Mietin tuossa aamuyöstä kun 5 kuukautinen vauvamme imeskeli rintaani että kuinka te, jotka pelkäätte kääntyvänne vauvan päälle jos imetätte puoliunissanne, asettelette itsenne siihen imetysasentoon.
Minä oikein tarkkailin asentoani ja totesin että koska imetän vauvaa alapuolelle jäävästä rinnasta (siis kylkimakuulla ollen) niin kätenihän on automaattisesti sellaisessa asennossa etten edes halutessani voisi kiepahtaa vauvan päälle ilman käden siirtelyä.
Lisäksi olen jännästi takakenossa eli kun vauva irrottaa otteensa niin ainoa suunta minulle on kääntyä selälleni.Herään tarjoamaan rintaa aina kun vauva alkaa sitä etsimään, hän tuhisee ja mönkii unissaan minua kohti sen mitä nyt tuon ikäinen kykenee. Olen vauva-aikana aina hurjan kevytuninen, herään pieneenkin inahdukseen vauvan suunnasta.
Tämä on nyt kolmas vierinukutettava vauvamme, en ole hänen kanssaan perhepedissä koska keskimmäinen lapsi ja isäkin nukkuvat makuuhuoneessa. Olen siis vauvan kanssa kahdestaan toisessa huoneessa mutta isossa vuoteessa.
Yritin selvittää itselleni tuosta artikkelista että MIKÄ siitä perhepedistä nyt oikeasti mukamas sen tutkimuksen mukaan tekee vauvalle vaarallisemman paikan kuin yksin nukkuminen mutta ei vaan auennut asia.
Jatkan siis vauvan vieressä nukkumista siihen saakka kunnes hän on kävelevä, sitten siirrymme nukkumaan samaan vuoteeseen isän ja veljensä kanssa. Onneksi meillä on todella iso vuode; tavallisen parisängyn vieressä, kiinni parisängyssä, on yhden nukuttava sänky.