URAÄIDIT: Kysy lastentarhanopelta mitä ikinä mieleesi tulee päiväkodin todellisesta arjesta!

  • Viestiketjun aloittaja Viestiketjun aloittaja "ellis"
  • Ensimmäinen viesti Ensimmäinen viesti
paljon tärkeämpää keskustella siitä, miten saisi enemmän resursseja sinne päivähoitoon, jotta kaikenikäiset hoitoa tarvitsevat lapset ja ne hoitotädit ja -sedät olisivat tyytyväisiä olosuhteisiinsa.

Ensimmäiseksi kannattaisin vanhempainrahakauden pidentämistä 1,5 vuoden ikäisiin asti (mieluiten toki 2 vuoden ikään, mutta siihen tuskin olisi ikinä varaa). Siten siivoutuisivat ne pienimmät pois subjektiivisen hoidon ääreltä.

Seuraava askel olisi määritellä lapsiryhmien maksimikoot tarpeeksi pieniksi lainsäädännöllä. Nythän on vain suositus aikuinen/ lapsi -suhteesta. Ideaalia olisi jos alle 3-vuotiailla olisi 8 lasta maksimi, ja isommilla 14. Tuo toki olisi liian kallista, joten 12 pienillä ja 21 isoilla olisi sekin saavutus jos lainsäädäntö estäisi tuon ylittämisen kaikissa tilanteissa. Nythän monissa kunnissa on ratkaistu hoitopaikkojen puutetta isontamalla ryhmäkokoja lisäämällä aikuisten määrää.

Lisäksi sijaisten käyttämisestä sairastapauksissa yms. pitäisi tehdä ehdoton määräys, mitään tilapäisiä ylityksiä lapsimäärässä ei saisi sallia ilman suuria sakkoja kunnalle; tilapäisestä kun tulee automaattisesti käytäntö.

Itse olisi valmis osallistumaan edellisen rahoittamiseen nostamalla päivähoitotaksoja selvästi, mutta laskutus tuntiperusteisena. Ennaltailmoitetuista vapaapäivistä ei tarvitisi maksaa - varmasti kannustaisi laiskoja vanhempia antamaan lomaa lapselle.

Edelleen tulisi kalliiksi kunnille, mutta kyse on arvovalinnasta. Haluammeko panostaa lapsiin vai haluammeko vain säilöä heitä?


Aivan totta! Kyse on pohjimmiltaan ehdottomasti arvovalinnasta ja siitä mihin yhteiskuntamme
panostaa ja toisaalta, niin kuin minusta on pitkään jo tuntunut, että mille myös silmänsä
sulkee.. :/ Eli faktat pöytään, se mikä on lapsen paras & etu siinä vaiheessa kun tämä
on aivan pieni ja miten päiväkotiympäristö vaikuttaa siihen? Onko siitä päinvastoin jopa
vahinkoa lapselle jos tämä liian varhain laitetaan isoon lapsiryhmään? Valitettavasti olen
varma, että näin on monien kohdalla.
Tätähän hyssytellään kovin kun halutaan olla tasapuolisia kaikkia äitejä kohtaan, mutta
itse haluan tuoda nyt esiin sen pienen lapsen tarpeet.
 
Ymmärrän täysin aloittajan tunteet ja tunnelmat. Me lastentarhanopettajat olemme aika sensitiivisiä ja meistä tuntuu monta kertaa pahalta lasten puolesta. Me teemme parhaamme mutta se ei riitä!

Mielestäni uraperheitä ovat ne, joissa ei paljon mietitä, voisiko elämän järjestää niin, ettei yksivuotiaan tarvitsisi mennä kokopäivähoitoon päiväkotiin. Eikä niissä paljon mietitä sitä, kuinka lapsen päivät voisivat olla lyhyempiä ja kuinka lapsella olisi mahdollisimman paljon lomia.
 
