Päivärytmistä lapsen kanssa - en ymmärrä!

[---*]

Musta tuntuu, että "nykyajan" trendi on järjestää lapselle tarkat aikataulut elämään, pienellekin. En todellakaan muista, että ollessani itse lapsi oli kellään tällaista, mutta ehkä sitten sellainen on unohtunut.

Miksi lapsen pitää mennä juuri tiettyyn täsmälliseen aikaan nukkumaan? Niin, että tunnin heitto on kauheaa. Ja se, että klo 8 aamiainen, klo 10 ulkoilua, klo 12 ruoka jne. - eikö elämästä tule kauhean tylsää näin? Miksei vaikkapa joskus klo 9 aamiainen, klo 12 ruoka, ulkoilua vasta iltapäivällä jne.

Mulla on useita tuttuja elämässä, joiden lapset on totutettu minuutintarkkaan aikatauluun ja siksi ovat kitiseviä kauhistuksia, kun joskus aikataulu menee pieleen. Ja sitten nämä vanhemmat vielä väittävät, että lapset tarvitsevat aikatauluja ja rutiineja. Perusteleeko mulle joku sen, että miksi lapsi jotenkin ihmeellisen paljon tarvitsee rutiineja elämäänsä? Teettekö sen itseänne ajatellen (ei sillä, että se olisi huono perustelu) vai lasta?

 

["heh"]

Mä voisin kyllä melkein vannoa, että kaikilla niillä tuntemillani äideillä, jotka eivät pidä kiinni rutiineista, on enemmän ja vähemmän ongelmia kitisevien ja yliväsyneiden lasten kanssa...

 

["vieras"]

Onko sinulla lapsia? Ei taida olla. Rutiinit tuo turvaa lapsen elämään. Usko tai älä, mutta lapsi ei koe tylsäksi ihan samoja asioita kuin aikuinen.

 

["vieras"]

Tai nämä minuuttitarkat aikautaulut ovat paras tapa selviytyä näiden "kitisevien kauhistusten" kanssa?

Meillä on yällä hetkellä suht joustavat aikataulut. Mutta oli sellainenkin vaihe, että lounas syötiin klo 11 ja päiväunille klo 12 eikä yhtään myöhemmin, koska lapsi ei väsymystä näyttänyt ennen kuin oli jo ylikierroksilla ja sitten voitiinkin kirkua pari, kolme tuntia rättiväsyneenä kun ei halua nukahtaa. Oli pakko ennakoida, ja sitä ei todellakaan kaikki ymmärtäneet.

Jotkut lapset ovat sellaisia, että eivät varoittele tarpeistaan etukäteen ja tarpeen ilmetessä eivät puolta tuntia odottele kun sitä pöperöä väännät, joten on ihan fiksua luoda rutiini, jolloin voit a) ennakoida ja b) opettaa lapsen ennakoimaan (lapsi osaa odottaa ruokaa / päiväunia tiettyyn aikaan tai tietyn toiminnon jälkeen).

Mutta siitä olen samaa mieltä, että kaikki lapset eivät sitä tarvitse ja toki on myös vanhempia, jotka luovat rutiinit joko vain itsensä tai jonkin ulkoisen syyn (esim. anopin hyvät ohjeet) vuoksi.

 

["sada"]

Mun kaverilla lapsella oli 1veenä niin tarkka rytmi, että altapois!
12.oo TASAN syötiin 12.30 päiväunille, jos unet venähti 13.00 niitä ei saanut nukkua kuin korkeintaan tunnin.
Illalla yöunille sai lapsen 23.00. Ja sekin kauheen tappelun kera!

Meillä on noin aikataulut -1/+1 Päivöunia saa posottaa niin paljon kuin haluaa.
Illalla nukahtaa AINA 20.30
Jos ei nuku päiväunia, niin yöunet menee ihan puihin!

 

[Pikkurouva74]

Mulla ja sisaruksillani oli kyllä ainakin kouluiässä hyvin tarkka aika, jolloin piti olla sängyssä ja milloin piti sammuttaa valot.

