Oletko koskaan, ikinä, missään tilanteessa, lapsen ollessa minkä ikäinen tahansa, ollut hänen edessään

edes hieman päihtynyt tai jopa humalassa?

Itse myönnän olleeni. Lapset ei onneksi muista sitä. Lapset olivat jotain alle 3v ja toinen alle vuoden. Olimme enoni tupareissa ja booli olikin tottumattomalle liikaa. Kotimatkalla (mies ajoi) piti pysähtyä tienpientareelle oksentamaan ja kotona sammuin sohvalle.

Voi sitä morkkista seuraavana päivänä. Nyt lapset jo isoja ja moista ei ole tapahtunut uudelleen.

 

Olen, pohjia on kotona joskus tullut otettua, lapset nyt 7- ja 10-v.

Koskaan en ole niin humalassa että oksentaisin.

 

En ole.

 

käsi sydämellä; ikinä en ole ollut humalassa lapseni nähden. lapsi on ollut mummilla hoidossa, tai olen ryypännyt kavereiden kanssa esim. risteilyllä tai jäänt kaverille yöksi ja sieltä sitten seuraavana päivänä kotiin.

joskus juon kotona yhden siiderin, mutta avaan sen vasta kun lapsi on nukkumassa.

 

En. En ole juonut itseeni edes pieneen humalaan vuosiin ( mittees... vissiin viiteen vuoteen ).. Joskus, pari kertaa vuodessa, otan saunakaljasta huikan.

 

En.

 

Hyi, inhottavaa Kyllä tuollainen kunto on jo jotain muuta kuin vahinko. Järkyttävää touhua. Toivottavasti ei ole toistunut.

Itse en ole ollut, enkä aio ollakaan. Jollen sitten kun lapset täysi-ikäisiä.

 

En ole.
Oikeastaan lopetin alkoholin käytön kokonaan kun tulin esikoisesta raskaaksi.

 

En. En ole ikinä juonut mitään alkoholia (jos muutamaa kertaa ehtoollisviiniä ei lasketa ja kotona tehtyä simaa josta en siitäkään ole ikinä tykännyt) .

 

olen, mutta en ole koskaan niin humalassa etten pysyisi pystyssä tai että oksentaisin tai sammuisin. En myöskään käyttäydy agressiivisesti, en huuda, jankuta, lässytä tai haasta riitaa.

 

Viime kesänä tuli yhtenä iltana miehen kanssa juotua sellainen Huttunen-viinitölkki ja pari olutta lasten mentyä nukkumaan. Tai minä join siitä tölkistä enemmän kuin mies. Lapset eivät kyllä tienneet asiasta mitään ja mies ei ollut lainkaan humaltunut, mutta itse olin kyllä hiprakassa. Aamulla vielä oli päänsärky joka mulle tulee helposti viinistä. Silloin oli oikein oksettava morkkis vaikka mitään vahinkoa ei tapahtunut, kömmin vain puolen yön maissa nukkumaan. Mutta silti. Siitä kerrasta voin myöntää että olisin ollut humaltunut JOS lapsi olisi herännyt jatullut katsomaan.

 

Saatan juoda pari lasillista jos ollaan juhlissa, saunakaljan tai viiniä ruoan kanssa (aika harvoin). Kyllähän niilläkin jo vaikutusta on, mutta en sanoisi olleeni humalassa. Sama kokemus itsellä lapsen näkökulmasta omasta lapsuudesta, eikä mulla ainakaan ole asiaan liittyen mitään traumoja. Räkäkännejä en oo vetänyt sinä aikana kun lapsia on ollut (tuli kokeiltua lähinnä teininä) eikä tulis mieleenkään heidän läsnä ollessaan.

Mies saattaa silloin tällöin juoda enemmän, muttei koskaan lasten nähden. Krapulaansa on kyllä nukkunut kotona pikkujoulujen jäljiltä.

 

En ole.
Oikeastaan lopetin alkoholin käytön kokonaan kun tulin esikoisesta raskaaksi.

WHAT?!? Sori, en voinut olla komentoimatta... - mutta taitaa olla vain kömpelösti ilmaistu.

