Miehen haluttomuus kulminoitui eilen ja minä haluaisin eron.

  • Viestiketjun aloittaja Viestiketjun aloittaja olen lopussa.
  • Ensimmäinen viesti Ensimmäinen viesti
[QUOTE="Mämä";28448996]No kai sä sitten otat sen eron. En mä näe että tuo tilanne voisi tuosta hyväksi muuttua. Sä syytät miestä siitä ettei sillä ole haluja, ilman niitä on tosi vaikea toimia. Ja seksiin painostaminen saa inhon aikaan koko touhua vastaan, tiedän kokemuksesta.
Tosin pari krt päivässä runkkaaminen silti kuulostaa paljolta, mutta orkku rentouttaa, ja se on oikeastaan vähän eri juttu kuin seksi mullakin. Mä en halua seksiä kenenkään kanssa edes ajatella, se on suorastaan liian rasittava ajatuskin, varsinkin kun mä en yhdynnässä edes saa. Omin käsin homma hoituu minuutissa, ilman rasitusta, eikä tarvitse ottaa kenenkään muun saamista huomioon.
[/QUOTE]

Oletko sinä parisuhteessa itse? Osaisitko yhtään avata sitä puolta minulle miksi et halua seksiä puolisosi kanssa? Jos muuten rakastat häntä jne. parisuhde toimii, mikset halua osoittaa rakkauttasi puolisollesi tuottamalla ja saamalla itsekin mielihyvää? Sitä minä en ymmärrä. Tiedän itse sen ettei minussa ole fyysisesti eikä kai henkisestikään mitään vikaa, ja näin miehenikin sanoo, joten haluaisin vain kuulla sen "pihtaavan" osapuolen version syistä, mieheni kun ei suostu minulle puhumaan.
 
[QUOTE="...";28449084]Tota noin... miten niin "jatkuvasta"? Ei tuossa mielestäni annettu mitenkään ymmärtää, että ap jatkuvasti vonkaisi. Jatkuva torjutuksi tuleminen on kamalaa! Ja mikäli mies tekisi aloitteen pari kertaa vuodessa, niin eikö se ole sinusta parisuhteessa aika harvoin? Minulla on siis ollut sama tilanne, eikä varmastikaan ollut niin, että olisin jatkuvasti ollut vaatimassa. Mutta kuten sanoin; seksiä ei pitäisi joutua edes vonkaamaan, vaan terveessä parisuhteessa sitä haluavat molemmat. Toki voi olla joitain kuukausia, kun on alavire, mutta vuosia ei jaksa kukaan.[/QUOTE]

Ehkä se miehestä tuntuu "jatkuvalta"? Ap tuolla kirjoitti, että hänen mielestään miehen reaktio (sohva) oli kohtuuton. Minusta se kertoo aika hyvin sen, miten täynnä mies tuota tilannetta on. Hän ei todennäköisesti tällä hetkellä edes voisi luvata parempaa tilannetta. Useammassa kommentissa kirjoitetaan, kuinka masentavaa on tulla torjutuksi. Vähintään yhtä masentavaa on olla jatkuvasti pommituksen kohteena, joka katseessa, joka kosketuksessa, joka sanassa alkaa vaan kuulua se pohjustus ja vonkaus seksiin.
 
Ihan varmasti olet oikeassa, että tilanne on miehelle vähintään yhtä ahdistava. Siksipä siihen tarvitseekin hakea apua. Jos haluaa seksiä kolme kertaa vuodessa vuosien ajan, niin se on ongelma parisuhteelle. Mies ei ole ongelma, nainen ei ole ongelma, vaan haluttomuus on ongelma. Mikäli mies haluaisi edes vähän useammin niin ongelma olisi se, että halut eivät kohtaa.

