Onko sääntöjen kunnioittaminen persoonallisuuden piirre vai käytöstapa-asia?

[mustavalkoistako]

Kun tuntuu, että on kahta ihmistyyppiä.

Niitä, joiden mielestä säännöistä saa joustaa omaksi hyväkseen - pysäköidä invapaikalle "ihan pikaisesti vaan", syödä Hoplopissa omia eväitä "kun myyvät kallista paskaa", jakaa juo-niin paljon-kuin-haluat -juoma kaverin kanssa vaikka koko homman idea on, että vain yksi henkilö juo ja jokainen ostaa oman juoman jos janottaa, mennä liikenteessä punaisia päin "kun ei poliisia näy", avata kaupassa se maksamaton limupullo "kun on jano ja aion tän maksaa", maistaa kaupan valmisrasioista viinirypäleitä ja ottaa sitten eri rasia kärryyn.

Sitten on niitä, joilla ei ole mitään vaikeuksia noudattaa sääntöjä, koska niille on aina syy - liikeyrityksen toimintaperiaate ja voitontavoittelu, yhteinen hyvä ja mukavuus, turvallisuus.

Miksi toiset ei piittaa säännöistä yhtään? Onko se huonoa käytöstä ja itsekkyyttä vai oikeasti joku persoonallisuuden piirre, että toiset vaan ei koe tarvetta olla rehellinen, tottelevainen ja sosiaalisen vastuunsa kantava?

Tästä oli testi hollantilaisessa lasten tiedekeskuksessa. Kumpikin portti vei samaan tilaan, mutta toisessa luki "vain valkoisille" ja toisessa "vain mustille" ja ihonväriin siis viitattiin. Huoneessa sitten oli iso kyltti, jossa kysyttiin, kummasta portista tuli ja noudattiko portin käskyä vai ei.

Itse ihan vaistomaisesti vaihdoin "vain mustille"-portilta valkoisten portille. Huoneen kyltin mukaan olin siis halukas noudattamaan ohjeita ja sääntöjä, ehkä vähän liiankin, kun en uskaltanut vastustaa portin absurdia ja kontekstissaan merkityksetöntä määräystä.

 

[halipupu harmaana]

Mun mielestä sääntöjen noudattaminen tai rikkominen on moraalikysymys. Jos on korkea moraali, niin noudattaa sääntöjä ja jos tas ei ole noraalia, niin rikkoo sääntöjä. Erikseen on sitten sellaiset säännöt, joita jokainen on toivottavasti miettinyt koulun et:n tai filosofian tunnilla tyyliin "Onko oikein varastaa lääkettä apteekista, jos se pelastaa ihmisen hengen?"

 

[astrolabe]

Järkeilyasia. Ei kai kukaan sokeasti seuraa sääntöjä?

 

[vihreäomena]

Vastaus otsikkoon: sekä että.

 

["jenni"]

Mussa asuu pieni anarkisti, joka ei halua noudattaa tyhmiksi katsomiani sääntöjä tai maksaa aina liikaa hintaa. Aamuyöllä en tyhjällä tiellä seiso punaisissa valoissa ja Hoploppiin vien omat pillimehut jos kotona sellaiset kaapissa on. Jos jättimäinen market jättää yhden kurkun veloittamatta, en juokse takaisin maksamaan, mutta pikkupuodissa näin tekisin. Moraalini joustaa pienissä asioissa, joista muut eivät saa tietää ja joiden taloudellinen hyöty on pieni. Rypäleitä en koskaan söisi, koska rasian ostajalle voisi tulla paha mieli ja invapaikalle pysäköiminen nyt vaan on noloa ja typerää.

 

["aapee"]

Järkeilyasia. Ei kai kukaan sokeasti seuraa sääntöjä?

Mutta kun me ei kaikki pelata samalla pakalla. Sääntöjä olisi hyvä noudattaa, koska jos jokainen saisi järkeillä niiden noudattamista, olis aika sama vaikka koko sääntöjä ei edes olisi. Tässähän se nähdään - toiset järkeilee, että hoplopissa voi säännöistä huolimatta syödä omia eväitä ja toisille taas ei tulis mieleenkään. Entäs sitten isommissa asioissa?

