään pitänyt tuota vääränä tapana toimia. Toisin sanoen: kuinka voit luottaa siihen, ettei miehesi satuta lasta vielä pahemmin, kun et ole näkemässä. Säännöllisesti, jatkuvasti, aiheuttaen lapsellesi pysyvät henkiset vammat, kenties jopa fyysiset. Lapsen saa hiljaiseksi muutenkin kuin tukistamalla, ja tuossa tapauksessa - päätellen miehesi reaktiosta - tuo ei ollut ensimmäinen kerta, eikä takuulla tule jäämään viimeiseksi. On vain ajan kysymys, milloin tukistaminen vaihtuu raajojen vääntelyyn, nipistelyyn, ja lyömiseen.

Ei tuollainen porttiteoria toimi. Jos toimisi, niin liki kaikkien vanhempien ja koulun opettajien olisi erinäisiä vuosikymmeniä sitten pitänyt lyödä lapsia turpaan, polttaa näiden sormia kuumalla keittolevyllä jne, kun kerran myös tukistivat, löivät koivunrisulla ja viivoittimella ym.

Esim. lastaan joskus tukistava henkilö (yllättävän suuri osa suomalaisista vielä nykyäänkin) ei todellakaan ole sama asia kuin väkivaltainen ja empatiakyvytön ihminen (eikä myöskään ole vaarassa sellaiseksi tulla).

 

["Aloittaja"]

Tuntuu etten saa sille siis päähän mitään järkeä näissä asioissa. Miten voi olla niin idiootti! Hän vain toivotti onnea tässä minun tyylissäni kasvattaa. Olen sitä mieltä että lapsi saa kiukutella ja asioista puhutaan. Lapsesta tulee kuulemma hirviö minun takia. Meidän tyttö on kuitenki tosi kiltti ja jos hällä huono päivä niin raukka omassa huoneessahan se itkee. Ai niin ja kun kysyin ekana mitä kävit tekemässä tytölle tai sanoit, mies ei vastannut mitään kun tuijotti minua kuin jotain typerää ja otti minua tukasta ja vähän nosti. No kävi se vähän kipeää ja sanoin että ai että mitä helvettiä tuo kävi kipeää. Tuo on hänensa leikkiä. Siis eihän ottanut kunnolla kiinni kun vähän vain nosti hiuksia ja suuttui kun huusin että au! Siis tämä alkoi vaikuttaa ihan sairaalta. Itse aiheuttaa kipua oli se sitten vahingossa ja suuttuu kun näytän tunteeni eli en pidä tästä, eikä tajua sitäkään pyytää anteeksi. Sinne se nyt jäi kotiin aamulla saa varmaan taas kuunnella kuinka hyvä äiti olen jne. Jotkut teistä pitää minua tyhmänä mutta ei tätä kaikkea heti itse tajua.

 

[Birgitte]

Pelkkä tukistaminen ei ole vielä merkki mistään kamalasta. Kuka tahansa meistä menettää välillä hermonsa ja ymmärrän sen, jos silloin tekee mieli tukistaa - suurin osa meistä onneksi tajuaa olla niin tekemättä - mutta miehesi reaktio tukistamisen jälkeen on todella karmiva. Ainakin sait sen kuulostamaan siltä, ettei miehesi tunne minkäänlaista syyllisyydentuntoa. Tämä on todella, todella karmiva piirre ihmisessä ja mielenterveystyötä jo vuosikaudet tehneenä nousee niskavillat pystyyn aina, kun jostain ihmisestä paljastuu tuollainen piirre. Se on todella huolestuttava merkki. Mieti tarkoin mennyttä elämäänne ja omia tuntemuksiasi miehen lähellä. Koetko turvalliseksi jättää lasta miehesi hoiviin, tuntuuko sinusta itsestäsi turvalliselta miehesi lähellä, herääkö sinussa outoja epäilyksiä tai absurdiltakin tuntuvia pelon tai epäilyksen tunteita miestäsi kohtaan? Vertaa tuntemuksiasi arkipäivän kokemuksiisi, kaikkeen mitä olet nähnyt miehesi tekevän tai mitä hän ei ole tehnyt, kun olisi pitänyt. Voi toki olla, että miehesi vain salasi syyllisyydentuntonsa ja suuttui, koska tajusi itsekin tehneensä väärin. Sinä tiedät parhaiten mikä on totuus. Luota vaistoihisi, tarkkaile tilannetta, yritä pitää järki päässä, mutta ole valpas.