 

["kolmen äiti"]

On aivan tunnustettu tosiasia, että rutiinit luovat turvallisuutta lapselle.
Mutta kyllä siinäkin pitää pysyä järki kädessä.
Ei maailma kaadu siihen, jos jonakin päivänä rutiini rikkoutuu (tai esim lomalla ei mennäkään arkirutiinin mukaisesti).
Joskus on ihan mukava rikkoa sitä ihan tarkoituksellakin.
Ja sitten taas palataan siihen turvalliseen tuttuun rutiiniin

 

["aapee"]

Kyse ei ole siitä, että rutiinit olisivat tylsiä tms., mutta kyllähän lapsenkin pitää oppia, että elämässä joustetaan tilanteiden mukaan eivätkä päivät ole keskenään samanlaisia.

Ihmisellä pitää toki jonkinlainen päivärytmi olla, mutta tarvitseeko sen olla aivan kellontarkka? Menettekö itsekin nukkumaan aina tasan klo 23?

 

["vieras"]

Kun on rytmi ja rutiinit, niin on helppoa. Minulla on adhd ja lapsilla myös (tosin sitähän ei tiedetty, kun pieniä olivat), joten on tavallistakin tärkeämpää, että on rutiinit kunnossa. Ei paljon tartte ajatella, kun aina syödään klo 11-11.20, päiväunet on 12-14.00 ja iltaruoka 17.00, iltatoimien aloitus klo 19.00 ja sänkyyn 19.45. Toki vartin ja joskus jopa puolen tunnin heitot sallitaan, mutta muuten mennään tällä setillä.

 

["aapee"]

Poikkeukset poikkeuksina - kyllä varmasti monet erittäin herkät lapset, tarkkaavaisuushäiriöiset jne. kaipaavatkin täsmällisiä rutiineja. Silti väitän, että suurin osa lapsista selviää ihan hyvin löysemmälläkin aikataulutuksella.

Olen kuullut tuon lauseen usein - "rutiinit luovat turvallisuutta". Se ei mielestäni tarkoita mitään. Mitä turvallisuutta? Miten luo? Tää on toki saivartelua, koska kyllähän se on ahdistavaa, jos mitään ei voi ennakolta ennustaa. Mutta voisiko olla niinkin, että joustamattomat rutiinit luovat joustamattomia lapsia ja aikuisia?

 

["Hiphei"]

Kyllä mä muistan lapsuudessa, että kavereilla oli tietty ruoka-aika tai nukkumaanmenoaika. Meillä syötiin säännöllisesti ja mentiin ajoissa nukkumaan, muttei kello kädessä.

Itseä rutiinit ahdistavat ja lapsi näyttää olevan samanlainen. Huomasi jo vauvana, että rytmin luominen on aivan turhaa. Mies yritti kun oli kotona pidempään kun lapsi oli noin 9-11kk ja totesi, että "tälle lapselle ei saa rytmiä".

Eli meidän perheessä syödään suht. säännöllisesti ja yritetään mennä nukkumaan ysiin mennessä jos on tarha seuraavana päivänä. Lapsi on ollut aina helppo matkakaveri, kyläily-ystävällinen jne. Etelän lomalla voi lähteä illalla syömään ja muksu kiipeää ja nukahtaa rattaisiin jos ei jaksa valvoa. Uutenavuotena koetettiin kuinka pitkään 5v valvoo jos antaa valvoa. Vastaus klo 1.30 asti. Meni iloisena nukkumaan ja heräsi iloisena klo 10.

Mutta on helppo sanoa kun lapsi sattuu olemaan ennalta luettavissa olevaa sorttia, joka ei kärsi aikataulujen heitosta.