Miksi ihmeessä se on aina se ÄITI jota näissä syyllistetään? Eikö niillä päiväkotiin hyljätyillä lapsiparoilla ole isiä ollenkaan?

Muutenkin alkaa olla mitta täynnä tätä jatkuvaa päivähoitomärinää. Lapset menee hoitoon kun vanhemmat menee töihin ja sillä sipuli. Itsekään en veisi - enkä ole vienyt - alle 2-vuotiasta vieraalle hoitoon, mutta en mä silti täällä juokse päivästä toiseen kiillottamassa sädekehääni. Enkä todellakaan ota neuvola 23-vuotiaalta lapsettomalta, jolla on peräti puolen vuoden työkokemus ;)
 
[QUOTE="Pph";28058771]Sulla on täysin väärä asenne. Miten olet ehtinyt katkeroitua työssäsi noin äkkiä kun takana on vasta hitunen työuraa? Jos tosiaan ajattelisit LASTA niin tukisit täysillä hänen vanhempiensa valintoja. vaikka olen 'vain' pph niin uskallan sanoa sen ääneen: et ole tarpeeksi hyvä omassa ammatissasi.[/QUOTE]

En ole TIPPAAKAAN katkeroitunut työstäni - päinvastoin uteliaampi ja kiinnostuneempi
lapsen kehityksestä ja hyvinvoinnista kuin monesti opiskeluaikoina! Näin se työelämä
pistää miettimään ja pohtimaan aina ammatillisesti uudestaan :)
Olen tosi päiväkotimyönteinen, ja löydän tuhat HYVÄÄ puolta päiväkodeista
mutta ainoa ikävä ja huolestuttava asia niin minun kuin kollegoidenikin keskuudessa
on tämä, että aivan pienimpiä tuodaan jo hoitoon.
Olen siirtymässä isompien puolelle missä saan myös toteuttaa opena enemmän itseäni
eikä pelkkää perushoitoa, joten elä huoli, että minun käy vielä enempää sääliksi
omassa työpaikassani lapset ja heidän tilanteensa.
Tosiaan jos osaat lukea tekstiäni ja kiinnittää oleellisiin asioihin huomion, varmasti
löydät "punaisen langan" eli EN ole päiväkoteja vastaan! ;)
Koitahan sinä olla jatkossa hieman avarakatseisempi niin ehkä voit käydä rakentavia
keskusteluja, eläkä jumita ja viilaa pilkkua.
Ammattilainen joka haluaa kehittyä työssään sekä kehittää alaansa, on kiinnostunut siitä
ja pitää sitä tärkeänä, näkee jo luonnostaan erilaisia kehittämispuolia ja epäkohtia
työssään.
Taitaa olla arka aihe :)
 
[QUOTE="ellis";28057990]Anteeks ehkä väärä sanavalinta, mutta tältä minusta (ja kollegoista) monesti tuntuu.
Ei se lapsen paikka noin pienenä tulisi olla hyvin hektinen ja ahdistavan kovaääninen
päiväkoti, missä "parhaimpina" päivinä on yli 15 pientä lasta ja 3 hoitajaa.
Siinä ei kerkeä mitenkään huomioida, rauhoitella ja suojella jokaista lasta kuten
ammattietiikkakin vaatii. Uraäidit ei ehkä sitä halua uskoa, kun sen lapsen
näkökulmaa ei aidosti uskalleta edes ajatella.. Kiintymyssuhde on äärimmäisen tärkeää
tuon ikäiselle lapselle - ja on raakaa, että se tosiasia jätetään taka-alalle kun korostetaan
äidin oikeutta päättää. Tottakai saa jokainen itse valita miten toimii, mutta LAPSEN kannalta
ikävä kyllä oikea paikka on kotona noin pienenä. :/[/QUOTE]

Miksi kohdistat nämä sanat juuri äideille, joilla on yleensä aika rajalliset valinnan mahdollisuudet?