 

[QUOTE="Esikko";28031778]WHAT?!? Sori, en voinut olla komentoimatta... - mutta taitaa olla vain kömpelösti ilmaistu.[/QUOTE]

Rosabella ei ole koskaan ollut lastensa edessä humalassa, koska lopetti alkoholijuomien nauttimisen ennen esikoisensa syntymää kokonaan. Ei enää käytä alkoholia lainkaan.

 

Itse jätin alkoholijuomat siten pois, että voin yhä käydä ehtoollisella / syödä liköörikonvehteja jne.

 

Käsisydämellä voin sano että en ole ollut ja lapset on nyt 5v. ja 8v.

 

olen, tasan kerran. oltiin viihteellä ystävän kanssa ja sitten piti kotoota lähteä hakemaan yhtä juttua nopeasti ja kotona oli vajaa 2v isänsä kanssa. ei me kauaa meillä pyörähdetty mutta humalassa oltiin seuraavana päivänä vähän kadutti että piti käydä se hakemassa just kännipäällä, mut tuskimpa tuo lapsi sitä muistaa edes enää että äiti oli vähän tuiterissa. suhtaudun itse melko kielteisesti lapsien edessä humalointiin.

 

En ole. En käytä alkoholia, lopetin jo lähes vuosi ennen esikoisen syntymää ja sitä ennenkin käyttö oli vähäistä.

 

käsi sydämellä että kyllä on kaameeta jeesustelua huh huh. ei taida tällä palstalla olla kun absolutisti uskiksia tän perusteella miten joku ihan ilkesi tunnustaa että mies on kuitenkin ihan krapulaa potenut pikkujoulujen jälkeen?? ai maailma, kyllä on siitä varmasti kauheet traumat tullu teidän lapsille
ette voi olla tosissanne

 

Rosabella ei ole koskaan ollut lastensa edessä humalassa, koska lopetti alkoholijuomien nauttimisen ennen esikoisensa syntymää kokonaan. Ei enää käytä alkoholia lainkaan.

Siis kun tuli esikoisesta raskaaksi...

 

No joo.

Oltiin reissussa muutaman sadan kilometrin päässä, sukuloimassa tarkemmin sanottuna. Sauna lämmitettiin kuten tapana on, ja minullekin tarjottiin saunasiideri. Hattuunhan se kohosi, kun ei kolmeen vuoteen ole maistellut pisaraakaan. Kaipa sekin sitten lievää päihtymystä on

 

En ole.

Hiprakkaan tai humalaan kun ei tulla vahingossa.

 

Olen monta kertaa. Kesämökillä harva se päivä... kyllä sitä tulee lämpiminä kesäpäivinä lomalla vähän kaljoiteltua. En koskaan ole kunnolla humalassa, vaan nätisti pienessä. En usko että lapsi tästä traumatisoituu.

 

olen

 

käsi sydämellä että kyllä on kaameeta jeesustelua huh huh. ei taida tällä palstalla olla kun absolutisti uskiksia tän perusteella miten joku ihan ilkesi tunnustaa että mies on kuitenkin ihan krapulaa potenut pikkujoulujen jälkeen?? ai maailma, kyllä on siitä varmasti kauheet traumat tullu teidän lapsille
ette voi olla tosissanne

Pöh, kyllä me oikein mielellään kuppia otetaan silloin tällöin, mutta hoidellaan lapset silloin hoitoon. Saunajuomaa ja seurustelujuomaa voidaan ottaa lasten aikaan, mutta silleen ettei olla humalassa. Muutaman kärsii ottaa illan aikana. Tuo tölkkiviini nousi mulla päähän silloin kesäiltana, mutta se oli kertaluontoinen tapaus ja lapset eivät olleet enää valveilla.
Minusta se on ihan normaalia että lapsien ei tarvitse humalaisia vanhempia nähdä. Eri asia sitten kun ovat teinejä ja ymmärtävät aikuisten joskus nauttivan alkoholia hiprakkaan asti.
Itsekin lapsena näin isän ja sukulaisten juhlissa ja illanistujaisissa ottavan ja en kyllä siitä traumatisoitunut. Isä on leppoisa mies ja on humalassa vielä leppoisampi Sellainen silloin tällöin tapahtuva humaltuminen ei enää sitten minua haittaa kun lapset ovat isoja. Koska meillä kukaan ei riitele, örvellä tai hölmöile humalassa. Sitä ollaan vain siten hiprakassa että tunnelma on kepeä ja juttu luistaa