HAASTAVA 10-vuotias..en tiedä enää mitä tehdä..

["vieras"]

Ihan itkettää ku miettii tuota lasta. Esikoisemme on 10v. Tonne 8 ikävuoteen asti meni ihan hyvin eikä ollut suurempia ongelmia, mutta nyt parin vuoden ajan hänestä on tullut ihan mahdoton. Tuntuu että se vaikuttaa minun tunteisiin jo häntä kohtaan ja on vaikeaa ottaa esim.lapsi syliin ja halata, kun toisinaan on niin paha.

Joo, ja en todellakaan kaipaa kukkahattutädeiltä kommenttia kasvatuksesta...ehkä se ei ole ihan oppikirjojen mukaan mennyt..mutta parhaamme ollaan yritetty.

Lapsi mm. Kiroilee jatkuvasti, huutaa, ei osaa arvostaa mitään, kiusaa sisaruksiaan tahallaan, haistattelee v*ttua sukulaisille ja meille vanhemmille jnejnejne. Sitten kun laitamme hänet omaan huoneeseen miettimään asioita, mieheni/minä nostetaan ihan todella nätisti tai ohjataan kädestä (niin ettei varmasti satu) niin lapsi menee omaan huoneeseen ja karjuu siellä "isä hakkaa mua, tulkaa auttamaan, äiti repii mua, apuaaaaa" jne..Tosiasiassa tähän lapseen ei olla ikinä -ei koskaan koskettu väkivaltaisesti. Tuo huuto voi jatkua puoli tuntiakin ja samalla kolistelee pattereita. Voitte arvata että kerrostalossa se kuuluu varmaan joka asuntoon.

voimat alkavat olla meiltä vanhemmilta lopussa! Tuntuu että kaikkemme ollaan tehty ja mikään ei auta. Kerran jo tuntu että kohta on pakko antaa jonnekkin hoitokotiin tuo lapsi, kun menee itseltä voimavarat ja järki sen kanssa..

 

[vieras/ap]

ja siis joka ikisestä asiasta saa olla napit vastakkain. Onkohan tää jokin ikävaihe vai onko enää ollenkaan toivoa?

 

[Rockwood]

[QUOTE="vieras";28171605]Ihan itkettää ku miettii tuota lasta. Esikoisemme on 10v. Tonne 8 ikävuoteen asti meni ihan hyvin eikä ollut suurempia ongelmia, mutta nyt parin vuoden ajan hänestä on tullut ihan mahdoton. Tuntuu että se vaikuttaa minun tunteisiin jo häntä kohtaan ja on vaikeaa ottaa esim.lapsi syliin ja halata, kun toisinaan on niin paha.

Joo, ja en todellakaan kaipaa kukkahattutädeiltä kommenttia kasvatuksesta...ehkä se ei ole ihan oppikirjojen mukaan mennyt..mutta parhaamme ollaan yritetty.

Lapsi mm. Kiroilee jatkuvasti, huutaa, ei osaa arvostaa mitään, kiusaa sisaruksiaan tahallaan, haistattelee v*ttua sukulaisille ja meille vanhemmille jnejnejne. Sitten kun laitamme hänet omaan huoneeseen miettimään asioita, mieheni/minä nostetaan ihan todella nätisti tai ohjataan kädestä (niin ettei varmasti satu) niin lapsi menee omaan huoneeseen ja karjuu siellä "isä hakkaa mua, tulkaa auttamaan, äiti repii mua, apuaaaaa" jne..Tosiasiassa tähän lapseen ei olla ikinä -ei koskaan koskettu väkivaltaisesti. Tuo huuto voi jatkua puoli tuntiakin ja samalla kolistelee pattereita. Voitte arvata että kerrostalossa se kuuluu varmaan joka asuntoon.

voimat alkavat olla meiltä vanhemmilta lopussa! Tuntuu että kaikkemme ollaan tehty ja mikään ei auta. Kerran jo tuntu että kohta on pakko antaa jonnekkin hoitokotiin tuo lapsi, kun menee itseltä voimavarat ja järki sen kanssa..[/QUOTE]

Nice:O Huhu huh mitäs jos naapurit tekee tuosta huutelusta turhan ls-ilmon, siis ihan järkkyä käytöstä, kannattaisiko perheneuvolasta, tai psykitriselta, lähteä hakemaan apuja, varmaankin esiteini ikää pukkaa mutta hurjalta kuullostaa!!
Oletko kokeillut perinteiset, viikkoraha pois, känny pois, pelikoneet pois, jos ei osaa käyttäytyä?

