Toivottavasti menee nyt jokaisella kaaliin...

[Blue]

[QUOTE="niina";28565087]No onhan se ainut ja oikea totuus, että ei ole muiden ihmisten asia tuomita tai olettaa, että heidän hyväksyntäänsä tarvittaisiin kahden täysi-ikäisen ihmisen asioihin.

Eikä minusta pidä ajatella tuomitsioiden tunteita, kun eihän ne muuta halua kuin kiusata?[/QUOTE]

Okei, eli sun jutultasi meni pohja. Sinun mielestäsi ei kenenkään pidä puuttua täysi-ikäisen elämään mutta kuitenkin sinä olet puuttumassa eri lailla toimijoiden elämään.

 

[tällasta]

Jos 18v poikani alkaisi seurustella 50v naisen kanssa, niin todellakin olisi vastaan ja paljon. Tuomitsisin, ja eikö jokainen "kunnon" vanhempi tekisi niin? Ei olisi tällaisella naisella järkeä paljoa päässä, ja mietityttäisi naisen motiivit.

Miettisin myös että missä on kasvatus mennyt pieleen.

 

[Blue]

Miksi muiden ihmisten pitäisi hyväksyä minun parisuhteeni saati ikäeroa joka minulla on puolisooni?
Mielipiteitä maailmaan mahtuu, mutta eikö se riitä että itse hyväksyn puolisoni sellaisena ja sen ikäisenä kuin hän on.

Loistava pointti. Kuka normaali aikuinen tarvitsee kenenkään hyväksyntää mihinkään, saati pakkosyöttää omia mielipiteitään muille.

 

["niina"]

[QUOTE="Vieras";28565083]Olisi minusta noloa, jos minä tai lapseni olisimme niin tyhmiä että valitsisimme kumppanimme iän, eikä rakkauden ja sopivuuden perusteella.
"Olis musta"- ihminen olisi minusta nolo niin omana kuin lastenikin kumppanina.[/QUOTE]

Juuri näin.

Täysi-ikäisten ihmisten välillä on tärkeintä se rakkaus ja miten luonteet sopii yhteen ja mitä molemmat elämältä haluaa, ei ne ikänumerot.

 

["Vieras"]

Olen täysin samaa mieltä kuin ap. Aikuisten parisuhteissa ei iällä ole väliä...ja elämänkokemuksethan eivät kulje iän mukaan.

 

["niina"]

Ei missään olosuhteissa? Oletpa naiivi.

Täysi-ikäisyys ei takaa sitä että ihminen pystyy täysin itsestään huolehtimaan.

Silloin ihmisessä on jotakin vikaa ja hän joutuu holhoukseen, mutta puhukaamme nyt ihan normaaleista täysi-ikäisistä ihmisistä.

Ei missään olosuhteissa.

Vai kuuluuko sinun ja miehesi henkilökohtainen elämä naapurin Sirkalle?

Kuuluuko sinun ja miehesi henkilökohtainen elämä valintatalon kassan tädille?

Kuuluuko sinun ja miehesi henkilökohtainen elämä työtovereillesi?

Kuuluuko sinun ja miehesi henkilökohtainen elämä ystävillesi?

Kuuluuko sinun ja miehesi henkilökohtainen elämä vanhemmillesi?

EI.

 

[Madicken04]

Eiköhän nämä ole lähinnä mielipideasioita, siis miten kukin noihin ikäeroihin suhtautuu. Lakihan ei tuossa tule vastaan mutta on niitä monia muitakin asioita jotka herättävät ihmettelyä ja kritiikkiäkin vaikka eivät laittomia olekaan.

Itselle ei 18v iässä olisi tullut mieleenkään edes ajatella suhdetta isäni ikäiseen mieheen. Eikä kyllä vielä tässä vaiheessakaan kun oma ikä alkaa olla lähempänä neljääkymmentä kuin kolmea kymmentä, siitäkään huolimatta että oma mies on minua 10v vanhempi.

Nyt minun olisi helppo tässä todeta että eihän iällä ole merkitystä ja pääasia että kumppanit rakastavat toisiaan. Mutta rehellisyyden nimissä, kun tässä nyt katselen noita kahta nuorinta tytärtäni niin kyllä varmasti tulisi vedettyä kahvit väärään kurkkuun jos jompikumpi heistä 18-kesäisenä toisi näytille nelikymppisen ukon. Vaikka tämä kuinka pitäisikin tytärtäni kuin kukkaa kämmenellä...