 

["Hiphei"]

Mä muuten ihmettelin tätä aikaista rutiinitrendiä kun olin hoitovapaalla. Meillä oli kaikki avoimet päiväkodit yms. klo 9-12. Me päästiin liikkeelle vasta klo 12, eli puistot oli aina tyhjiä. Myös kunnalinen päivähoito osoittautui meidän perheelle hankalaksi kun aamupalan sai vain jos tuli klo 8 mennessä ja lapset söivät jo klo 11. Nyt yksityisessä tarhassa aamupalan saa jos tulee 9 mennessä ja ruoka on klo12.

Mutta yksityiselämässä en ole minuuttiaikatauluttajiin törmännyt. Kyllä meidän pihalla näin kauniilla ilmoilla leikitään vielä kasin aikaan illalla täyttä häkää. Talvella ollaan kaikki kerätty mukulat iltapalalle ja iltatoimiin jo aiemmin.

 

["mmm"]

Meillä ei ole rytmiä koskaan rytmin vuoksi luotu. Lapsi on itse määrännyt rytmin: syödään silloin kun on nälkä ja nukutaan kun nukuttaa. Sillä seurauksella että päiväunille on halunnut koko ikänsä klo 13:00. Noin 5-10 minuuttia enne yhtä alkaa kaivella unikavereitaan ja muutaman minuutin yli yhden on unessa. Riippumatta siitä, mihin aikaan on aamulla herätty (okei, yleensä herää 7:20 eikä tästäkään ole monia poikkeuksia). Pikkuveli 6 kk taitaa olla samanmoinen: nukahtaa illalla 21:30 ja max 5 min heitto on tuossa. Vaikka nukkuin vikat päikkärit 19-20. Tähän kun lisätään se tosiasia että lapsilla (ja ihmisillä yleensä) on nälkä 2-3 h välein, niin ei siinä päivässä nyt kovin paljon vaihtelua ole vaikkei kellon mukaan eletäkään. Itse lakkasin pitämästä rannekelloa kun esikoinen syntyi ja nyt mulla on melko tarkka sisäinen kello, joka kyllä kertoo ajankulun.

 

["Vieras"]

Mulla on itelläki nälkä aina tiettyyn aikaan päivästä joten senkin takia syödään samoihin aikoihin joka päivä. Toki lapset on tottuneet samaan rytmiin jansen mukaan mennään. Toki aikatauluista joustetaan tilanteen mukaan, ulkoilu venähtää kun kaikilla on kivaa, illalla vieraat viipyvätkin yli lasten nukkuma-ajan jne. Tottakai näistä muutoksista seuraa jonkinverran kitinää ja yliväsymysriehumista, mutta minusta tuommoset oikuttelut on helppo hyväksyä kun tietää mistä ne johtuu, ei se sinänsä oo vaarallista jos lapsi kiukuttlee tai riehuu eikä elämästä pidä yrittää tehdä sellaista ett lapsi ei koskaan missään tilanteessaa vaan kiukuttelisi.

 

[leijona76]

Musta tuntuu, että "nykyajan" trendi on järjestää lapselle tarkat aikataulut elämään, pienellekin. En todellakaan muista, että ollessani itse lapsi oli kellään tällaista, mutta ehkä sitten sellainen on unohtunut.

Miksi lapsen pitää mennä juuri tiettyyn täsmälliseen aikaan nukkumaan? Niin, että tunnin heitto on kauheaa. Ja se, että klo 8 aamiainen, klo 10 ulkoilua, klo 12 ruoka jne. - eikö elämästä tule kauhean tylsää näin? Miksei vaikkapa joskus klo 9 aamiainen, klo 12 ruoka, ulkoilua vasta iltapäivällä jne.

Mulla on useita tuttuja elämässä, joiden lapset on totutettu minuutintarkkaan aikatauluun ja siksi ovat kitiseviä kauhistuksia, kun joskus aikataulu menee pieleen. Ja sitten nämä vanhemmat vielä väittävät, että lapset tarvitsevat aikatauluja ja rutiineja. Perusteleeko mulle joku sen, että miksi lapsi jotenkin ihmeellisen paljon tarvitsee rutiineja elämäänsä? Teettekö sen itseänne ajatellen (ei sillä, että se olisi huono perustelu) vai lasta?

