Mitä mieltä olet sukupuolisensitiivisestä(/neutraalista) kasvatuksesta? Onko täällä sukupuolisensitiivisiä kasvattajia?

  • Viestiketjun aloittaja Viestiketjun aloittaja tytsi-89
  • Ensimmäinen viesti Ensimmäinen viesti
Mä en jätä kantamatta mitään mikä vaati kantamista sillä hetkellä. Ehei, not my cup of tea jäädä ootteleen miehisiä lihaksia...;)

Mä jätän. Tiedätkö, sellaset jutut, joita en yksinkertaisesti vain JAKSA edes nostaa. Pakkohan ne on jättää, jos ei liiku niin ei liiku. Yleensä mies auttaa mua sitten niissä. Tai siis puoliso. Tai se henkilö, joka on siittänyt mun lapsen. If you know what I mean ;)
 
Hih, no muutama akateeminen hörhö on esitellyt perhe-lehdissä sukupuolineutraalia kasvatusta ja näkemystä. Mutta se lienee marginaali-ilmiö.
Ja jotenkin mua ihmetyttää termi sukupuolineutraali avioliitto tai -parisuhde...mitä hemmettiä...stermillä siis tarkoitetaan kahden samaa sukupuolta olevan liittoa..ja siinä suhteessa kaksi ihmistä ovat joko sosiaaliselta tai biologiselta sukupuoleltaan samaa sp:ta.

Simppeliä: avioliittoinstituutio olisi sukupuolineutraali, yksilöt ei ;)
 
Alkuperäinen kirjoittaja Mörköäiti;28313623:
Aika mielenkiintoinen esimerkki sinänsä, että ei sekään ihan itsestäänselvyys ole, että mies saisi kaikkialla kulkea ilman paitaa. Nykyisin sitä pidetään monessa paikassa aika epäsopivana, esim. terasseilta saattaa joutua poistumaan, ellei paitaa löydy. Ja olen itse nähnyt Asematunnelin S-marketissa, kun paidattomat miehet ohjattiin kassojen kautta ulos.

Okei, tuo oli vain yksi esimerkki. Mutta tottakai kukin voi miettiä omaa suhtautumistaan tämänkaltaisiin sukupuolitettuihin "sääntöihin".

Sanoinkin että kärjistin :) Kaduilla kesäisin monet miehet kulkee ilman paitaa, helteellä. Ja on ns. kirjoittamaton sääntö länsimaisessa yhteiskunnassa etteivät naiset sitä tee. Otin sen vaan esimerkiksi näistä kulttuurisista säännöistä joita lainaamani kirjoituksen kirjoittaja koettaa välttää.



No tämä on kyllä aika kaukaa haettu teoria. Kyllä ihmiset kasvavat homoiksikin, jos ovat kasvaakseen, vaikka ympäröivä maailma kuinka tyrkyttäisi heteromallia. Ja ei tuollaista kasvatustyyliä oikeasti ole olemassakaan, mitä tässä ketjussa yritetään maalailla - siis jotain, missä ei edes kerrottaisi lapselle ikinä sukupuolten olemassaoloa. Eikä sellainen toki toimisikaan, viimeistään päiväkoti-iässä asiat tulisivat esiin.

Mun mielestä ei yhtään kaukaa haettu teoria. Et voi tietää syntymähetkellä tai kohdussaollessa millainen persoona ja luonne lapsellasi tulee olemaan. Jotkut ovat niin vahvoja että se luontainen naisen tai miehen sukupuoli-identiteetti voimistuu vaikka äiti ja iskä kovasti hanttiin pistäisivätkin, jotkut menevät sekaisin. Mitenkäs nämä sukupuoliset asiat sitten voivat tulla viimeistään siellä sukupuolineutraalissa päiväkodissa esiin? Jasiis homoseksuaaliksi ei kasveta, se ominaisuus sinussa on jo syntymähetkellä, aivan kuten heteroseksuaalisuuskin. En oo vielä yhdenkään homoseksuaalin kuullu sanovan tai nähny kirjottavan että:"hei musta on kasvatettu homo/lesbo ja siks mä oon homo/lesbo" En usko siihen että ihmisen voi kasvattaa seksuaaliselta suuntautumiseltaan joksikin muuksi kun mitä hän syntyessään on, mutta sekaisin sen sukupuoli-identiteetin voi kyllä saada ja sitäkautta helvetisti ongelmia tulevaan aikuisikään. Lapsen oma tahto ja valinta vaikuttaa hyvinkin paljon sukupuoli-identiteetin muodostumiseen, mun mielestä sitä tulisi silloin myös vanhempien tukea eikä olla niinkuin sukupuolta ei oliskaan.