Mutta sinä tai kukaan mukaan ison ikäeron pariskunnista ette tarvitse minun hyväksyntääni liitollenne enkä rupea siinä mitään ääneen kauhistelemaan vaikka sitten mielessäni jotain ihmettelisinkin.

 

[Blue]

[QUOTE="niina";28565130]Silloin ihmisessä on jotakin vikaa ja hän joutuu holhoukseen, mutta puhukaamme nyt ihan normaaleista täysi-ikäisistä ihmisistä.

Ei missään olosuhteissa.

Vai kuuluuko sinun ja miehesi henkilökohtainen elämä naapurin Sirkalle?

Kuuluuko sinun ja miehesi henkilökohtainen elämä valintatalon kassan tädille?

Kuuluuko sinun ja miehesi henkilökohtainen elämä työtovereillesi?

Kuuluuko sinun ja miehesi henkilökohtainen elämä ystävillesi?

Kuuluuko sinun ja miehesi henkilökohtainen elämä vanhemmillesi?

EI.[/QUOTE]

Kyllä, on tilanteita, normaaleillakin ihmisillä, jolloin heidän henkilökähtainenkin elämänsä on muidenkin asia. Varmasti jos oikein ajattelet niin ymmärrät.

 

["niina"]

Miksi muiden ihmisten pitäisi hyväksyä minun parisuhteeni saati ikäeroa joka minulla on puolisooni?
Mielipiteitä maailmaan mahtuu, mutta eikö se riitä että itse hyväksyn puolisoni sellaisena ja sen ikäisenä kuin hän on.

Juuri näin.

 

["niina"]

Henk.koht olen sitä mieltä että jokainen täysi-ikäinen saa elää sen ikäisen kanssa kuin tahtoo, mutta pitää muistaa että paljon vanhempi puoliso myös vanhenee aikaisemmin ja häntä ei saa sitten hylätä sen takia kun terveys alkaa pettää. Rakkaus kestää loppuun asti.

Tämän luulisi olevan jokaiselle nyt itsestäänselvyys?

 

[lucifer]

[QUOTE="niina";28565151]Tämän luulisi olevan jokaiselle nyt itsestäänselvyys?[/QUOTE]No, monelle nuoremmalle se näyttää tulevan yllätyksenä.

 

["niina"]

[QUOTE="Vieras";28565095]Tietenkin saa tuomita, jos joku tekee pahaa.
Siitä ei saa tuomita, jos joku elää onnellisena kumppaninsa kanssa - vaikka olisikin potentiaalisen tuomitsijan kannalta epäkonventionaalinen ikäero.[/QUOTE]

Aivan.

 

["Sandelson"]

Porvoosta taas, päivää!

 

[LG]

10v. ikäero on vielä ok. Mä en vois olla jotain 60v. miehen kanssa. Liian vanha ja melkein saman ikäinen kuin mun vanhemmat. 20v. ikäero on jo liikaa. Jos on useampi vuosi ikäeroa niin mies saa olla se nuorempi. Mä en voi olla jotain 50v. kanssa. yök

Niin ja makunsa kullakin.

 

["niina"]

Okei, eli sun jutultasi meni pohja. Sinun mielestäsi ei kenenkään pidä puuttua täysi-ikäisen elämään mutta kuitenkin sinä olet puuttumassa eri lailla toimijoiden elämään.

Hyvän puolesta täytyy puhua ja pahaan puuttua.

Kannatatko sinä esimerkiksi toisten ihmisten kiusaamista sitten?

 

[vaikka]

[QUOTE="niina";28565151]Tämän luulisi olevan jokaiselle nyt itsestäänselvyys?[/QUOTE]Onkohan näin? Jos itse olet vielä nuori, ja toinen ei kykene tyydyttämään esim. seksuaalisesti sua, niin tyytyisitkö tällaiseen vuosikausiksikin?

Tokihan saman ikäinenkin voi sairastua vakavasti, mutta itse en ainakaan jaksaisi alkaa "hoitamaan" paljon minua vanhempaa puolisoa.

Mutta jokainen tiedostaa varmasti nämäkin asiat omalla kohdallaan. Itselläni on 6v nuorempi puoliso. Välillä ajattelen että onko sekin liikaa

 

["vieras"]

[QUOTE="niina";28565174]Hyvän puolesta täytyy puhua ja pahaan puuttua.