 

[puipui]

Ai niin, kun kiltti lapsi välillä vähän kiukuttelee, niin eikun tukkapöllyä vaan. Ja sitten vielä demonstroidaan vaimollekin, miltä se tukkapölly tuntuu. Jumangekka, kyllä laittaisin ulkoruokintaan tuollaisen paskpiän.

 

["Aloittaja"]

Kiva kun lapsi sanoo tarhassa että isi otti hiuksista. Miten sitte suu pannaan! Häpeäisin silmät päästäni! Huomenna otan miehen puhutteluun.

 

["vieras"]

[QUOTE="Aloittaja";28606336]Tuntuu etten saa sille siis päähän mitään järkeä näissä asioissa. Miten voi olla niin idiootti! Hän vain toivotti onnea tässä minun tyylissäni kasvattaa. Olen sitä mieltä että lapsi saa kiukutella ja asioista puhutaan. Lapsesta tulee kuulemma hirviö minun takia. Meidän tyttö on kuitenki tosi kiltti ja jos hällä huono päivä niin raukka omassa huoneessahan se itkee. Ai niin ja kun kysyin ekana mitä kävit tekemässä tytölle tai sanoit, mies ei vastannut mitään kun tuijotti minua kuin jotain typerää ja otti minua tukasta ja vähän nosti. No kävi se vähän kipeää ja sanoin että ai että mitä helvettiä tuo kävi kipeää. Tuo on hänensa leikkiä. Siis eihän ottanut kunnolla kiinni kun vähän vain nosti hiuksia ja suuttui kun huusin että au! Siis tämä alkoi vaikuttaa ihan sairaalta. Itse aiheuttaa kipua oli se sitten vahingossa ja suuttuu kun näytän tunteeni eli en pidä tästä, eikä tajua sitäkään pyytää anteeksi. Sinne se nyt jäi kotiin aamulla saa varmaan taas kuunnella kuinka hyvä äiti olen jne. Jotkut teistä pitää minua tyhmänä mutta ei tätä kaikkea heti itse tajua.[/QUOTE]

Minusta sinulla on väärä asenne, kun otat tämän asian näin vakavasti. Ihan normaalilta tuo sinun miehesi kuulostaa ja vain protestoi asennettasi vastaan tekemällä tukistusjutusta leikkiä.

Paras olisi, kun istuisitte molemmat ihan rauhallisin mielin keittiönpöydän ääreen ja perustelisitte juurta jaksaen miksi olette sitä mieltä ruumiillisesta kurituksesta mitä olette. Ilman leikinlaskua, toisen mielipiteen demonisointia ym.

 

["Aloittaja"]

Siis miehen mielestä siinä ei ollut väärää. Hän haluaisin tehdä noin uudelleen jos on tarvis. Eli hänen mielestään jos lapsi kiukuttelee. Ei silti mikään ei minustakaan oikeuta tuohon. Siis nyt kun tuli puheeksi. Aikojen alussa mies vitsaili miten tappaisi minut eikä kukaan saisi tietää. Nauroi vain ja vitsaili. No ne vitsit loppui kun sanoin että lopetat. Sitten hänellä oli tapana sormilla tökkiä kylkiluihini joka sattui. Kesti pitkään ennenkuin kuunteli minua ja lopetti sen. Sitten hänen ilmeensä on monesti ilmeetön kun hän suuttuu ja kun joskus esim on pidellyt minusta kiinni. Olen luullut joskus että olen hullu itse tai tulossa ainakin sillä olen pelännyt että mies voisi todella raivostuessaan tappaa... Apua nyt sanoin sen ääneen. Mutta hänen käyttäytyminen ennen on tehnyt tämän. Ei hän enää noin käyttäydy. Voi että olen typerä! Silti en pelkää lapseni puolesta.

