liian kiva?
Olen sinkku, mutta mullakin on himoni. En halua pysyvää parisuhdetta juuri nyt, mutta seksisuhde olisi oikein passeli, jos siis sellaisen vaan löytäisi. En ole kovinkaan suorapuheinen, joten baarissa en halua mennä ehdottelemaan seksisuhdetta suoraan, eikä yhdenillan jututkaan oikein kiinnosta samalla tavalla. Päädyin siis nettiin hakemaan seuraa, monellekin eri sivustolle.
Syy siihen miksi joudun koko ajan etsimään uuden kanavan seuranhakuani varten, on se että mä olen ilmeisesti liian hyvä ollakseni totta. En sano tätä ylimielisesti, vaanlähinnä turhautuneena. Olen hoikka, nätti, kohtuullisen nuori (28v), seksuaalisesti kokeilunhaluinen, ja mielestäni ihan mukavakin. Itsetuntoni on kohdillaan, mutta en silti halua jakaa kuvia itsestäni tai puhelinnumeroani jokaiselle kysyjälle, ja kun kieltäydyn näin tekemästä, mua aletaan heti syyttämään vastapuolen taholta feikiksi ja huijariksi, parhaimmillaan jopa mieheksi. Mä en ymmärrä miksi mun pitäisi jo muutaman viestin vaihdon jälkeen olla todistelemassa sitä että olen oikea ja aito ihminen, varsinkin kun samaan aikaan suurin osa miehistä valehtelee sumeilematta mittojaan, ulkonäköään, sänkytäitojaan jne. En myöskään halua sopia treffejä toisen kotiin sillä olettamuksella että "nyt pannaan!", vaan mielummin kävisin kahvilla ensin, olisihan seksisuhteessa se partnereiden välinen kemiakin kuitenkin tärkeää selvittää. Lisäksi en halua joutua tilanteeseen jossa joutuisin vastenmielisen ihmisen kanssa sänkyyn lähinnä siksi että seksistä on jo sovittu. Kuvatkin kun voivat valehdella paljon, eli koskaan ei voi aidosti tietää millainen ihminen on vastassa.
Ongelmani on ilmeisesti se, etten ole ruma, lihava, rupsahtanut ja epätoivoinen nainen joka antaa kaikille jotka keksivät pyytää, ja joka ei levittele kuviaan ja puhelinnumeroitaan täysin tuntemattomien ihmisten haltuun. Mitä mun pitäisi oikein tehdä, valehdella olevani lihava ja kurttuinen, ja sitten huudahtaa kahvittelun aluksi "yllätys!"? Vai luovunko vaan toivosta ja jatkan selibaatissa kunnes jaksan taas alkaa hakemaan parisuhdetta?
Syy siihen miksi joudun koko ajan etsimään uuden kanavan seuranhakuani varten, on se että mä olen ilmeisesti liian hyvä ollakseni totta. En sano tätä ylimielisesti, vaanlähinnä turhautuneena. Olen hoikka, nätti, kohtuullisen nuori (28v), seksuaalisesti kokeilunhaluinen, ja mielestäni ihan mukavakin. Itsetuntoni on kohdillaan, mutta en silti halua jakaa kuvia itsestäni tai puhelinnumeroani jokaiselle kysyjälle, ja kun kieltäydyn näin tekemästä, mua aletaan heti syyttämään vastapuolen taholta feikiksi ja huijariksi, parhaimmillaan jopa mieheksi. Mä en ymmärrä miksi mun pitäisi jo muutaman viestin vaihdon jälkeen olla todistelemassa sitä että olen oikea ja aito ihminen, varsinkin kun samaan aikaan suurin osa miehistä valehtelee sumeilematta mittojaan, ulkonäköään, sänkytäitojaan jne. En myöskään halua sopia treffejä toisen kotiin sillä olettamuksella että "nyt pannaan!", vaan mielummin kävisin kahvilla ensin, olisihan seksisuhteessa se partnereiden välinen kemiakin kuitenkin tärkeää selvittää. Lisäksi en halua joutua tilanteeseen jossa joutuisin vastenmielisen ihmisen kanssa sänkyyn lähinnä siksi että seksistä on jo sovittu. Kuvatkin kun voivat valehdella paljon, eli koskaan ei voi aidosti tietää millainen ihminen on vastassa.
Ongelmani on ilmeisesti se, etten ole ruma, lihava, rupsahtanut ja epätoivoinen nainen joka antaa kaikille jotka keksivät pyytää, ja joka ei levittele kuviaan ja puhelinnumeroitaan täysin tuntemattomien ihmisten haltuun. Mitä mun pitäisi oikein tehdä, valehdella olevani lihava ja kurttuinen, ja sitten huudahtaa kahvittelun aluksi "yllätys!"? Vai luovunko vaan toivosta ja jatkan selibaatissa kunnes jaksan taas alkaa hakemaan parisuhdetta?