"Kätkytkuoleman vaara viisinkertaistuu vanhempien vuoteessa". Onko jo ollut täällä?

  • Viestiketjun aloittaja Viestiketjun aloittaja tytsi-89
  • Ensimmäinen viesti Ensimmäinen viesti
[QUOTE="vieras";28546445]Sanoinpahan vain, että enemmän tuossa iässä kiinnosti opiskeluihin liittyvät asiat ja muut, eikä mitkään vauvailut. Sama kuin nyt miettisin kovasti, minkälaista laitoshoitoa haluan sitten vanhuusiässä kokeilla ja mistä on eniten hyötyä. Elämä menis ihan turhia murehtiessa, kun vois nauttia hetkestä, joten ei kiitos. Minä nautin hetkestä ja suosittelen sinullekin, jää muuten perhepedit ja muut testaamatta tässä elämässä.[/QUOTE]

Miten opintoihini ja töihini EIVÄT liity lapset ja lapsiperheet? :D
 
Jos joku aiheesta kiinnostunut ei jaksa lukea tuota linkittämääni tutkijoiden yhteenvetoa, tässä yksi sivu tekstistä:

Ten Important Risk Factors That Are Not Included in Carpenter et al. (2013)

1
The researchers importantly did not consider whether the bedsharing was
planned. Previous research from Venneman (2009) showed
no increased risk in planned bedsharing
(versus unplanned). This is an incredibly important
omission.
2
The paper did not consid
er the effects of the mother smoking during pregnancy,
only smoking post birth.
3
Breastfeeding information is too limited to draw conclusions. No difference has
been drawn between frequency and percentage of breastfeeds versus formula
feeds for those ‘p
artially feeding’.
4
The paper only considered ‘illegal drug use’. Many postnatal mothers (0
-
12weeks
after the birth) are prescribed analgesic medication for related birth induced
injuries including but not limited to Caesarean healing, known to have a
sedative
effect. This was not considered at all.
5
Prematurity was not considered at all.
6
Parental exhaustion was not considered at all. Some experts suggest this is
considered to be less than 4
-
5
hours of sleep in the past 24
-
hour period, other
expe
rts advis
e parents to use their instinct
s
. Parental exhaustion naturally impacts
on responsive to infant cues.
7
The researchers did not examine the effect of maternal (and pater
nal) obesity.
8
No differentiation was made between having one or both par
ents in the bed and
importantly the location of the baby. It is advisable that the mother sleeps in
between the father and infant. Equally it was not noted if older siblings were also
present in the bed.
9
The researchers did not consider fully the impact of alcohol consumption by the
father when bedsharing.
10
No mention was made of whether parents were aware of the risks of bedsharing
and how to minimize these before sharing a bed with their infant
 
Mietin tuossa aamuyöstä kun 5 kuukautinen vauvamme imeskeli rintaani että kuinka te, jotka pelkäätte kääntyvänne vauvan päälle jos imetätte puoliunissanne, asettelette itsenne siihen imetysasentoon.

Minä oikein tarkkailin asentoani ja totesin että koska imetän vauvaa alapuolelle jäävästä rinnasta (siis kylkimakuulla ollen) niin kätenihän on automaattisesti sellaisessa asennossa etten edes halutessani voisi kiepahtaa vauvan päälle ilman käden siirtelyä.

Lisäksi olen jännästi takakenossa eli kun vauva irrottaa otteensa niin ainoa suunta minulle on kääntyä selälleni.Herään tarjoamaan rintaa aina kun vauva alkaa sitä etsimään, hän tuhisee ja mönkii unissaan minua kohti sen mitä nyt tuon ikäinen kykenee. Olen vauva-aikana aina hurjan kevytuninen, herään pieneenkin inahdukseen vauvan suunnasta.

Tämä on nyt kolmas vierinukutettava vauvamme, en ole hänen kanssaan perhepedissä koska keskimmäinen lapsi ja isäkin nukkuvat makuuhuoneessa. Olen siis vauvan kanssa kahdestaan toisessa huoneessa mutta isossa vuoteessa.

Yritin selvittää itselleni tuosta artikkelista että MIKÄ siitä perhepedistä nyt oikeasti mukamas sen tutkimuksen mukaan tekee vauvalle vaarallisemman paikan kuin yksin nukkuminen mutta ei vaan auennut asia.

Jatkan siis vauvan vieressä nukkumista siihen saakka kunnes hän on kävelevä, sitten siirrymme nukkumaan samaan vuoteeseen isän ja veljensä kanssa. Onneksi meillä on todella iso vuode; tavallisen parisängyn vieressä, kiinni parisängyssä, on yhden nukuttava sänky.
 
[QUOTE="vieras";28550824]PERHEPETI??? Aiotko tulevassa ammatissasi kovinkin monesti kopata asiakasvauvan kainaloosi? :laugh:[/QUOTE]

Miksi sinusta on niin kovin ihmeellistä, jos kasvatustieteilijää kiinnostaa myös tällainen asia? Minusta on aika kapea-alaista ajattelua, jos ei voisi olla kiinnostunut kuin omaan arkitodellisuuteen liittyvistä asioista.

Tytsin iässä, reilu 10 vuotta sitten olin minäkin kiinnostunut kaikesta ihmismieleen liittyvästä. Kuten myös jo yläasteella parikymmentä vuotta sitten. Tosin pitkään olin eniten kiinnostunut esimerkiksi huumeiden vaikutuksesta ihmismieleen ja eri uskonnoista, eikä minulla ole mitään kosketusta ollut ikinä huumeisiin enkä myöskään ole erityisen uskonnollinen.

Työskentelen päiväkodin johtajana ja edelleen kaikki ihmismieleen liittyvä (sekä ihmiseen yleensäkin) on kiinnostavinta mitä tiedän. Me olemme erilaisia, annetaan kaikkien kukkien kukkia.
 
Sitten itse tutkimuksen lyhyesti; keskustelijat, oletteko perehtyneet yhden keskustelijan linkittämään Unicefin kommenttiin asiasta, tai katoneet tuon #102 linkin?

Itse en purematta niele tätä yhtä kriittisesti suhtautuvaa tutkimusta, mutta korostaisin perhepedin perusteellista pohtimista vauvalle soveltuvaksi. Onko riittävästi tilaa? Onko liikaa peittoja, tyynyjä? Onko patja sopiva, eikä liian pehmeä? Kaikkein turvallisin vaihtoehto on varmasti sivuvaunu, mutta jos vielä lapsia saan lisää niin he tulevat varmaan nukkumaan perhepedissä edelleen ainakin osan yötä.
 

Yhteistyössä