 

[vieras/ap]

Kyllä ollaan kokeiltu..Kännykkä oli viikon pois ja itki ja sai raivareita siitä joka päivä, mutta annettiin vasta viikon päästä. Pelikone otettiin pois omasta huoneesta jne... Näistä ei tunnu olevan mitään apua. Tulee tunne ettei lapsi välitä mistään. Ollaan sanottu viimeksi eilen, ettei voi huudella noin ja että miks huutelee noin niin lapsi vastasi ihan pokalla että "no koska te hakkaatte mua". Koskaan tätä lasta ei olla hakattu. Loukkaantuu vaan auktoriteeteistä niin voimakkaasti että on valmis ihan mihin vain.

 

[Määä]

Olisi varmaan viisainta ottaa ammattilaiset avuksi. Jos meinaan lapsi on noin kieroutunut jo, että syyttä huutaa että häntä pahoinpidellään, niin ehkä pikku reissu jossain laitoksessa on kohta ainoa mikä saattaisi auttaa.
Tuskin tuosta enää omin avuin noustaan, tulevina vuosina on odotettavissa vaan pahempaa.

 

[Määä]

No olette varmaan selittänyt lapselle mitä tapahtuu jos joku tekee hakkaamisesta ilmoituksen? Että se ei olekaan vain pientä kiusaa vanhemmille, vaan tulee lähtö laitokseen.
Ja siellä tuskin on kännykätkään välttämättä käytössä, pelikoneet vielä vähemmän?

 

[vieras/ap]

No olette varmaan selittänyt lapselle mitä tapahtuu jos joku tekee hakkaamisesta ilmoituksen? Että se ei olekaan vain pientä kiusaa vanhemmille, vaan tulee lähtö laitokseen.
Ja siellä tuskin on kännykätkään välttämättä käytössä, pelikoneet vielä vähemmän?

Ollaan kerrottu ja sanoi ettei enää huuda, kunnes tuli seuraava kerta..

 

["Kenzo"]

Kyllä ollaan kokeiltu..Kännykkä oli viikon pois ja itki ja sai raivareita siitä joka päivä, mutta annettiin vasta viikon päästä. Pelikone otettiin pois omasta huoneesta jne... Näistä ei tunnu olevan mitään apua. Tulee tunne ettei lapsi välitä mistään. Ollaan sanottu viimeksi eilen, ettei voi huudella noin ja että miks huutelee noin niin lapsi vastasi ihan pokalla että "no koska te hakkaatte mua". Koskaan tätä lasta ei olla hakattu. Loukkaantuu vaan auktoriteeteistä niin voimakkaasti että on valmis ihan mihin vain.

Mä kertoisin ens kerralla kun aloittaa ton huutamisen ja huonosti käyttäytymisen et mitä siitä voi seurata kun naapurit tekee ls-ilmon. Eli et pahimmas tapaukses voi joutua muuttamaan pois kotoa ja et siin ei enään sit kyseltäis et haluuko muuttaa tms... Luulis miettivän sen jälkeen et pitäiskö kunnioittaa vanhempiaan vähä...

 

[Blue]

Mä soittaisin varmaan sossuille ja kysyisin että voiskos tulla juttelemaan siitä että mitä tapahtuu jos lapsi otetaan huostaan. Sitten mentäisiin lapsen kanssa sinne ja katsotaan kuinka käy. Sen jälkeen sopisin kersan kanssa että seuraavan kerran kun huutaa niin äiti/isä tekee itse ls-ilmon ja kutsuu sossut paikalle. Ja sitten jos/kun huutaa niin sitten toimitaan sen mukaan ja katsotaan kuinka kauan lapsella on vielä haluja huutaa.