 

[Birgitte]

[QUOTE="Aloittaja";28606414]Siis miehen mielestä siinä ei ollut väärää. Hän haluaisin tehdä noin uudelleen jos on tarvis. Eli hänen mielestään jos lapsi kiukuttelee. Ei silti mikään ei minustakaan oikeuta tuohon. Siis nyt kun tuli puheeksi. Aikojen alussa mies vitsaili miten tappaisi minut eikä kukaan saisi tietää. Nauroi vain ja vitsaili. No ne vitsit loppui kun sanoin että lopetat. Sitten hänellä oli tapana sormilla tökkiä kylkiluihini joka sattui. Kesti pitkään ennenkuin kuunteli minua ja lopetti sen. Sitten hänen ilmeensä on monesti ilmeetön kun hän suuttuu ja kun joskus esim on pidellyt minusta kiinni. Olen luullut joskus että olen hullu itse tai tulossa ainakin sillä olen pelännyt että mies voisi todella raivostuessaan tappaa... Apua nyt sanoin sen ääneen. Mutta hänen käyttäytyminen ennen on tehnyt tämän. Ei hän enää noin käyttäydy. Voi että olen typerä! Silti en pelkää lapseni puolesta.[/QUOTE]

Kun luin alkutekstin, ajattelin, että mieshän on selkeästi testannut miten pitkälle annat hänen mennä ja hän on vaarallinen, koska lapsi ei ole niin uhkaava, että voisi saada tuollaisen käytöksen loppumaan. Toisin sanoen pelkäsin, että lapsesi on vaarassa. Mutta kun luin viimeisen lauseesi, aloin epäilemään, että olet provo.

 

["Aloittaja"]

Siis lisään. Kaikki miten mies on käyttäynyt nämä vuodet on ollut aina vähän jotain silloin tällöin. Enkä siksi aiemmin ole miettinyt sen kummemmin. Ja olen miettinyt että on normaalia mutta mistäs sitä itse heti tajuais ku kasvanut perheessä jossa nyrkki heilui ja muutenkin oli sairas perhe. Ja miehen kans on puhuttu kun sanoin että pelkään. Hän lupasi ettei tekisi tai sanoisi enää mitään miksi tarvitsi pelätä. Silti pelkään jotenki hänestä huokuu jotain pelottavaa. Tai sitten olen tullut hulluksi kun pelkään ja jos ihan turhaa. En tiedä mitä pitäisi tehdä. Olen miettinyt eroa kun menneisyys ahdistaa ja pelottaa että kaikki vielä toistuu mutta sitten mietin että ei saa antaa pelolle valtaa. Mutta minusta on ihan sairasta tämä että myönnän pelkään miestä joskus ja toisin kuvitella mustasukkainen mies kuristi puolisonsa mutta onko tuo ihan typerää kuvitelmaa siis että jos minä itse olenkin sairas päästäni... Ehkä täytyy varata aika jonnekkin...

 

[Tpet]

Pelkkä tukistaminen ei ole vielä merkki mistään kamalasta. Kuka tahansa meistä menettää välillä hermonsa ja ymmärrän sen, jos silloin tekee mieli tukistaa - suurin osa meistä onneksi tajuaa olla niin tekemättä - mutta miehesi reaktio tukistamisen jälkeen on todella karmiva. Ainakin sait sen kuulostamaan siltä, ettei miehesi tunne minkäänlaista syyllisyydentuntoa. Tämä on todella, todella karmiva piirre ihmisessä ja mielenterveystyötä jo vuosikaudet tehneenä nousee niskavillat pystyyn aina, kun jostain ihmisestä paljastuu tuollainen piirre. Se on todella huolestuttava merkki. Mieti tarkoin mennyttä elämäänne ja omia tuntemuksiasi miehen lähellä. Koetko turvalliseksi jättää lasta miehesi hoiviin, tuntuuko sinusta itsestäsi turvalliselta miehesi lähellä, herääkö sinussa outoja epäilyksiä tai absurdiltakin tuntuvia pelon tai epäilyksen tunteita miestäsi kohtaan? Vertaa tuntemuksiasi arkipäivän kokemuksiisi, kaikkeen mitä olet nähnyt miehesi tekevän tai mitä hän ei ole tehnyt, kun olisi pitänyt. Voi toki olla, että miehesi vain salasi syyllisyydentuntonsa ja suuttui, koska tajusi itsekin tehneensä väärin. Sinä tiedät parhaiten mikä on totuus. Luota vaistoihisi, tarkkaile tilannetta, yritä pitää järki päässä, mutta ole valpas.

Suomessa aiemmin ja valtaosassa maailman maista nykyäänkin ruumiillinen kuritus on täysin normaali kasvatustapa, jota pidetään välttämättömänä ja suorastaan vanhempien velvollisuutena. Kun se koetaan hyvää tarkoittavaksi eikä mitenkään vääräksi, niin loogisesti siitä ei myöskään koeta syyllisyydentuntoa.