[QUOTE="...";28449102]Ehkä se miehestä tuntuu "jatkuvalta"? Ap tuolla kirjoitti, että hänen mielestään miehen reaktio (sohva) oli kohtuuton. Minusta se kertoo aika hyvin sen, miten täynnä mies tuota tilannetta on. Hän ei todennäköisesti tällä hetkellä edes voisi luvata parempaa tilannetta. Useammassa kommentissa kirjoitetaan, kuinka masentavaa on tulla torjutuksi. Vähintään yhtä masentavaa on olla jatkuvasti pommituksen kohteena, joka katseessa, joka kosketuksessa, joka sanassa alkaa vaan kuulua se pohjustus ja vonkaus seksiin.[/QUOTE]
 
[QUOTE="...";28449114]Ihan varmasti olet oikeassa, että tilanne on miehelle vähintään yhtä ahdistava. Siksipä siihen tarvitseekin hakea apua. Jos haluaa seksiä kolme kertaa vuodessa vuosien ajan, niin se on ongelma parisuhteelle. Mies ei ole ongelma, nainen ei ole ongelma, vaan haluttomuus on ongelma. Mikäli mies haluaisi edes vähän useammin niin ongelma olisi se, että halut eivät kohtaa.[/QUOTE]

Samaa mieltä.
 
Tekstisi alku oli kuin omasta näppiksestä lähtöisin. Meillä sama ongelma, että miehen libido paljon matalempi kuin itsellä. Suhdetta takana kohta 9 vuotta ja yksi lapsi löytyy. Asia oli jo alussa näin päin, mutta ei kovin pahana.
Usein torjutuksi tuleminen tuntuu kyllä kurjalta. Ja se kun huomaa, että kun koittaa vihjailla että josko tänään, niin toinen ahdistuu, tosin vain lievästi. Ehkä meillä tilanne vähän parempi kuin sinulla ap, mutta kyllä erokin on itsellä käynyt mielessä. Ajatus siitä, että joutuu elämään koko loppuelämän puutteessa, saa mietteliääksi. Toivon, että kyse on vain hetkellisestä haluttomuudesta ja että asiat helpottavat vielä. Terapiaakin olen ehdottanut, mutta mies ei halua. Meillä ei muutenkaan mies enää halaile tai pussaile tai sano rakastavansa. Ei vain kuulemma ole sellainen, joka osaisi näyttää tunteitaan. :/
Tuo ap, että toinen runkkaisi seksin sijaan kyllä satuttaisi vielä enemmän, kun tietäisi että se on itseltä pois. Ja vielä noin paljon! Entä jos mies suostuisi vaikka viikon ajan kokeilemaan, että jättäisi runkkauksen pois ja poistaisi paineet mieluummin sinun kanssa? Kuulostaa kyllä, että miehesi ei ole ollenkaan sinut seksuaalisuutensa kanssa ja hänen pitäisi/olisi hyvä päästä puhumaan asiasta ihan asiantuntijan kanssa. Ja jos saisit miehen tajuntaan, että jokainen lähentely ei ole yritys päästä vällyjen alle? Vaikkapa niin, että kerrot miehelle aamusta, että tänään haluan kosketella ja halailla sinua, mutta ilman että olen painostamassa sinua mihinkään.
 
Mulle tuli tekstistä mieleen että miksi miehen olisi pitänyt kosketella naista? Miksi nainen,joka haluaisi seksiä ei voisi ensin kosketella miestä virittääkseen tunnelmaa?

Kyllä mullakin olisi kiusaantunut olo jos mieheni vetäisi käteni kosketellakseen häntä ja kun en sitä tekisi niin koskettelisi itseään. En TOD olisi missään seksituulella sen jälkeen
 
[QUOTE="...";28449065]Mä en ole ollenkaan varma, onko se mies tässä, jonka terapiaan pitäisi mennä....eikö kukaan näe tätä niin, että mies on vaan kertakaikkiaan kyllästynyt ja ahdistunut vaimonsa päällekäyvästä käytöksestä ja jatkuvasta seksin tuputuksesta? Ap jo tuolla kirjoitti, että mies jo kavahtaa kaikkea kosketusta, koska hänestä tuntuu että kaiken pitäisi johtaa seksiin. No ei ihme että tuntuu!

Ehkä se onkin ap, jonka pitäisi puhua lukkoja auki. Miksi pitää jatkuvasti tulla hyväksytyksi seksin kautta? Miehen haluta? Keneltä ja miksi sinä loppujen lopuksi niin kovasti hyväksyntää kaipaat?