En tanssisi hetkeäkään lapsen pillin mukaan jos noin naurettavaksi kävisi. :kieh:

 

[vieras/ap]

Mä soittaisin varmaan sossuille ja kysyisin että voiskos tulla juttelemaan siitä että mitä tapahtuu jos lapsi otetaan huostaan. Sitten mentäisiin lapsen kanssa sinne ja katsotaan kuinka käy. Sen jälkeen sopisin kersan kanssa että seuraavan kerran kun huutaa niin äiti/isä tekee itse ls-ilmon ja kutsuu sossut paikalle. Ja sitten jos/kun huutaa niin sitten toimitaan sen mukaan ja katsotaan kuinka kauan lapsella on vielä haluja huutaa.

En tanssisi hetkeäkään lapsen pillin mukaan jos noin naurettavaksi kävisi. :kieh:

No lapsihan huutaa, ei pelkää uhkauksia. Sittenkö vaan teen itsestäni LS-ilmon?

 

[Blue]

No lapsihan huutaa, ei pelkää uhkauksia. Sittenkö vaan teen itsestäni LS-ilmon?

Kyllä. Valitettavasti näin. Lapsi on saatava tajuamaan että teoilla on seurauksensa. Tuosta tuo pahenee vain, ja kohta se käyttää todella hirveitä keinoja teitä kontrolloidakseen jos sitä ei lopeteta.

 

[deer]

No lapsihan huutaa, ei pelkää uhkauksia. Sittenkö vaan teen itsestäni LS-ilmon?

Ei kukaan lasta heti huostaanota, vaikka tekisitkin. Usko pois. Hae nyt kuitenkin heti alkuviikosta apua esim. perheneuvolan kautta, ei tuo kuulostaa ihan terveeltä lapselta (enkä usko että te vanhemmat olette käytöstä aiheuttaneet). Meillä on vähän samaa lajia oleva 6-vuotias ja hän ihan pokkana väittää todeksi asioita, joita ei ole koskaan tapahtunutkaan. Jonkin sortin dissosiaatiohäiriö kai, psykiatrisella käydään hänen vuokseen koko perhe. Raskasta on.

 

[vieras/ap]

Ei kukaan lasta heti huostaanota, vaikka tekisitkin. Usko pois. Hae nyt kuitenkin heti alkuviikosta apua esim. perheneuvolan kautta, ei tuo kuulostaa ihan terveeltä lapselta (enkä usko että te vanhemmat olette käytöstä aiheuttaneet). Meillä on vähän samaa lajia oleva 6-vuotias ja hän ihan pokkana väittää todeksi asioita, joita ei ole koskaan tapahtunutkaan. Jonkin sortin dissosiaatiohäiriö kai, psykiatrisella käydään hänen vuokseen koko perhe. Raskasta on.

Kiitos..
Miten perheneuvolaan pääsee? koulun terveydenhoitajan kautta vai miten?

 

["heini"]

Kiitos..
Miten perheneuvolaan pääsee? koulun terveydenhoitajan kautta vai miten?

no sinne humpuuki paikkaan pääsee kun ottaa puhelimen käteen ja soittaa perheneuvolan puhelinnumeroon(joka löytyy googlettamalla). psykiatriselle yms pääsee kun psykologi(vaikak se koulun psykologi) tekee perustutkimukset,kirjoittaa suosituksen ja sit haet lähetteen terveyskeskus lääkäriltä.

jos lapsella ei ole ollut "aina" oireita,niin kyseessä voi olla käytöshäiriö!

 

[misStar]

Voi ei, kuulostaa ihan kauheelle.
Soittaisin sinuna heti maanantaina ajan esim. perheneuvolaan tai koulun kautta johonkin... Ja jos antavat ajan johonkin kesäkuulle, niin sitten otat yhteyttä lastensuojeluun (että tarvitsette heti apua).

