Ymmärrän surusi, ja ajattelen että sinulla on oikeus surra.
Olisi tietysti ollut suotavaa, että olisitte olleet kontaktissa ja puheväleissä, kun tieto raskaudesta tuli, ja jouduttiin tekemään päätöksiä sen jatkamisisesta tai keskeyttämisestä. Mutta näin ei ollut. Raskaus on aika merkittävä juttu naiselle, synnytykseen päättyvä raskaus vielä suurempi äidille, ja aika iso koko yhteiskunnalle sitten muutenkin. Ehkä nyt vain oli sitten niin, että nainen ei kokenut saavansa raskauteensa sitä tukea mitä raskaana olevalle naiselle kuuluu, niinpä hän teki tämän ratkaisun. Ei ollut hänelle helppoa.
Ehkä opit että panemisessa on pakko ajatella pitemmälle. Aina.