Ainoa ongelma tässä on, että halut eivät kohtaa. Ap: n miehen käytöksessä ei ole välttämättä mitään vikaa.[/QUOTE]

Edelleen en ole jatkuvasti päällekäyvä, meillä on niin paljon muitakin asioita elämässä kuin vain seksi. Mutta onko susta tosiaan kohtuullista että mun pitäis tyytyä siihen pariin kertaan kuukaudessa kun oikeasti haluaisin 4-5krt viikossa ja tässä asiassa mentäis vaan sen vähemmänhaluavan osapuolen ehdoilla? Mä kuitenkin AINA suostun miehen seksiehdotukseen vaikka sellainen tulisikin kun mulla on ns. pää kipeä, ihan vaan siksi että niitä tulee niin harvoin. Mieheni ei kuitenkaan koskaan suostu jos häntä itseään ei haluta. Toisinaan mä vaan satun onnistumaan ehdottamaan just silloin kun mies on kiinnostunut myös, mutta aika harvoin tosiaan.
 
Oletko sinä parisuhteessa itse? Osaisitko yhtään avata sitä puolta minulle miksi et halua seksiä puolisosi kanssa? Jos muuten rakastat häntä jne. parisuhde toimii, mikset halua osoittaa rakkauttasi puolisollesi tuottamalla ja saamalla itsekin mielihyvää? Sitä minä en ymmärrä. Tiedän itse sen ettei minussa ole fyysisesti eikä kai henkisestikään mitään vikaa, ja näin miehenikin sanoo, joten haluaisin vain kuulla sen "pihtaavan" osapuolen version syistä, mieheni kun ei suostu minulle puhumaan.
Mä en ole vakituisessa parisuhteessa nyt itse, ja mä en ihan varmaksi pysty sanomaan että onko mun suhteissani sitten haluja vienyt se muukin huono kohtelu, henkinen väkivalta, yms. seksuaalinen hyväksikäyttö jota olen kokenut. Lisäksi mä kärsin masennuksesta, eikä voimavaroja normaaliin elämään muutenkaan riitä.
Mutta kyllä mä tunnistan ne ajankohdat että haluaisi "antaa" toiselle sitä mitä se tarvitsee enemmän kuin minä. Mutta kun se seksi on rasittavaa fyysisesti, ja todellakin kuten kirjoitin tuolla jossain ketjussa, se mielenkiinto on yhtä korkealla kuin johonkin ikävään kotiaskareeseen. Vaikka kuinka haluaisi haluta, se ei tule. Jos luit tuon linkin, siellä puhuttiin että mieskin saa erektion, silti ei vain ole niitä haluja.
Siinä sä sitten hankaat toisen alapäätä, jolla ei edes ole sitä "seksipeniksen merkitystä" sulle, se on vain uloke josta pissitään.
Voisko jopa verrata gynekologin tai jonkin hoitajan työhön pestessään potilaita. Se sun edessä on vain elin, eikä se aiheuta sussa mitään tuntemuksia.

Siinä sä sitten mietit, että mitä järkeä koko seksissä oikeasti on, ja enkö mä ole riittävä ihmisenä ilman tätä toimintoa.
Moni jää muulla tavoin sairastuneen puolison vierelle, vaikka halvaantuneenkin, vaikkei tämä sitä seksiä pystyisi aina harrastamaan (pakko sanoa ennen kuin joku tulee sanomaan, että tiedän kyllä että useat silti voivat).

Useinhan sitä masennuksenkin kohdalla sanotaan että on typerintä sanoa "ota itseä niskasta kiinni", koska se on ihan sama kuin käskettäisiin juoksemaan kun on jalka poikki. Sitä kykyä ei ole.