Eivät ne nimet mihinkään sukupuolettomaan kasvatukseen liity. Mutta kyllähän jokaisella silti on oikeus valita sukupuoli-identiteettinsä, oli nimi sitten sukupuolton tai sukupuolellinen. Tosin yleensä sukupuoli-identiteettiä ei sinänsä "valita", mutta kuitenkin... ja ainahan se ei toki olekaan sama kuin mihin genitaalit viittaisivat.

Ai eivät vai? No miksi sitten olen saanut lukea useistakin sukupuolineutraalin kasvatuksen kannalla olevista vanhemmista jotka ovat lapsensa nimenneet niin ettei nimestäkään voi päätellä kumpaa sukupuolta lapsi edustaa? Mitä pahaa siitä lapsen kehitykselle aiheutuu että pojalle annetaan miehen nimi ja tytölle naisen nimi?

Tuon genitaaliviittauksen laitoinkin sen vuoksi, että vaikka vanhempia kuinka ketuttais se, että lapsi todellakin on jotain muuta kun sukupuolineutraali, niin genitaaleja eivät pysty lapselta viemään.

Sinkkosen kirja Sukupuolella on väliä, on ihan hyvää luettavaa ;)

Mulle sana sukupuolineutraali tarkottaa samaa kun henkilö joka ei tiiä onko mies vai nainen, jolle ei ole muodostunut minkäänlaista sukupuolista identiteettiä kun sitä ei ole saanut vapaasti muodostua. Onko semmonen ihminen varmasti sinut itsensä kanssa?
 
  • Tykkää
Reactions: BootyPeppi
Hih, no muutama akateeminen hörhö on esitellyt perhe-lehdissä sukupuolineutraalia kasvatusta ja näkemystä. Mutta se lienee marginaali-ilmiö.
Ja jotenkin mua ihmetyttää termi sukupuolineutraali avioliitto tai -parisuhde...mitä hemmettiä...stermillä siis tarkoitetaan kahden samaa sukupuolta olevan liittoa..ja siinä suhteessa kaksi ihmistä ovat joko sosiaaliselta tai biologiselta sukupuoleltaan samaa sp:ta.

Ja neutraalihan on nimenomaan sitä ettei ole kumpaakaan... no miten kahden samaa sukupuolta olevan liitto voi olla sukupuolineutraali??? Ei voi käsittää, mun aivot ei vaan taivu käsittämään tätä.

Mutta eihän tätä nyt voi tähän pelkkään kasvatukseen ja avioliittoon jättää... seuraavaksi täytyy karsia myös kielistä kaikki sukupuolisuuteen viittaava... englannista sanat he ja she, ruotsinkielestä hon ja han, saksasta peräti kaikki kolme sanasukua: maskuliini, femiiniini ja neutri! Eikunjoo, sen neutrin voi ehottomasti jättää, se kun on sukupuolineutraali!! :D

Voi pyhä lehmä en paremmin sano. Ja oon varmaan lukenu ihan samat jutut kun sinäkin MorbidMama, hieman sieppasi aika musta-valkoinen ajatusmaailma :D
 
Tunteiden hulvaton näyttely voi olla myös verho huonoille käytöstavoille. Kyllä mä seurassa helposti nielen kiukkuni tai mielipiteeni jos ne nyt eivät mielestäni aivan välttämättömiä ole esittää. Itseäni vituttaa seurassa jossa kaikki tunteet näytetään avoimesti ja näin myös pahoitetaan helposti seurassa olevan mieli. Vahan kuin se joka sanoo toista läskiksi perustelee asian sillä että haluaa olla rehellinen.