 

["aapee"]

[QUOTE="jenni";27980226]Mussa asuu pieni anarkisti, joka ei halua noudattaa tyhmiksi katsomiani sääntöjä tai maksaa aina liikaa hintaa. Aamuyöllä en tyhjällä tiellä seiso punaisissa valoissa ja Hoploppiin vien omat pillimehut jos kotona sellaiset kaapissa on. Jos jättimäinen market jättää yhden kurkun veloittamatta, en juokse takaisin maksamaan, mutta pikkupuodissa näin tekisin. Moraalini joustaa pienissä asioissa, joista muut eivät saa tietää ja joiden taloudellinen hyöty on pieni. Rypäleitä en koskaan söisi, koska rasian ostajalle voisi tulla paha mieli ja invapaikalle pysäköiminen nyt vaan on noloa ja typerää.[/QUOTE]

Minä taas järkeilen niin, että jos en halua/pysty maksamaan paikan sääntöjen mukaisesti, ei minun pidä sinne myöskään mennä.

Tämä sääntöhomma on vähän kuin uusi trendi rokotusten välttelystä. Kivaahan kumpikin on niin kauan kun muut niitä sääntöjä noudattaa ja lapsensa rokottaa, mutta olisko kiva elää maailmassa, jossa kaikki toimisivat pienen kapinoivan vähemmistön tavoin? No ei olisi.

Myös vapaamatkustus toisten kustannuksella on oman moraalikäsitykseni vastaista.

 

[astrolabe]

[QUOTE="aapee";27980229]Mutta kun me ei kaikki pelata samalla pakalla. Sääntöjä olisi hyvä noudattaa, koska jos jokainen saisi järkeillä niiden noudattamista, olis aika sama vaikka koko sääntöjä ei edes olisi. Tässähän se nähdään - toiset järkeilee, että hoplopissa voi säännöistä huolimatta syödä omia eväitä ja toisille taas ei tulis mieleenkään. Entäs sitten isommissa asioissa?[/QUOTE]

Noudatan ns.hyviä tapoja ja huomioin kanssaihmiset, mutta en lähde roudaamaan ihmisiä kaasukammioihin, vain koska säännöissä sanotaan niin.

 

[Birgitte]

Minua on haukuttu usein siitä, että rikon sumeilematta sääntöjä. En kuitenkaan koskaan riko sääntöjä, jos sääntöjen rikkomisesta koituu jotain harmia viattomille ihmisille. Invapaikalle en ole pysäköinyt IKINÄ, ellei invalidi-kortin omaava anoppini ole ollut kyydissä. En ole koskaan etuillut enkä jyllännyt muita rikkomalla sääntöjä omaksi edukseni. Mutta joo, kyllä olen rikkonut sääntöjä. Olen mm. ajanut punaisia päin keskellä yötä, kun kadut ovat olleet autioita ja on ollut äärimmäisen typerää seistä niissä valoissa. Olen antanut puhtaat vuodevaatteet potilaalle, jolle on kielletty antamasta puhtaita vuodevaatteita sillä perusteella, että sotkee vaatteensa tahallisesti (lakanan saa puhtaaksi helpommin kuin kuonasta aiheutuneen bakteeritulehduksen saa parannettua) jne. Liian tiukkapipoisesti sääntöjä tuijottavat ihmiset ovat mielestäni typeriä ja naiveja. Mutta aina on muistettava rajat: toisille ei saa vahinkoa tehdä. Tämä pätee myös sääntöihin. Jos säännöt tekevät toisille vahinkoa, niitä voi asiallisesti soveltaa.

 

["Lissu"]

Saatan kyseenalaistaa vanhoja sääntöjä ja joskus rikkoakin silloin, kun siitä ei ole kenellekkään tai millekkään haittaa. Toisaalta toisten ihmisten, heidän omaisuutensa, eläinten ja luonnon kunnioittamisessa ei ole kyse niinkään persoonasta, vaan opitusta mallista ja käytöstavoista.