 

[vieras/ap]

[QUOTE="heini";28172383]no sinne humpuuki paikkaan pääsee kun ottaa puhelimen käteen ja soittaa perheneuvolan puhelinnumeroon(joka löytyy googlettamalla). psykiatriselle yms pääsee kun psykologi(vaikak se koulun psykologi) tekee perustutkimukset,kirjoittaa suosituksen ja sit haet lähetteen terveyskeskus lääkäriltä.

jos lapsella ei ole ollut "aina" oireita,niin kyseessä voi olla käytöshäiriö![/QUOTE]

Ei ole ollut aina oireita.. tätä tosiaan jatkunut nyt 2vuoden ajan ja meillä vanhemmilla alkaa olla voimavarat loppu! Tuo perheneuvola oli ihan uusi juttu mulle, pitää ottaa siitä selvää..

 

[vieras/ap]

Voi ei, kuulostaa ihan kauheelle.
Soittaisin sinuna heti maanantaina ajan esim. perheneuvolaan tai koulun kautta johonkin... Ja jos antavat ajan johonkin kesäkuulle, niin sitten otat yhteyttä lastensuojeluun (että tarvitsette heti apua).

Sanos muuta! Minut ja mieheni on kasvatettu aikoinaan "vanhanaikaisesti" ja lapsemme käytös on jotain aivan hirveetä. Puhuttu on, uhkailtu ja kiristettykkin. Mikään ei tehoa. Ei kai tässä jää kun se perheneuvola..

 

[no tuota]

ja siis joka ikisestä asiasta saa olla napit vastakkain. Onkohan tää jokin ikävaihe vai onko enää ollenkaan toivoa?

Tuossa vaiheessa nyt ei vielä heitetä toivoa menemään, pliis!

Se onpi ehkäpä ikää, kokeilua, jotakin reagointia, ihan mitä vaan.
Tärkeintä on pitää huoli että mistään ei lipsuta, tarkat rajat mutta positiivinen kannustus eritoten huomioiden, älä odota kuitenkaan että lapsi on sulle velkaa hyvin käyttäytymisen, jos olet hetken jaksaanut olla lempeämpi ja kärsivällisempi. Muista kaikista tilanteista huolimatta kertoa äännöllisesti alpselle että välität ja kerrot rehellisesti hyvistä puolista joita lapsessa on. Vaikka ei näyttäisi välittävän niin muistaa sanasi kyllä.

 

[kaalimaan vartija]

Suosittelen myös ottamaanyhteyttä koulupsykologiin ja koulukuraattoriin. SItä kautta saatatte päästä nopeammin sinne perheneuvolaan kuin "tavallisia" reittejä.

Suosittelen myös ottamaan yhteyttä ammattilaisiin. ELi koulupsykologiin, kuraattoriin ja perheneuvolaan.

 

[koulukuraattori]

Tarvitsette ehdottomasti tukea tilanteeseen ja hienoa että olet itsekin tiedostanut sen. Tilanne on varmasti tosi rankka niin lapselle kuin teillekin. Aina ekana mielestäni on hyvä muistuttaa meitä aikusia siitä ettei kukaa lapsi ole tahallaan ilkeä tai "paha" vaan on kyvytön tilanteessa toimimaan paremmin. Tähän te tarvitsette apua ja tukea.

Suosittelen ottamaan yhteyttä koulukuraattoriin/ -spykologiin maanantaina. Itsekin voi soittaa perheneuvolaan mutta koululuraattorin kautta voi esimerkiksi päästä jonojen läpi hieman nopeammin. Kuraattori voi myös tietää muita mahdollisia tukiverkostoja paikkakunnalla.

Haluan vielä myös sanoa että ongelmiinne on varmasti mahdollista saada apua ja ne voidaan hoitaa siten että hyvä tilanne kodissanne palautuu. Tärkeää onkin hakea apua mieluummin varhaisessa vaiheessa jolloin asia on vielä helpommin hoidettavissa. Tsemppiä!

