Oli tosi kivaa olla se lapsi jonka äidillä ei ollut varaa maksaa noita leirikoulumaksuja ja muita retkitouhuja ja olin sitten se joka jäi usein rannalle itkemään. Keksin jotain tekosyitä etten olisi aina joutunut kiusaamisen kohteeksi köyhän perheen lapsena. Suket oli mummolassa, unohdin sen 5e kotiin jne. Luojan kiitos joskus pystyi työllä saamaan itsensä johonkin toimintoihin mukaan, jos oli myyjäisiä tms. Yritin keräillä pulloja jotta saisin edes sen 2e uintilipun, jotta ei taas tarvinnut kuunnella liikunnnanopettajan valitusta kaikkien edessä ja taas saanut kuunnella "Tiinalla on aika köyhä perhe hihihi".
Koko lapsuus piti pelätä koska tulee seuraava rahapyyntö koulussa, edes se 2e. Koska taas piti hävetä kun ei ole edes pieniä tuloja äidillä tai viitseliäisyyttä muutenkaan. Kiva että sä teet lastes eteen, mutta kaikkien vanhemmat ei, onko se oikein niiden lapsia kohtaan?!
Nyt hyvätuloisena ja viitseliäänä vanhemana joka tasan osallistun niin moniin juttuihin kun pystyn, on ehdottoamsti hyvä asia, että myös niiden perheiden lapset kustannetaan meidän antamilla rahoilla, jotta ei tarvitsisi jäädä ulkopuolelle kun sattui syntymään "väärään" perheeseen.
En ikinä pystyisi olemaan niin itsekäs, että kokisin oikeaksi katsoa vierestä kun omat kultalusikkalapseni pääsevät retkille, mutta kylän toinen lapsi ei kun vanhemmat ei osallistuneet johonkin tai ei ollut varaa, kostetaan lapselle.
Eli mun mielestä joko niitä retkiä ei järjestetä ollenkaan sellaisia, joihin pitää vanhemmlta rahaa pyytää, tai sitten pidetään, mutta kaikki pääsee.