Tietysti halutonkin yrittää, ja yrittää. Asia on mielessä päivästä toiseen, ja syyllisyys. Ei vain silloin kun toinen vonkaa.
Mutta samalla kasvaa inho koko asiaan, halut vähenevät entisestään, ja kierre sen kuin syvenee.
Mä olen useassa suhteessa joutunut halujen vähentymisestä riitelemään, kun tosiaan alkuvuosien jälkeen mulla ne vain aina vähenevät. Mutta se riiteleminen tietysti pahentaa asiaa.
Nyt mulla edellisen miesystävän aikana loppui tosiaan mielenkiinto kokonaan, hän ei saanut yhdynnässä, enkä minäkään saa. En vain tunne kuin kipua ja rasitusta. Tuntikausien jauhaminen turhaan alkoi tuntua aivan järjettömältä.
Silti mies jossain vaiheessa pahoitti mielensä, ja valitti mulle, tai siis haukkui, kun ei enää seksiäkään ole.
Mä en vain ymmärrä, hän kai sai siitä jotain, vaikkei lauennutkaan.
Omin käsin omalla tyylillään hän saanee muutamassa minuutissa, mutta minun tehdessäni käsin tai suullakin siihen meni puolesta tunnista eteenpäin. Mulla oli leuat ja kädet jumissa... Yhdynnässä hän ei siis lauennut yhtään kertaa.
Mä tapaan häntä silloin tällöin, ja nytkin kenties tulen viettämään aikaa hänen kanssaan.
Nyt jo tunnen syyllisyyttä siitä että tiedän että hän varmasti haluaa. Hän ei helpolla varmaan ehdota, ja tietääkin mun kokeneen aiemmissa suhteissa ikävää painostusta.
Mä mietin jo että miten mä pystyisin sen suorittamaan. Edes kerran vuodessa.
Ja jos hän jotain aloitetta tekee, niin varmaan ahdistukseni on melkoinen.
Tosiaan itse teen joskus nopean orgasmin, vähän kuin miehesi, että saan vain ohimennen päähäni tehdä, mutta senkin saaminen on mulla parina viime vuotena vaikeutunut, ja se ei oikeastaan enää edes aina tunnu hyvältä, toisinaan vain kivuliaalta.
Pitkä juttu, mutta yritin vähän avata kun pyysit.
 
Niin, jos ei nainen kiinnosta voi olla ettei kiinnosta miehetkään. Jos ihminen itse ei kärsi haluttomuudestaan niin haittaako se? Parisuhde voi tietty mennä.

Minun mieheni ei ainakaan ole koskaan halunnut menettää parisuhdettaan tämän seksiasian takia. Siitä olemme puhuneet monesti, ja se onkin suunnilleen ainoa aihe mitä mies on tähän liittyen ennen tätä aamua suostunut puhumaan.
 
Sanoisin vielä tuosta runkkaamisesta, että tavallaan en tiedä voiko ajatella että se on toiselta pois.
Kun tosiaan se mies ei voi "runkata naiseen", vaan hänellä on heti velvollisuus suorittaa loppuun asti, joten siitä nopeasta orkusta tuleekin paljon vaativampi.
Ehkä nainen voisi antaa luvan tuohon, ja jos joskus innostus herääkin ja jaksaakin, niin sehän olisi sitten hyvä, mutta muuten en oikein tiedä onko se saavana osapuolenakaan kiva kun toinen vain suorittaa, vaikkei oikeasti ole sitä halua. Ja se halu ei siis ole tahdon asia, eikä sillä ole tekemistä toisen ihmisen tai rakkauden kanssa.
Siis ehkä siellä aivokemiassa on jokin vika, ihan kuten voi olla monta muutakin vikaa, mutta tähän kun ei niitä tehokkaita kemiallisia pillereitä vielä keksitty. Vaikka on kai siellä luontaistuotehyllyssäkin lupauksia...
 