 

["äityli"]

Ainakin noissa huutokohtauksissa kannattaa vaikka kännyllä kuvata että lapsi yksin huutaa hakkaamisjuttuja....

 

[keppälerttu]

osaako lapsi itse kertoa miksi noin tekee?
onko koulussa kaikki ok, kiusatanko tms?

kannattaa tosiaan koulun terveydenhoitajaan/koulupsykologiin tms ottaa yheyttä ja pyytää jostain apua.

meillä tuollaista samankaltaista käytöstä tuolla esikoisella aika lailla tuon ikäisenä, joka sit meni kuitenkin ohi, palatakseen takaisin pahempana tuossa yläkouluun siirtymisen aikana.(kiusaamista jne taustalla )

 

["mies"]

Ollaan kerrottu ja sanoi ettei enää huuda, kunnes tuli seuraava kerta..

Ei lapsi ymmärrä asioita samoin kuin aikuinen. Pitäisi osata mennä hänen tasolleen samaan aikaan kun pysyy aikuisen tasolla, nähdä kahtena.

Liian sallivat otteet kasvatuksessa saattavat tehdä lapsesta vaativan ja perheen pikku pyörittäjän. Samalla tavallahan koira tavallaan ylpistyy liian kiltistä isännästä ja alkaa kokea olevansa itse isäntä --> mm. haukkuminen joka asiasta, aggressiivisen vaatimisen kasvaminen esim. ruokaa halutessa...

Jotkut muuten ulottavat tämän "ei liikaa lempeyttä" naisiinkin

 

["vieras"]

Minä toimisin noin niin kuin tuossa joku ehdottikin, eli itse yhteys lastensuojeluun ja sieltä pyytäisin jonkun käymään "ennaltaehkäisevästi" juttelemassa lapsen ja koko perheen kanssa. On hyvä lapsen nähdä, että olette aivan tosissanne ja että hänen huutelullaan ja käytöksellään voi olla kovat seuraamukset. Itse olen ollut lapsena hyvin samanlainen kuin ap:n lapsi, kodin ulkopuolella oikea hymytyttö (siis oikeasti sain sen patsaankin koulusta...), mutta kotona aivan kamala vanhempiani kohtaan. Mutta kyllä räyhääminen loppui siihen paikkaan kun alettiin varaamaan aikaa kasvatusneuvolaan, mikä kait oli tuon ajan perheneuvola...

 

["vieras"]

sinuna ottaisin yhteyttä koulukuraattoriin ja/ tai koulupsykologiin. He tekevät yhdessä sinun ja miehesi kanssa alkukartoitusta ja tapaavat lasta + teitä ja katsovat missä mennään. Heidän kauttaan saatte jeesiä ja mahdollisesti teidät ohjataan perheneuvolaan. Lapsenne saa kokemuksen, että asioita viedään eteenpäin ja mukaan tulee ulkopuolinen taho, joka tahtoo hyvää, mutta samalla selvitetään aidosti missä mennään. Käynnistä tämä prosessi NYT, niin säästytte enemmiltä mieliharmeilta jne. Vaarana näen teidän kuviossa sen, että alatte hyssytellä huutoja ja lapselle vääristyy käsitys, miten hän voi ohjailla vanhempiaan. Ei hänenkään olonsa helpotu sillä, että huomaa vanhempien jännittävän mitä huutelee ja uhkailee. Päinvastoin, käytökselle asetetaan rajat ja lapselle tulee kokemus, että kun vanhempia syyttää, niin sillä on painoarvoa myös kodin ulkopuolelle.

Lapsenne kuulostaa voimakkaalta esiteiniltä. Unohda diagnoosit. Lapsihan on ollut kertomasi mukaan helppo aiemmin. Ei ne ADHD tai muut setit ala iän mukana, vaan ne ovat vauvaiästä lähtien. Kohtaa lapsi ajatuksella, että hän ei itsekään tiedä miksi tuntuu tältä. Hänen tuntemuksensa ja paha olo ovat aitoja, niiden esiintuonti ei vain ole soveliasta tai kohtuullista muulle perheelle ja vanhemmille.