Alkuperäinen kirjoittaja Mörköäiti;28310115:
No ei kai lapsille pidä mitään "tykkäätkö Pirjosta vai Samista" -juttuja mennäkään tyrkyttämään! Itse inhoan sitä, että joistain päiväkoti-ikäisten tavallisista kaverisuhteista väännetään "tykkäämis-juttuja" ja siten tehdään tyttöjen ja poikien yhteisleikeistä "outoja". Eli ei, lapselle ei tarvitse tyrkyttää homoseksuaalista identiteettiä sen enempää kuin heteroseksuaalistakaan. Mutta jos lapsi kysyy, voiko perheessä olla kaksi äitiä, niin kyllähän siihen voi vastata "kyllä". Tai niin minä ainakin vastasin.
Uskotko siis, että jos lapsen maailmassa/maailmankuvassa on muitakin kuin heteroita, hänestä voi vahingossa tulla homoseksuaali, (ja sitten hän syyttää siitä vanhempiaan)?
No todennäköisesti en menisi kyselemään noin, kunhan nyt tiedän, että jotkut kysyvät. Ehkä tuo oli vähän huono esimerkki. Se on tosin ihan lasten mielikuvien kehittämää se "tytöt" ja "pojat" erottelu, ettei voi olla poikien kanssa kaveria tai päinvastoin. Tottakai haluan kannustaa siihen ettei näin olisi tai vaikkapa, ettei päiväkodissa olisi vaikka nimilappuja tytöille pinkit ja pojille siniset, että varmasti huomaavat sitten olevansa erilaisia.
No itse taas vastustan homojen adoptiota ja en oikein ymmärrä ajatusta "kahdesta äidistä", koska oikeasti näinhän ei ole. Tietysti jotkut kutsuvat ei biologista isää isäksi, mutta minä en taas kutsuisi sitäkään isää lapsen isäksi. Samoin kun ei isäpuolta isäksi kutsuta. Minusta lapsella ei voi olla kahta äitiä, mutta perheessä voi olla kaksi äitiä, jos heillä on omat lapsensa. Näinhän usein voi olla vaikkapa lesbosuhteessa, jossa molemmat keinohedelmöitetty tai muuten vaan raskaaksi miehen kanssa päässeet. Näiden lasten isät ovat myös olemassa, vaikka eivät asukaan tai olisikaan tekemisissä lasten kanssa. Myös keinohedelmöitytetyllä lapsella on isä. Oikeastaan vastustan myös keinohedelmöitystä, koska lapsi ei voi koskaan tietää jos onkin mahdollisesti mennyt naimisiin sisarensa kanssa. Keinohedelmöitys kumppanin kanssa, joka on ihan virallisesti siihen suostunut ja lapsi isänsä nimen saa tietää, on minusta oikein.
En tietenkään kieltäisi lapselta homouden olemassaolosta ja tottakai voisin kertoa vaikka lapselle, että nuo kaksi miestä tuossa seurustelevat. Jos lapseni kysyisi minulta, miksi minä en ole mennyt naisen kanssa naimisiin, voisin hyvinkin sanoa, että minä pidän enemmän miehistä ja naisen kanssa en olisi voinut koskaan saada lapsia. plah...näinkään en tule sanomaan, jollei lapsi erikseen kysy.
Moni tästä maailmasta on biseksuaaleja, rakastuvat ihmiseen, eivät sukupuoleen. Tietenkin on kannattavampaa rakastua eri sukupuoleen, ihan biologiankin kannalta. En usko, että ihmiselle on joku yksi maailmassa, jonka sitten löytää. Rakkaus on vähän kuin sattumankauppaa.
Se vaikuttaa taustalla samalla tavalla kuin muutkin kasvatusfilosofiani. Pyrin omalla kohdallani välittämään lapsilleni viestiä, ettei heidän sukupuolensa määritä sitä, millaisia ihmisiä he ovat ja että he saavat kasvaa omanlaisikseen ihmisiksi. Heidän ei tarvitse olla kilttejä nöyrtyjiä ja uhrautujia vain koska biologinen sukupuoli on tyttö. Pyrin kannustamaan muut huomioonottavaan rohkeaan itseilmaisuun. Lelut ja vaatteet ovat kovin toissijainen asia tässä. Meiltä löytyy leluja joka lähtöön ja prinsessamekkoihinhan nuo mieluiten tälläytyvät, etenkin keskimmäinen.