haukkuminen on eri asia kun oman mielipiteen esille tuominen. Tunteiden näyttämisen lisäksi on oltava sosiaalisesti älykäs. Samoin kun tunteiden näyttäminen, myöskään sosiaalinen äly ei tule kaikille luonnostaan. Tarkoitin enemmänkin tilannetta, jossa liian kiltti ihminen sanoo "joo, niin minäkin, aivan, kyllä teen, samaa mieltä, joo, aivan niin", kun oikeasti voisi hyvinkin sanoa "no minusta näinkin on hyvä, oikeastaan minulla ei ole nyt ylimääräistä aikaa siihen, minusta tämä toinen on parempi". Sosiaalisesti älykäs ei loukkaa toistaan vaikka sanoo suoraan. Huutaminen seurassa ei ole älykästä.
 
Viimeksi muokattu:
Alkuperäinen kirjoittaja Mörköäiti;28313285:
On totta, että on tärkeää voida itse valita. Olisi myös tärkeää, että ihmiset joskus käyttäisivät tätä oikeuttaan ja ennen kaikkea antaisivat muiden käyttää sitä omalla kohdallaan.

No niinpä ja ymmärtäisivät, että se mikä toimii itsellä ei toimi toisella.
 
Entä kun pitää mennä kouluun. Liikuntatunnilla pitää vaihtaa vaatteet ja se tehdään erillisissä pukuhuoneissa. Saako teidän kannattajien mielestä esim. Tyttö mennä poikien huoneeseen koska sukupuolella ei ole väliä.
 
Lapsihan on tyttö tai poika. Kuuluu ihan perusasiaan tuo ja nään vain haittaa siitä, jos lapselta esim. salaillaan tuota tietoa eikä asiasta puhuta. Johan siinä identiteetti kärsii, jos lapsen annetaan ymmärtää, että sukupuolessa on jotain häpeällistä.
Kyllä itse olen sekä tyttöjen että poikien äitinä huomannut, että tytöt on tyttöjä ja pojat poikia ilman eri ohjaustakaan.
Yksi tytöistä näki pienenä elämänsä ensimmäisen vauvanuken (en ollut tajunnut ostaa, kun ekat oli poikia), oli noin 9kk ikäinen. Kyllä oli ilme näkemisen arvoinen, kun tyttö huokasi ja konttasi vauvanuken luo ja alkoi heti hoitamaan. En tuollaista pojilla koskaan nähnyt.
 
[QUOTE="Ccc";28314824]Entä kun pitää mennä kouluun. Liikuntatunnilla pitää vaihtaa vaatteet ja se tehdään erillisissä pukuhuoneissa. Saako teidän kannattajien mielestä esim. Tyttö mennä poikien huoneeseen koska sukupuolella ei ole väliä.[/QUOTE]
Kyllä maailma tulee olemaan kylmä näille vanhemmille vielä lapsen kouluvuosina:

Kotikuntani yläkouluissa pojat ja tytöt viedään eri liikuntatunneilla uimaan vanhempien vaatimuksesta. Etteivät tytöt ja pojat joudu uimahalliin samaan aikaan.

Uimahallia ei kuitenkaan ole varattu yksistään koulun käyttöön noina ajankohtina.

:rolleyes:
 
  • Tykkää
Reactions: Ultramariini
Mainitkaapa yksi hyvä puoli sukupuolisensitiivisessa kasvatuksessa. Ei taida löytyä? Mitä hyvää sillä on saatu aikaan? Ihmisiä, jotka ei tiedä onko ne tyttöjä vai poikia? Poikia jotka luulee olevansa tyttöjä?
 
Että pitäisikö mun sitten myös kantaa jotain painavia asioita, vaikka mies jaksaa kantaa huomattavasti paremmin? Kun osa ihmisistä ei vissiin ole oikein sitäkään tajunnut, että miehillä on vain fyysisesti isommat lihakset ja siis enemmän voimaa...

Ei ole olemassakaan tavaraa, jota kukaan nainen ei jaksaisi nostaa, mutta kaikki miehet kylläkin. Siksipä kannattaa ennemmin kokeilla taakkaa ihan itse sen sijaan, että alkaisi kurkkia housuihinsa, että kummat vehkeet sieltä löytyikään.