Miksi et vie tätä viestiä päättäjille, joiden käsissä asia loppuviimeksi on? Täällä palstalla on kuukausikaupalla jankattu päivähoidon karmeudesta ja syyllistetty äitejä, mutta mitä se parantaa? Ei mitään, niin kauan kuin eduskunnassa ei tehdä kunnollisia poliittisia päätöksiä päivähoidon tason nostamisesta ja kotihoidon edellytysten parantamisesta.

Tuo sana "uraäidit" kertoo selvästi omat asenteesi asiaan: että päivähoidon vaikeudet eivät johdu aliresurssoinnista vaan ovat yksinomaan itsekkäiden äitien vika.
 
En ole TIPPAAKAAN katkeroitunut työstäni - päinvastoin uteliaampi ja kiinnostuneempi
lapsen kehityksestä ja hyvinvoinnista kuin monesti opiskeluaikoina! Näin se työelämä
pistää miettimään ja pohtimaan aina ammatillisesti uudestaan :)
Olen tosi päiväkotimyönteinen, ja löydän tuhat HYVÄÄ puolta päiväkodeista
mutta ainoa ikävä ja huolestuttava asia niin minun kuin kollegoidenikin keskuudessa
on tämä, että aivan pienimpiä tuodaan jo hoitoon.
Olen siirtymässä isompien puolelle missä saan myös toteuttaa opena enemmän itseäni
eikä pelkkää perushoitoa, joten elä huoli, että minun käy vielä enempää sääliksi
omassa työpaikassani lapset ja heidän tilanteensa.
Tosiaan jos osaat lukea tekstiäni ja kiinnittää oleellisiin asioihin huomion, varmasti
löydät "punaisen langan" eli EN ole päiväkoteja vastaan! ;)
Koitahan sinä olla jatkossa hieman avarakatseisempi niin ehkä voit käydä rakentavia
keskusteluja, eläkä jumita ja viilaa pilkkua.
Ammattilainen joka haluaa kehittyä työssään sekä kehittää alaansa, on kiinnostunut siitä
ja pitää sitä tärkeänä, näkee jo luonnostaan erilaisia kehittämispuolia ja epäkohtia
työssään.
Taitaa olla arka aihe :)

Mun mielestä ammattilainen ei märise jossain keskustelupalstoilla, anteeks vaan - tällä tavalla ei kehity yhtään mikään. Ja tuo "arka aihe" on ainoastaan teidän ylemmyydentuntoisten vastavalmistuneiden päässänne - jos olisit seurannut tätä palstaa, tietäisit että täällä on näitä ketjuja JOKA VIIKKO.
 
Miksi kohdistat nämä sanat juuri äideille, joilla on yleensä aika rajalliset valinnan mahdollisuudet?

Miksi et vie tätä viestiä päättäjille, joiden käsissä asia loppuviimeksi on? Täällä palstalla on kuukausikaupalla jankattu päivähoidon karmeudesta ja syyllistetty äitejä, mutta mitä se parantaa? Ei mitään, niin kauan kuin eduskunnassa ei tehdä kunnollisia poliittisia päätöksiä päivähoidon tason nostamisesta ja kotihoidon edellytysten parantamisesta.

Tuo sana "uraäidit" kertoo selvästi omat asenteesi asiaan: että päivähoidon vaikeudet eivät johdu aliresurssoinnista vaan ovat yksinomaan itsekkäiden äitien vika.

Amen! Maailmassa ei ole yhtään ammattikuntaa, joka samalla tavalla vierittää vastuuta asiakkaille. Tosin epäilen, moniko näistä jankuttajista oikeasti on "alalla"...
 
Mikä ihmeen uraäiti? Minä Olen ihan normaali työssä käyvä äiti... esikoinen aloitti tarhan 1v 4kk iässä, hyvin meni ja onneksi meillä on ihanat tädit, jotka pitää paljon sylissä, ovat iloisia eikä sellasia happamia mutrusuita...
 
