Jos mä en vain imettäisi?

[Hyvä äiti]

Okei ja ei pliis mitään "äidinmaito on lapselle parasta ravintoa" ym juttuja. MÄ TIEDÄN!

Mutta.. Homma on niin että mä oon aina ollut vähän sellainen surumielinen ja synnytyksen jälkeen sitten sairastuin tooosi pahasti masennukseen.. Vuosi sitä taisteltiin vastaan ja lääkityksen etc avulla, se on nyt kontrollisssa.

Nyt odotan toista lasta ja lääkitys pitää lopettaa pari kk ennen synnytystä ja toki sitä voi jatkaa sen jälkeen, mutta viimeksi kun olin synnyttämässä, kätilö mainitsi ohimennen ettei ehkä kannata imettää jos on taipumusta masentuneisuuteen.. En sitten koskaan kysynyt siitä enempää, koska halusin imettää ja näin.

Onko se totta? Olisikohan minun kannattavampaa olla imettämättä jotta masennukseni ei uusiutuisi? ... Ihan vain koko perheen hyvinvoinnin takia

 

[Littledeath]

Mä en imettäisi jos sen takia joutuisin lopettaan masennuslääkityksen. Ensinnäkin vierotusoireet jo olis niin pahoja ja sitten se että pää ei kestäs ilman.

 

[Hyvä äiti]

Mä en imettäisi jos sen takia joutuisin lopettaan masennuslääkityksen. Ensinnäkin vierotusoireet jo olis niin pahoja ja sitten se että pää ei kestäs ilman.

Mä joudun lopettamaan sen kuukausi-pari ennen synnytystä ettei vauvalle tule vieroitusoireita... Heti synnytyksen jälkeen kuulemma saa jatkaa, mutta en oikein tiedä haluaisinko edes maidon mukana antaa lääkettä

 

["vieras"]

Minulla masenusoireet helpotti kun lopetin imetyksen. Itse ainakin koin, että imetys ylläpiti niitä hormonihuuruja vahvasti.

 

[waninka]

Mä taas olen kokenut että imetys on tukenut mun jaksamistani. Siitä saatu läheisyys vauvan kanssa ja yhteiset onnistumisen tunteet on olleet tärkeitä. Imettäminen on ollut kivaa silloinkin kun muuten on ollut vaikeaa väsymyksen takia.

 

[Hyvä äiti]

Mä taas olen kokenut että imetys on tukenut mun jaksamistani. Siitä saatu läheisyys vauvan kanssa ja yhteiset onnistumisen tunteet on olleet tärkeitä. Imettäminen on ollut kivaa silloinkin kun muuten on ollut vaikeaa väsymyksen takia.

Hmm.. Mulle imettäminen muutenkin oli yks.. Sanonko mitä. Aina ihan maidossa, haisin ihan maidolle, ja muutenkin se ei koskaan ollut mitenkään "mun ja vauvan" yhteinen hetki Mut ihan vain masennusta ajatellen olen ajatellut etten imettäisi jos siinä on jotain näyttöä että näillä olisi yhteys....

 

[Hyvä äiti]

[QUOTE="vieras";28213662]Minulla masenusoireet helpotti kun lopetin imetyksen. Itse ainakin koin, että imetys ylläpiti niitä hormonihuuruja vahvasti.[/QUOTE]

Tätä mä oon just miettinyt! Mulla ei masennus lähtenyt kokonaan, mutta tunteet ei ollut enää niin pinnassa, enkä ollut niin sekopää

 

["vieras"]

Tätä mä oon just miettinyt! Mulla ei masennus lähtenyt kokonaan, mutta tunteet ei ollut enää niin pinnassa, enkä ollut niin sekopää

Teet niinkuin näet parhaaksi. Itse koin tärkeämmäksi, että vauvalla oli äiti, joka kykeni nauttimaan yhteisestä ajasta, olemaan iloinen ja läsnä, sen itkevän, huolehtivan ja ylihysteerisen äidin sijaan. Kyllä, itse aiheutin maidontulon vähentymisen ja tietoisesti lopetin imettämisen. Enkä siitä koe huonoa omaatuntoa, tietyn tyyppisten ihmisten syyllistämisyrityksistä huolimatta

 

[MsGodDammit]

Minulle ainakin se lyhyt aika mitä mukuloitani olen imettänyt oli aivan kamalaa... Pinna oli niin kireällä kuin vain olla voi ja porua ja pahaa mieltä piisasi kaikesta mahdollisesta ja mahdottomasta taivaan ja maan väliltä. Puhumattakaan siitä kivusta ja jatkuvasta epämukavuuden tunteesta, maidon löyhkästä... yääh. Sinänsä siis käy ainakin minun järkeeni jos masennukseen taipuvaiselle on parempi vaihtoehto unohtaa vain koko homma

 

["Lissu"]

Mä menisin ihan fiiliksen mukaan tuossa tapauksessa... Voithan kokeilla ensin imettää ja jos tuntuu että masennusoireet pahenevat/jatkuvat, niin siirryt sitten heti korvikkeeseen. Ilman muuta laitat oman mielenterveytesi tässä ensi sijalle, vauva kyllä kasvaa korvikkeellakin.

 

[Katylina]

Miksi hankitte lapsen jo nyt, jollei masennuksesi ole paranemaan päin tai jos syntymän jälkeen sinulle tulee takapakkia?

 

["vieras"]

Imettäminen on jokaisen oma päätös ja sitä kannattaa kuitenkin aina kokeilla jos vähänkään on itsellä halua. Ei aina kannata kuunnella hoitohenkilökuntaa tai muita ihmisiä, sillä imetysasia on jokaisen kohdalla yksilöllinen juttu.