Jos tätä esimerkkiä lasten maailmaan haluaa tuoda, niin eikö olisikin tyhmää sanoa tytölle, että älä sä nosta juttua x, koska olet tyttö? Yhtä hölmöä olisi painostaa poikaa nostamaan painavaa juttua y, koska poikien pitää jaksaa.
 
Mainitkaapa yksi hyvä puoli sukupuolisensitiivisessa kasvatuksessa. Ei taida löytyä? Mitä hyvää sillä on saatu aikaan? Ihmisiä, jotka ei tiedä onko ne tyttöjä vai poikia? Poikia jotka luulee olevansa tyttöjä?

Rautalanka ei näköjään riitä, tuokaa ratakiskoa!

Hyvä puoli voisi olla vaikkapa se, että ammattia miettivä nuori tyttö uskaltaa hakea metsäkoneenkuljettajaksi ja poika lastentarhanopettajaksi, jos tuntee alan omakseen. Lisäksi kyseisellä kasvatustyylillä voi saada aikaan poikia, jotka uskaltavat ilmaista tunteitaan ja tyttöjä, jotka eivät jättäydy taustajoukkoihin vastoin haluaan. Ymmärrän kyllä, että noi esimerkit menee yli hilseen, jos termit on noin hukassa, mutta ei se haittaa...
 
Ei ole olemassakaan tavaraa, jota kukaan nainen ei jaksaisi nostaa, mutta kaikki miehet kylläkin.

Silti fyysisesti vahva nainen on jotenkin sopimaton ja esteettisesti groteski. Voima miehellä taas on ainakin minun kunnioitustani suuresti lisäävä tekijä itsekin voimailevana. Kenties inhottavin ihmisryhmä itselleni on naisia huonosti kohtelevat rimpulamiehet.
 
[QUOTE="mies";28314969]Silti fyysisesti vahva nainen on jotenkin sopimaton ja esteettisesti groteski. [/QUOTE]

Jaa. Mä en näe mitään groteskia vahvoissa naisissa, jos puhutaan enemmän fitnesstyylistä eikä kehonrakennuksesta. Eikä siinäkään ole mitään sopimatonta, että käsivarressa tuntuu höttöläskin sijaan lihas, mutta nää on tietysti ihan makuasioita.
 
Jaa. Mä en näe mitään groteskia vahvoissa naisissa, jos puhutaan enemmän fitnesstyylistä eikä kehonrakennuksesta. Eikä siinäkään ole mitään sopimatonta, että käsivarressa tuntuu höttöläskin sijaan lihas, mutta nää on tietysti ihan makuasioita.

Toki. Minulle tosi pitkäkin nainen (esim. 185 cm) on jotenkin liikaa. Ei yleensä haluta yhtään. Tietenkin joku muu on haltioissaan.

Kyllä nainen saa fitnessiä harrastaa. Lähinnä naisen lihasmassan keruu on kamalaa, itselleni, eli en voi sanoa, ettei sukupuolella väliä. Monessa asiassa sukupuolella on yhä merkitystä, mutta moni etenkin tunne-elämän asia ja etiikan asia myös on nähdäkseni sukupuolesta riippumaton. Mielestäni asiassa pitäisi sekä säilyttää erilaisuus että muistaa samanlaisuus.
 
Ei ole olemassakaan tavaraa, jota kukaan nainen ei jaksaisi nostaa, mutta kaikki miehet kylläkin. Siksipä kannattaa ennemmin kokeilla taakkaa ihan itse sen sijaan, että alkaisi kurkkia housuihinsa, että kummat vehkeet sieltä löytyikään.

Jos tätä esimerkkiä lasten maailmaan haluaa tuoda, niin eikö olisikin tyhmää sanoa tytölle, että älä sä nosta juttua x, koska olet tyttö? Yhtä hölmöä olisi painostaa poikaa nostamaan painavaa juttua y, koska poikien pitää jaksaa.