No, kun oli ap:n tarkoitus aloituksen mukaan, että päiväkodin arjesta saa kysyä, niin kysytään vielä. Vaikka tässä keskustelussa on syyllistävä olo.

Eli kun päiväkodit on kuitenkin sitä varten, että lapsia viedään hoitoon sinne - myös niitä yksivuotiaita - miten yksivuotiaat on huomioitu? Kerro niistä keinoista, miten lapsille - etenkin niille yksivuotiaille - tehdään turvallinen olo hoidossa. Kun olet vastannut, sanon muutaman esimerkin johon lapsen vanhempana olen ollut tyytyväinen.
 
HUOM.. valinnat tehdään siinä vaiheessa kun otetaan velkaa.. ei ole mitään pakkoja tässä asiassa.
Vastuu ja valinta on itsellä, sitä ei mikään muuta. Näin omallakin kohdallani, ilmanmuuta.

Minkä takia näissä keskusteluissa aina puhutaan velasta ja asuntolainoista? että jos ei olisi asuntolainaa niin sitten ei tarvitsisi mennä töihin ja laittaa lasta hoitoon?

Asuminen täytyy maksaa jotenkin. Jos ei asuntolainan kautta niin sitten vuokranmaksun. Ja vaikka asunto olisi täysin maksettu, yhtiövastikkeet yms. pitää edelleen maksaa. Vaikka autolainaa ei olisi, liikkua pitää edelleen. Kyllä bussiliputkin maksavat. Ruoka maksaa. Vaatteet maksavat.

Kenen te luulette oikeasti elävän kotihoidon tuella ja lapsilisillä?

Milloin ihmeessä tavallisesta elämästä - johon kuuluu työn teko ja rahan ansaitseminen - on tullut paheksuttavaa?
 
Uraisän tai uraäidin merkkejä: Ei tiedetä, että lapsi ikävöi loppupäivästä väsyneenä ja suree kun muut häviävät äitien ja isien mukaan hänen ympäriltään. Pidetään lapsi myös omina vapaapäivinä hoidossa, jopa sinne loppuun asti.
 
[QUOTE="Jenis";28058865]Mun mielestä ammattilainen ei märise jossain keskustelupalstoilla, anteeks vaan - tällä tavalla ei kehity yhtään mikään. Ja tuo "arka aihe" on ainoastaan teidän ylemmyydentuntoisten vastavalmistuneiden päässänne - jos olisit seurannut tätä palstaa, tietäisit että täällä on näitä ketjuja JOKA VIIKKO.[/QUOTE]

Niin ehkä ei, mutta ajattelin nyt kysyä ihan suoraan täällä äideiltä mitä he oikeastaan
ajattelevat tuodessaan päivittäin niitä pienokaisiaan hoitoon. Jos täällä keskustelujen
taso on märinää en tule täällä pitkään olemaan, mutta tähän asti ihan asiaa täällä on
puhuttu ja toisaalta ajattelen että aihe on sen verran monia koskettava, että se ei jää
märinän tasolle.
Ja me vastavalmistuneet ollaan toki opittu se mikä ehkä teiltä pph:lta puuttaa;
kyky kriittiseen ja rakentavaan ajatteluun ja argumentointiin.
 
Uraisän tai uraäidin merkkejä: Ei tiedetä, että lapsi ikävöi loppupäivästä väsyneenä ja suree kun muut häviävät äitien ja isien mukaan hänen ympäriltään. Pidetään lapsi myös omina vapaapäivinä hoidossa, jopa sinne loppuun asti.

Miten tuo "ura" liittyy siihen, että on välinpitämätön tai uupunut vanhempi? "Ura" ei pakota ketään pitämästä lasta hoidossa vapaapäivinä.
 
