Mitenkähän pääsisi liiasta kyynisyydestä

[ainako pessimisti]

No, se on tieysti omasta mielestänikin ihan hyvä piirre itsessäni, että osaan suhtautua asioihin kriittisesti, ja että en ole joka asiassa höynäytettävissä oleva naiivi idiootti.

Mutta... jotenkin vaan tuntuu siltä, että kriittisyys ja kyynisyys menee välillä omalla kohdallani liiankin pitkälle. Siis se on aika pelottavaa, kun huomaa aina vain yhä useammasta asiasta ajattelevansa vain, että mitähän huijausta ja vilunkipeliä tähänkin liittyy. Ja liian helposti muista ihmisistä pahaa, ja että he vain yrittävät hyötyä minun (tai ylipäänsä muiden ihmisten kustannuksella).

Pelottaa, että pystynkö edes tulevaisuudessa solmimaan mitään läheisiä ihmissuhteita, jos liian helposti ajattelen uusista tuttavuuksista pahaa.

 

["mies"]

Aiheellinen pelko ja asia, josta itse olen paljon puhunut palstalla. Tosi moni etenkin 25+ suomalainen nainen on pelkäävä, kielteinen, tosi realistinen, lannistuva, synkkä, jne. Näin ei tarvititsisi olla. Olen usein ajatellut noin yleisesti, että siinä missä amerikkalainen on liian toiveikas ja myönteinen, suomalainen on liian epäilevä ja kielteinen.

Ihanteeni on asiassa Ranska, jossa "saa" unelmoida ja olla luova ja tunteellinen hyvin spontaanisti ja ekspressiivisesti, mutta jossa myös tietty älykäs ja hienostunut (ei vain suomalaisen suorasukainen!) järki on käytössä ja arvossa.

Omasta kokemuksesta voin sanoa, että unelmointi ja haaveet on tosi tärkeää monella elämänalueella. Ehkä paras apu olisi esim. jokin aihetta käsittelevä kirja tai sitten joku kokemus. Toisaalta ihmisen luonnekin vaikuttaa.

 

[Mythago]

[QUOTE="mies";28336861]Aiheellinen pelko ja asia, josta itse olen paljon puhunut palstalla. Tosi moni etenkin 25+ suomalainen nainen on pelkäävä, kielteinen, tosi realistinen, lannistuva, synkkä, jne. Näin ei tarvititsisi olla. Olen usein ajatellut noin yleisesti, että siinä missä amerikkalainen on liian toiveikas ja myönteinen, suomalainen on liian epäilevä ja kielteinen.

Ihanteeni on asiassa Ranska, jossa "saa" unelmoida ja olla luova ja tunteellinen hyvin spontaanisti ja ekspressiivisesti, mutta jossa myös tietty älykäs ja hienostunut (ei vain suomalaisen suorasukainen!) järki on käytössä ja arvossa.

Omasta kokemuksesta voin sanoa, että unelmointi ja haaveet on tosi tärkeää monella elämänalueella. Ehkä paras apu olisi esim. jokin aihetta käsittelevä kirja tai sitten joku kokemus. Toisaalta ihmisen luonnekin vaikuttaa.[/QUOTE]

Eeet kai? :xmas:

 

["mies"]

Eeet kai? :xmas:

Buahahaha!! I rule this palsta! >:-D