Kulttuurissa tai mielipide-ilmastossa, missä ruumiillinen kuritus on hyväksyttyä ei lapsen tukistaminen (tai piiskan antaminen) ole paljon sen kummempi juttu kuin vaikkapa lapsen jäähylle laittaminen. Myös normaalit ja tunne-elämältään täysin terveet ihmiset (tai oikeastaan varsinkin he) tekevät sitä ilman syyllisyydentuntoa ja täysin harkitusti.

Ruumiillisen kurituksen käyttäminen harkitun asiaan liittyvän mielipiteen vuoksi ei todellakaan ole sama asia kuin ihmisen väkivaltaisuus.

 

["joulupukki"]

Suomessa aiemmin ja valtaosassa maailman maista nykyäänkin ruumiillinen kuritus on täysin normaali kasvatustapa, jota pidetään välttämättömänä ja suorastaan vanhempien velvollisuutena. Kun se koetaan hyvää tarkoittavaksi eikä mitenkään vääräksi, niin loogisesti siitä ei myöskään koeta syyllisyydentuntoa.

Kulttuurissa tai mielipide-ilmastossa, missä ruumiillinen kuritus on hyväksyttyä ei lapsen tukistaminen (tai piiskan antaminen) ole paljon sen kummempi juttu kuin vaikkapa lapsen jäähylle laittaminen. Myös normaalit ja tunne-elämältään täysin terveet ihmiset (tai oikeastaan varsinkin he) tekevät sitä ilman syyllisyydentuntoa ja täysin harkitusti.

Ruumiillisen kurituksen käyttäminen harkitun asiaan liittyvän mielipiteen vuoksi ei todellakaan ole sama asia kuin ihmisen väkivaltaisuus.

Onneksi sun kaltaistesi mielipiteillä ei ole hevon peen väliä, koska lapsen pahoinpitely kasvatusmielessä on Suomessa laissa kielletty. Onneksi niin.

Mutta ap, jos et ole provo, niin miehesi kuulostaa todella oudolta ja pelottavalta. Ja kunnon vanhempi ei anna kenenkään pahoinpidellä lastaan.

 

["Maru"]

Itse olen sitä mieltä, että lasi tarvitsee kuria, esim.tukkapölly ja luunappi on tarvittaessa otettava käyttöön. Riippuu lapsesta ja tilanteista, mutta uskon, että ihan ruumiillinen kuri on lapsen parhaaksi. Väkivalta on asia erikseen, se ei ole tietenkään hyväksyttävää.

 

["Vieras"]

Missä menee raja kuinka lujasti voi sulkea syliin, ennen kuin halaus muuttuu ruumiilliseksi kuritukseksi?

 

[M32]

[QUOTE="Maru";28606483] Riippuu lapsesta ja tilanteista, mutta uskon, että ihan ruumiillinen kuri on lapsen parhaaksi. Väkivalta on asia erikseen, se ei ole tietenkään hyväksyttävää.[/QUOTE]Kun se nimenomaan ei ole asia erikseen. Toisen satuttaminen ja ruumiillisen koskemattomuuden rikkominen voimakeinoja käyttämällä on väkivallan määritelmä, ja se kuvaa aivan hyvin myös luunappeja, tukistamista ja selkäsaunoja. Kuvailemasi kaltaisia asenteita näkyy eniten alempien sosiaaliluokkien piirissä, mutta eivät ne kouluteuista perheistäkään ole valitettavasti kokonaan kadonneet. En kuitenkaan alkaisi erityisesti rankaisemaan tällaisia perheitä, sille he tarvitsevat apua normaalien kasvatuskeinojen löytämiseen.

 

[Tpet]

[QUOTE="joulupukki";28606473]Onneksi sun kaltaistesi mielipiteillä ei ole hevon peen väliä, koska lapsen pahoinpitely kasvatusmielessä on Suomessa laissa kielletty. Onneksi niin.

Mutta ap, jos et ole provo, niin miehesi kuulostaa todella oudolta ja pelottavalta. Ja kunnon vanhempi ei anna kenenkään pahoinpidellä lastaan.[/QUOTE]

Ei se, että ruumiillinen kuritus on kielletty Suomessa tee siihen liittyvää todellisuutta olemattomaksi. Ei myöskään sitä käyttäviä vanhempia väkivaltaisiksi ja tunne-elämältään häiriintyneiksi hirviöiksi tms.

Ovatko sinun mielestäsi esim. venäläiset vanhemmat "todella outoja ja pelottavia", kun valtaosin kannattavat ja käyttävät ruumiillista kuritusta?