Kannatatko sinä esimerkiksi toisten ihmisten kiusaamista sitten?[/QUOTE]Sä et näe mitään ongelmaa isossa ikäerossa? Jossain tapauksessa se vaan on sairasta, vaikka miten uhoat!

 

[Blue]

[QUOTE="niina";28565174]Hyvän puolesta täytyy puhua ja pahaan puuttua.

Kannatatko sinä esimerkiksi toisten ihmisten kiusaamista sitten?[/QUOTE]

Edelleen, oman mielipiteen omaaminen ja sen julkituonti ei ole kiusaamista.

 

[rffr]

[QUOTE="niina";28565145]Juuri näin.[/QUOTE]

Miksi sitten tälläinen ketju, jos sillä mitä toiset ajattelevat sinun parisuhteesta ei ole merkitystä.

Mitä on (täysi-ikäisen lapsen) parisuhteen tuomitseminen?

Esim. avioliiton esteissä ikäerosta ei puhuta mitää, joten oikeus parisuhteeseen on vaikka joku, vaikkapa vanhemmat, mielipide olisi tuomitseva.

 

["vieras"]

Saitko sen asunnon ja terapiapaikan Oulusta? Mites muuten on kesä lähtenyt rullaamaan?

 

["niina"]

Jos 18v poikani alkaisi seurustella 50v naisen kanssa, niin todellakin olisi vastaan ja paljon. Tuomitsisin, ja eikö jokainen "kunnon" vanhempi tekisi niin? Ei olisi tällaisella naisella järkeä paljoa päässä, ja mietityttäisi naisen motiivit.

Miettisin myös että missä on kasvatus mennyt pieleen.

Eipä sinun kasvatuksessa mikään ole mennyt pieleen, jos olet lapsesi hyvin kasvattanut. Hän silloin rakastaa ja osaa tehdä oikeita valintoja, välillä tekee vääriäkin, mutta niistä aina jotain oppii.

50-vuotiaskin ja 18-vuotiaskin voi rakastua.

Eikö tärkeintä ole se rakkaus? Se että molemmat välittää ja kohtelee toisiaan hyvin? Ovat onnellisia?

Miksi sinä näet jotenkin etuoikeudeksi tuhota sen ja kehtaat sotkea siihen mukaan vielä jonkun kunnon vanhemmuuden?

 

[??]

Minä ainakin ottaisin heti jonkun papparaisen jos hänellä olisi tarpeeksi rahaa ja testamentti laitettaisiin heti kuntoon! Ja rakastaisin häntä koko sydämestäni hänen lyhyen elämänsä loppuun asti=)

 

["niina"]

Loistava pointti. Kuka normaali aikuinen tarvitsee kenenkään hyväksyntää mihinkään, saati pakkosyöttää omia mielipiteitään muille.

Minusta on pakko laittaa aikuisia ihmisiä vähän ajattelemaan, että mitä sitä kotona neuvottiinkaan. Neuvottiinko, että ei ole sinun tehtävä tuomita tai hyväksyttää muilla toisten täysi-ikäisten ihmisten tekoja.

 

[tällasta]

[QUOTE="niina";28565207]Eipä sinun kasvatuksessa mikään ole mennyt pieleen, jos olet lapsesi hyvin kasvattanut. Hän silloin rakastaa ja osaa tehdä oikeita valintoja, välillä tekee vääriäkin, mutta niistä aina jotain oppii.

50-vuotiaskin ja 18-vuotiaskin voi rakastua.

Eikö tärkeintä ole se rakkaus? Se että molemmat välittää ja kohtelee toisiaan hyvin? Ovat onnellisia?

Miksi sinä näet jotenkin etuoikeudeksi tuhota sen ja kehtaat sotkea siihen mukaan vielä jonkun kunnon vanhemmuuden?[/QUOTE]On olemassa rakkautta ja "rakkautta". Ja todellakin on etuoikeuteni puuttua asiaan, ja puuttuisinkin. Isänsä vielä kovemmin.

 

[Blue]

[QUOTE="niina";28565215]Minusta on pakko laittaa aikuisia ihmisiä vähän ajattelemaan, että mitä sitä kotona neuvottiinkaan. Neuvottiinko, että ei ole sinun tehtävä tuomita tai hyväksyttää muilla toisten täysi-ikäisten ihmisten tekoja.[/QUOTE]

Olet TÄYSIN oikeassa!! Joten lakkaapa sitten näillä puheilla takomasta sitä omaa mielipidettäsi meidän muiden kalloon.