[QUOTE="Mämä";28449369]Sanoisin vielä tuosta runkkaamisesta, että tavallaan en tiedä voiko ajatella että se on toiselta pois.
Kun tosiaan se mies ei voi "runkata naiseen", vaan hänellä on heti velvollisuus suorittaa loppuun asti, joten siitä nopeasta orkusta tuleekin paljon vaativampi....[/QUOTE]

erittäin hyvä pointti, mies ei tosiaankaan voi vain purkaa paineitaan naiseen vaan pitää aluksi nuolla pari orkkua ja sitten kestää yhdyntää reipas puoli tuntia vaihtelevissa ja naista hyvin stimuloivissa asennoissa

se on helposti toista tunnin operaatio
 
[QUOTE="...";28449368]kyllä sitä ahdistuu vähemmästäkin jos toinen koko ajan ehdottelee ja hiplaa. alkaisi jo olemaan semmonen olo että seksiä vaaditaan.[/QUOTE]

Teidänkö mielestä minulla ei ole mitään oikeutta vaikka vähän vaatiakin? Kuus vuotta on pitkä aika, kuusi pitkää vuotta mä olen tyytynyt kohtalooni ja edennyt hänen ehdoillaan. Eikö se ole mitään?
 
[QUOTE="Mämä";28449369]Sanoisin vielä tuosta runkkaamisesta, että tavallaan en tiedä voiko ajatella että se on toiselta pois.
Kun tosiaan se mies ei voi "runkata naiseen", vaan hänellä on heti velvollisuus suorittaa loppuun asti, joten siitä nopeasta orkusta tuleekin paljon vaativampi.
Ehkä nainen voisi antaa luvan tuohon, ja jos joskus innostus herääkin ja jaksaakin, niin sehän olisi sitten hyvä, mutta muuten en oikein tiedä onko se saavana osapuolenakaan kiva kun toinen vain suorittaa, vaikkei oikeasti ole sitä halua. Ja se halu ei siis ole tahdon asia, eikä sillä ole tekemistä toisen ihmisen tai rakkauden kanssa.
Siis ehkä siellä aivokemiassa on jokin vika, ihan kuten voi olla monta muutakin vikaa, mutta tähän kun ei niitä tehokkaita kemiallisia pillereitä vielä keksitty. Vaikka on kai siellä luontaistuotehyllyssäkin lupauksia...[/QUOTE]

Mä en ole koskaan ikinä kieltänyt mieheltäni runkkaamista, en vain ollut tähän mennessä tiennyt hänen tekevän sitä noi usein. En aio myöskään jatkossa kieltää sitä, tai edes pyytää josko voisi joskus kohdistaa edes ne hetkelliset halunsa minuun. Mä en kertakaikkiaan enää eilsen jälkeen uskalla tai halua tehdä millaistakaan aloitetta hänen suuntaansa. En minä tahdo olla ahdistava tai varsinkaan kiusallinen.
 
Teidänkö mielestä minulla ei ole mitään oikeutta vaikka vähän vaatiakin? Kuus vuotta on pitkä aika, kuusi pitkää vuotta mä olen tyytynyt kohtalooni ja edennyt hänen ehdoillaan. Eikö se ole mitään?

en ole siis sama kuin edellinen ... tiedoksi vaan. :)

mutta siis miehesi varmaan osaa jo arvata milloin teet sun iskuyritykset. ei toista voi pakottaa seksiin jos ei halua. haluisitko sä antaa miehelle vaan koska hän haluaa? tai tehdä jotain muuta mitä et tahdo?
 
Eikö se oo ihan kiva operaatio?
no sehän se on kun siellä haluttoman aivoissa se ei ole mikään kiva operaatio. Se on vain työläs urheilusuoritus siksi että toisella olisi hyvä mieli. Vähän sama kuin käskisi toista lenkille, kun "kyllähän sä sen teet jos vain tarpeeksi mua rakastat. Jos et tee sitä et kelpaa, enkä mä jaksa enää". Tai no oikeastaan lenkkeilykin on helpompaa.
 
[QUOTE="Mämä";28449455]no sehän se on kun siellä haluttoman aivoissa se ei ole mikään kiva operaatio. Se on vain työläs urheilusuoritus siksi että toisella olisi hyvä mieli. Vähän sama kuin käskisi toista lenkille, kun "kyllähän sä sen teet jos vain tarpeeksi mua rakastat. Jos et tee sitä et kelpaa, enkä mä jaksa enää". Tai no oikeastaan lenkkeilykin on helpompaa.[/QUOTE]

Tosi surullista kuulla. Ehkä mun nyt sitten vaan pitää tämän totuuden varjossa alkaa miettimään loppuelämääni.
 

Yhteistyössä