Sulta tais mennä mun pointti ohi :) Siis pointti oli se, että miksi heikomman ihmisen (joka voi siis myös olla tyttö, mutta ei välttämättä) täytyisi esittää jotain muuta kuin on ja alkaa riuhtoa itseään siksi, että se olisi jotenkin parempi malli lapselle. Mä itse TIEDÄN olevani fyysisesti miestäni heikompi ja hyväksyn sen, joten osaan pyytää myös apua tilanteissa, joissa esim. oma voima ei riitä. Mun mielestäni tärkeämpää on opettaa lapselle, että jotkut ihmiset pärjää toisissa ja jotkut toisissa jutuissa ja että on tärkeää tunnistaa sekä vahvuutensa ja heikkoutensa sekä osata pyytää apua. Siis ettei tarvitse ESIMERKIKSI esittää jotain voimanaista ja hajottaa selkänsä, jos ei sellainen ole.
 
Sulta tais mennä mun pointti ohi :) Siis pointti oli se, että miksi heikomman ihmisen (joka voi siis myös olla tyttö, mutta ei välttämättä) täytyisi esittää jotain muuta kuin on ja alkaa riuhtoa itseään siksi, että se olisi jotenkin parempi malli lapselle. Mä itse TIEDÄN olevani fyysisesti miestäni heikompi ja hyväksyn sen, joten osaan pyytää myös apua tilanteissa, joissa esim. oma voima ei riitä. Mun mielestäni tärkeämpää on opettaa lapselle, että jotkut ihmiset pärjää toisissa ja jotkut toisissa jutuissa ja että on tärkeää tunnistaa sekä vahvuutensa ja heikkoutensa sekä osata pyytää apua. Siis ettei tarvitse ESIMERKIKSI esittää jotain voimanaista ja hajottaa selkänsä, jos ei sellainen ole.

No joskus aikuisen on vähän skarpattava, ettei siirrä lapselle vääristyneitä ajatusmalleja. Esim. kovasti koiraa/hämähäkkiä pelkäävä vanhempi voisi koittaa hillitä pelkonsa ja sen sijaan, että juoksisi huutaen pakoon, olisikin ihan rauhallinen ja tällä lailla osoittaisi lapselle, että tilanne on ihan ok, koira on vaaraton ja mitään syytä pelkoon ei ole.

Samalla lailla voisi ajatella, että sen sijaan, että aikuinen opettaa lapsille, miten "naiset pärjää tässä ja miehet tuossa", hän voisi rikkoa tätä kuviota aina kun mahdollista. Tietenkään 40-kiloisen naisen (tai miehen) ei tarvitse kantaa yksin pianoa, tai muuta älytöntä. Mutta veikkaanpa, että aika monen arjesta löytyy lukuisia tilanteita, jossa sitä vaan nojautuu sukupuolirooliin, ja sillä verukkeella "en mä osaa, ei mun tartte" ja taas asiat hoituvat saman kaavan mukaan. Samallahan lapselle opettaisi sellaista reippauttakin, että uusia asioita voi OPETELLA ja että arjen pikku ongelmista selviää ITSE. Samalla luo pohjaa sillekin, että joskus kotoa muuttava nuori uskoo selviytyvänsä sekä ruuanlaitosta, siivoamisesta, vaatehuollosta, lampunvaihdosta, viemärin aukaisemisesta, taulujen kiinnittämisestä ja kaikista niistä toistaiseksi tuntemattomista haasteista, joita eteen tulee.
 
Hih, no muutama akateeminen hörhö on esitellyt perhe-lehdissä sukupuolineutraalia kasvatusta ja näkemystä. Mutta se lienee marginaali-ilmiö.
Ja jotenkin mua ihmetyttää termi sukupuolineutraali avioliitto tai -parisuhde...mitä hemmettiä...stermillä siis tarkoitetaan kahden samaa sukupuolta olevan liittoa..ja siinä suhteessa kaksi ihmistä ovat joko sosiaaliselta tai biologiselta sukupuoleltaan samaa sp:ta.

En tiedä, mitä lehtiä olet lukenut. Itse olen kyllä lukenut sukupuolisensitiivisesti kasvattavista, sukupuolen kieltävistä en kertaakaan.

Mikä tuossa avioliittoasiassa nyt on niin hankala? Miksi sinusta avioliitto ei voisi olla käsitteenä samalla lailla sukupuolineutraali kuin vaikka "oppilas", "vauva" tai "seurustelu"?
 

Yhteistyössä