Kyllä meillä aikanaan oli ruoka-ajat ja nukkumaan mentiin aina jokseenkin samaan aikaan. Että ei se vaan nykyajan juttu ole. Oma on aina ollut sisäsesti tarkka ruoka-ajasta ja uniajasta ja kylllä ne rutiinit vaan helpottaa elämää, joskaan ei tule katastrofia ellei minuutilleen mennä aina samoin.

 

["Vieras"]

Meillä ei oo minuutti- eikä edes tuntiaikataulua. Aamulla nukutaan niin pitkään kun nukuttaa tai jos tarvii jonnekin nousta niin noustaan. Syödään kyllä mutta kukin silloin kun sopii ja nukkumaan/omaan huoneeseen hiljentymään mennään +-2h päivästä riippuen. Päiväunia nukkuvat jos ja kun nukuttaa.
Hyvin toimii ja lapsia monta ikähaarukassa 11kk-15v.
Molemmilla vanhemmilla epäsäännöllinen työaika, isommilla lapsilla epäsäännöllisiin aikoihin harrastuksia ja minuuttiaikataulut taatusti vain stressaisivat koko perhettä.

 

[leijona76]

[QUOTE="Hiphei";28548365]Mä muuten ihmettelin tätä aikaista rutiinitrendiä kun olin hoitovapaalla. Meillä oli kaikki avoimet päiväkodit yms. klo 9-12. Me päästiin liikkeelle vasta klo 12, eli puistot oli aina tyhjiä. Myös kunnalinen päivähoito osoittautui meidän perheelle hankalaksi kun aamupalan sai vain jos tuli klo 8 mennessä ja lapset söivät jo klo 11. Nyt yksityisessä tarhassa aamupalan saa jos tulee 9 mennessä ja ruoka on klo12.

Mutta yksityiselämässä en ole minuuttiaikatauluttajiin törmännyt. Kyllä meidän pihalla näin kauniilla ilmoilla leikitään vielä kasin aikaan illalla täyttä häkää. Talvella ollaan kaikki kerätty mukulat iltapalalle ja iltatoimiin jo aiemmin.[/QUOTE]

Teillä on varmaa joku poikkeus päiväkoti. Ne missä olen ollut, on menneet siinä aamupala 8 ja lounas 11-ajassa. Tämäkin nykynen joka on yksityinen.

 

[Meillä]

rutiinit on ollut hyvä asia,ei ole minuutilleen ehkä +/- ½h, tarvittaessa lipsutaan enemmänkin. Kaikki vaan sujuu paremmin näin.

 

["minna"]

Mä en vaan oo koskaan oppinut luomaan rutiineja, vaikka lapsia on jo kolme. Ketään ei tunnu haittaavan, että joskus ulkoillaan aamupalan jälkeen ja joskus iltapäivällä ja vaikka vielä uudestaan illallakin. Tänään laitoin kaksi isompaa yhden aikoihin kylpemään. En vaan ymmärrä miten ihmiset edes keksii niin monta rutiininomaista asiaa joka päivälle, että voi oikeasti olla aikataulu aamusta iltaan niin tarkkaan täynnä.

 

[Napoleon Dynamite]

Ei meillä minuutintarkkaa aikataulua noudateta, koska se ahistaa mua! Lapsetkaan ei ole vaativia asian suhteen. Yhteen asiaan usein pyrin, siihen että lounas olisi klo12. Sen jälkeen pikkuhiljaa nukkuu jne. Omalla painollaan mennään. Joskus lapset menevät ( kesällä) kahdeksalta nukkuu joskus taas yhdeksältä. Mulle se tuottaa turhaa stressiä jos tietty aikataulu täytyy olla kun lapset ovat näin iloisia ja tasapainoisia. Jollekkin muulle sopii sitten erilainen tyyli. Molempi parempi