[QUOTE="Jenis";28058865]Mun mielestä ammattilainen ei märise jossain keskustelupalstoilla, anteeks vaan - tällä tavalla ei kehity yhtään mikään. Ja tuo "arka aihe" on ainoastaan teidän ylemmyydentuntoisten vastavalmistuneiden päässänne - jos olisit seurannut tätä palstaa, tietäisit että täällä on näitä ketjuja JOKA VIIKKO.[/QUOTE]

Näin juuri. Veit sanat suuntani. Tämä on täysin väärä paikka vinkua sinänsä tärkeästä asiasta.. Aihe ei ole minulle ollenkaan arka. Miksi olisi? En ole laitoksessa töissä. :D
 
Niin ehkä ei, mutta ajattelin nyt kysyä ihan suoraan täällä äideiltä mitä he oikeastaan
ajattelevat tuodessaan päivittäin niitä pienokaisiaan hoitoon. Jos täällä keskustelujen
taso on märinää en tule täällä pitkään olemaan, mutta tähän asti ihan asiaa täällä on
puhuttu ja toisaalta ajattelen että aihe on sen verran monia koskettava, että se ei jää
märinän tasolle.
Ja me vastavalmistuneet ollaan toki opittu se mikä ehkä teiltä pph:lta puuttaa;
kyky kriittiseen ja rakentavaan ajatteluun ja argumentointiin.

:D :D :D Mistä päättelet että olen pph?

Sunhan ei ollut tarkoitus kysyä äideiltä mitään, ainakaan otsikon perusteella, vaan antaa "uraäideille" mahdollisuus kysyä sinulta asioita. Rakentavaa ajattelua ja argumentointia ei tässä keskustelussa ole nähty juuri lainkaan, eikä syyllistäminen ole kriittisyyttä.
 
[QUOTE="ellis";28058546]
Isä voi erinomaisen hyvin hoitaa... Mikä siinä vaan on että suomessa niin harvoin näkee
koti-isejä?! Ruotsissa se on hyvin normaalia ja jopa odotettavaa. Työnantajat osaavat
odottaa isäksi tulleiden jäävän kotiin, mutta jälleen kerran meillä elää nämä "perinteiset"
mallit vahvana.[/QUOTE]

Ehkä siinä on se, että jo ne alle yksivuotiaat siellä päiväkodissa imevät tämän asenteen lastentarhanopettajiltaan, jotka vasta lukuisten kommentointien jälkeen edes heräävät huomaamaan, että ainiin, voisihan se isäkin olla ihan ok ottamaan vastuuta lapsestaan.
 
[QUOTE="ellis";28058636]Meillä työntekijöille on ilman muuta täysi vastuu lapsistanne hoitopäivän ajan ym.
Mutta toivoisin äitien ajattelevan enemmän sitä sen pienen ihmisen etua ja todellisia tarpeita
mitä ei [/QUOTE]

Eikö isien tarvitse ajatella lastensa etua lainkaan? Uskomatonta, etteivät ihmiset vielä tänä päkvänäkään pidä molempia vanhempia tasavertaisina.
 
Niin ehkä ei, mutta ajattelin nyt kysyä ihan suoraan täällä äideiltä mitä he oikeastaan
ajattelevat tuodessaan päivittäin niitä pienokaisiaan hoitoon.

Tämä ei sinänsä koske minua koska lapseni isä vie hänet hoitoon eikä edes päivittäin vain 2 kertaa viikossa. Pitääpä kysyä mieheltä mitä hän oikeastaan ajattelee viedessään pojan. Varmaan sitä että onpa kiva että meidän lähipäiväkodissa on mukavat hoitajat, hyvä ruoka ja pienet lapsiryhmät.

Eikö muuten ketjun tarkoitus ollut että vanhemmat saavat kysyä sinulta päiväkodista?
 