Itse rakastan imettämistä, siinä tulee sellainen rauhallinen ja tarvittu olo ja rahoittuu muutenkin tutustumaan vauvaan ja ajattelemaan vaan vauvaa ja itseä siinä tilanteessa. Olisin imettänyt kokonaan ja pidempään, mutta maitoa ei tullut johtune synnytyskomplikaatioista ja imetys olikin aika raskasta osaimetyksellä kun piti aina antaa pullomaitoa lisäksi ja muutenkin maito tyrehtyi jo kun vauva oli 6kk.

Mutta joillekin imetys on vaikeampaa ja hallitsevampaa ja ahdistavampaa ja sen tietää vain jokainen itse mikä on paras tapa.

 

["vieras"]

Joillekin se imetys vaan on ihan kauheeta taistelua, eikä meinaa onnistua. Silloin tuskin kannattaa väkisin räpistellä.

 

[Hyvä äiti]

Miksi hankitte lapsen jo nyt, jollei masennuksesi ole paranemaan päin tai jos syntymän jälkeen sinulle tulee takapakkia?

Toki olen paranemaan päin, mutta eihän sitä koskaan tiedä mitä tapahtuu. Voihan sitä sairastua vaikka synnytyksen jälkeiseen psykoosiin. Yritän vain tehdä kaikkeni ettei masennus tulisi uudestaan

 

[Hyvä äiti]

[QUOTE="Lissu";28213777]Mä menisin ihan fiiliksen mukaan tuossa tapauksessa... Voithan kokeilla ensin imettää ja jos tuntuu että masennusoireet pahenevat/jatkuvat, niin siirryt sitten heti korvikkeeseen. Ilman muuta laitat oman mielenterveytesi tässä ensi sijalle, vauva kyllä kasvaa korvikkeellakin. [/QUOTE]

Joo, tää on ehkä parhain ratkaisu

 

[Hyvä äiti]

[QUOTE="vieras";28213874]Joillekin se imetys vaan on ihan kauheeta taistelua, eikä meinaa onnistua. Silloin tuskin kannattaa väkisin räpistellä.[/QUOTE]

Imtys onnistui oikein hyvin esikoisen kanssa, siitä ei ole kiinni. Sanoin vain tuolla ettei se ollut minulle koskaan mikään "ihana hetki lapsen kanssa", vaan pelkkää ruokintaa.

 

["Jaa"]

No itse en hankkisi lasta, jos olisin sairastunut masennukseen. Mutta jos näin joku tekee, niin suosiolla unohtaisin imetyksen, jos se saattaa pahentaa masennusta.

 

["vieras"]

Mielestäni kannattaa harkita vakavasti asiaa. Itse ottaisin lääkityksen ja lapsi saisi vastiketta. Itselläni ei ollut diagnosoitua synnytyksen jälkeistä masennusta, mutta tosi synkkää oli. Nyt etenkin kun sinulla on jo lapsi, josta pitää huolehtia vauvan lisäksi, niin kannattaa miettiä koko perhettä eikä vain imetystä. Ei se imetys ole niin tärkeää (minkä nyt kaikki kyllä tietää). Tee päätös joka on hyvä koko perheelle. Kyllä se vauva kehittyy ja kasvaa korvikkeellakin. Mutta jos päädyt imetykseen, niin tee sitä niin pitkään kun siitä ei koidu haittaa teidän perheelle.

 

[Hyvä äiti]

[QUOTE="Jaa";28213969]No itse en hankkisi lasta, jos olisin sairastunut masennukseen. Mutta jos näin joku tekee, niin suosiolla unohtaisin imetyksen, jos se saattaa pahentaa masennusta.[/QUOTE]

Mä en ollut masentunut ennen lasta, surumielinen, mutten masentunut, eli ei lääkitystä (tai en tarvetta), diagnoosia.. Mitään.

Mullakin masennus näkyi vain että olin todella vihainen.. En lapselle, mutta miehelle ja itselleni. Joka päivä puin päälle, siivosin asunnon, hoidin lasta, käytin kerhoissa, opiskelin koko äitiysloman ja valmistuin ja nyt opiskelen lisää. Masennus ei ole pysäyttänyt mun elämään, mutta synnytyksen jälkeen vain napsahti, mä raivosin ja heittelin tavaroita ja itkin ja riitelin.. Vuoden juoksin lääkärissä ja ym. Nyt on oikea lääkitys ja kaikki on ihan fine.

Haluan että koko perhe voi hyvin toisen synnytyksen jälkeen ja sitä yritän nyt varmistella. Neuvolassa ei oikein halunnut vielä puhua tästä "ei tässä nyt mikään kiire ole tehdä tälläistä päätöstä".

 

[Hyvä äiti]

[QUOTE="vieras";28214003]Mielestäni kannattaa harkita vakavasti asiaa. Itse ottaisin lääkityksen ja lapsi saisi vastiketta. Itselläni ei ollut diagnosoitua synnytyksen jälkeistä masennusta, mutta tosi synkkää oli. Nyt etenkin kun sinulla on jo lapsi, josta pitää huolehtia vauvan lisäksi, niin kannattaa miettiä koko perhettä eikä vain imetystä. Ei se imetys ole niin tärkeää (minkä nyt kaikki kyllä tietää). Tee päätös joka on hyvä koko perheelle. Kyllä se vauva kehittyy ja kasvaa korvikkeellakin. Mutta jos päädyt imetykseen, niin tee sitä niin pitkään kun siitä ei koidu haittaa teidän perheelle.[/QUOTE]


Kiitti Onneksi mä en ole mikään korvikevastainen eli se tuntuu ihan hyvältä vaihtoehdolta, aina vain tietenkin mietityttää että onkohan se oikein kun toinen on saanut tissiä ja toinen jäis ilman..