[QUOTE="Pph";28058919]Näin juuri. Veit sanat suuntani. Tämä on täysin väärä paikka vinkua sinänsä tärkeästä asiasta.. Aihe ei ole minulle ollenkaan arka. Miksi olisi? En ole laitoksessa töissä. :D[/QUOTE]

Mä taas en ole hoitoalalla ollenkaan, mutta jos tällä tavalla vinkuisin pitkin nettiä oman alani tilanteesta viikkokausia, varmaan jossain välissä tulisi mieleen 1) tehdä epäkohdille jotain konkreettista, tai 2) vaihtaa alaa. Mutta ehkäpä nuori sukupolvi tosiaan on sitä mieltä että FB:ssä tykkääminen tai Kaksplussalla valittaminen on "epäkohtiin puuttumista" :D
 
[QUOTE="Jenis";28058914]Miten tuo "ura" liittyy siihen, että on välinpitämätön tai uupunut vanhempi? "Ura" ei pakota ketään pitämästä lasta hoidossa vapaapäivinä.[/QUOTE]

On totta, että on myös välinpitämättömiä, jotka eivät "uraa" ole nähneetkään. Mutta "urasuuntautunut" ei myöskään mieti asioita lapsen kannalta.
 
Miksi kohdistat nämä sanat juuri äideille, joilla on yleensä aika rajalliset valinnan mahdollisuudet?

Miksi et vie tätä viestiä päättäjille, joiden käsissä asia loppuviimeksi on? Täällä palstalla on kuukausikaupalla jankattu päivähoidon karmeudesta ja syyllistetty äitejä, mutta mitä se parantaa? Ei mitään, niin kauan kuin eduskunnassa ei tehdä kunnollisia poliittisia päätöksiä päivähoidon tason nostamisesta ja kotihoidon edellytysten parantamisesta.

Tuo sana "uraäidit" kertoo selvästi omat asenteesi asiaan: että päivähoidon vaikeudet eivät johdu aliresurssoinnista vaan ovat yksinomaan itsekkäiden äitien vika.

Totta, mutta pienestä voi aloittaa ja mielummin teen edes jotain tämän
asian eteen kuin olen tekemättä mitään. Jokainen äiti ja vastuullinen aikuinen ihminen on kykeneväinen ajattelemaan sen verran, että myöntää tosiasiat eli
sen oman lapsen tarpeet kussakin ikävaiheessa. Ja valitettavasti sitä ei auta
se, että syyllistetään ja etsitään parennattavaa päivähoidosta! Kovin helppoa
on sysätä se vastuu ja työ sille puolelle, mutta tässä kun nimenomaan
korostan mikä on sille lapselle oikea paikka!
 
On totta, että on myös välinpitämättömiä, jotka eivät "uraa" ole nähneetkään. Mutta "urasuuntautunut" ei myöskään mieti asioita lapsen kannalta.

En ole samaa mieltä. Ihminen voi olla urasuuntaunut ja silti perhekeskeinen - aika monet alat (esim. omani) mahdollistavat nykyään työn jakamisen, joustot ja etätyöt siinä määrin, että lasta ei ole pakko pitää kokopäivähoidossa ja silti voi edistää omaa uraansa. Mulla on kaks lasta, joista kumpikaan ei ole mennyt vauvana päikkyyn, eikä toistaiseksi (vanhempi 5v) ole ollut siellä täyttä viikkoa vielä kertaakaan.
 
Itse olen tyytyväinen että kuopus aloitti juuri 1v täytettyään päiväkodissa, aloitus meni hyvin ja edelleen iloinen ja reipas poika on päiväkodissa ja kotona, ryhmässä 12 lasta 3 hoitajaa. Esikoinen aloitti 3-vuotiaana päiväkodissa, ja ongelmia on kokoajan ja aamuisin takkuaa pk:hon lähtö kun ei sinne halua, pk:ssa tolloilee jne.. Illalla jo aloittaa että "minä olen huomenna sitten kipeä enkä mene päiväkotiin" ryhmässä 21 (vai 22? lasta) ja 3 aikuista.
 

Yhteistyössä