 

[Mörköäiti]

Ei tällainen kysymys ihan mustavalkoinen ole. On olemassa erityyppisiä sääntöjä. Se, että säännöille 2on jokin syy" ei vielä riitä aina noudattamaan niitä. Joskus on hyvä osata ja uskaltaa ajatella itse. On hyvä myös muistaa, että kaikki säännöt eivät ole "hyviä" - tällaisesta on paljon esimerkkejä historiassa, kuten kaikki tiedämme. ja nykypäivänäkin. Moni hyvä muutos maailmassa on edellyttänyt sitä, että joku tai jotkut ovat rikkoneet jotakin sääntöä - joko soveliaisuussääntöä tai ihan yhteiskunnan normia.

 

[minnee]

Onpa hyvä kysymys. Joskus tapaa ihmisiä, jotka aikuisenakin noudattavat sääntöjä koska ne ovat sääntöjä - kysymättä, miksi tämä sääntö on tällainen. Heidän on ehkä helpompi noudattaa joitain ulkokohtaisia sääntöjä, kuin ahdistua sellaisista tilanteista, joissa on olemassa vain harmaan sävyjä. Sitten on niitä, jotka aikuisinakin rikkovat kaikkia mahdollisia sääntöjä periaatteestakin - koska säännöt ovat sääntöjä jälleen kerran kyselemättä, että miksi kukin sääntö on olemassa. Ja kyllä mun mielestä tuollainen taipumus hakata päätään seinään (joko olemalla ylitunnollinen tai tappelemalla kaikkia sääntöjä vastaan) on luonnekysymys.

Mutta valtaosa taitaa olla niitä, jotka tulkitsevat sääntöjä omaa moraaliaan vasten: noudattavat niitä silloin, kun säännöt eivät riitele oman moraalin kanssa; rikkovat sääntöjä kun katsovat ettei siitä ole mitään vahinkoa; ohittavat säännöt tyystin silloin kun ne riitelevät räikeästi oman moraalin kanssa.

Itse pidän kiinni sellaisita pikkujutuista, kuten vaikka "maksa ennen kuin syöt", koska ajattelen, että jos kaikki toimisivat niinkuin minä, siitä seuraisi vahinkoa - enkä minä muodosta mitään erikoistapausta. Pidän myös niistä kiinni, koska ei minulle koidu kohtuutonta vaivaa siitä, että en varasta irtokarkkeja laareista tai odotan varalta valojen vaihtumista. Mutta jos katson, että säännön noudattamisesta koituu vahinkoa ja toimimalla säännön vastaisesti autan tilannetta paremmin, toimin säännön vastaisesti. Minulla ei ole mitään ongelmaa sen kanssa, että sääntöjä on olemassa. Ymmärrän, että useat säännöt ovat eräänlaisia sopimuksia: tietyissä tilanteissa voitaisiin toimia toisinkin, mutta jotta asiat yleensäkin sujuisivat, on hyvä olla olemassa joku sovittu tapa toimia ja se toimintamalli koskee kaikkia (esimerkkinä jonottaminen). Jotkut tapakulttuuriin ja soveliaisuuskäsityksiin liittyvät säännöt saattavat olla naamioitua vallankäyttöä: ennen vanhaan esimerkiksi naiset eivät saaneet käydä ravintoloissa ilman miesseuralaista. Tätä perusteltiin sillä, että se vaan on sopimatonta, mutta todellisuudessa rajoitettiin naisten mahdollisuutta liikkua eri tiloissa ja varmistettiin omalta osaltaan se, että miehet hallitsivat julkisia tiloja. Tällaisia sääntöjä muutetaan kun niitä vastaan kapinoidaan.

Eli joo... Jos ihminen rikkoo sääntöjä, koska kuvittelee muodostavansa jonkin etuoikeutetun erikoistapauksen tai koska se oma hyöty/mielihyvä on tärkeämpi, kuin toisten oikeudet, niin kyllähän se kertoo jotain ihmisestä. Tai jos suhtautuminen sääntöihin on kauhean mustavalkoista, sekin kertoo paljon. Ja kyllähän persoona ohjaa sitäkin, mitä sääntöjä ihminen katsoo tärkeäksi noudattaa ja mitä ei.

 

[Tapiontytär]

Mun miehelle lain noudattaminen on enemmän persoonallisuuden piirre, minulle käytöstapa.

 

["hei"]

Hei, te olette muuten tosi fiksuja. minneen ja lissun määritelmät erittäin tarkkoja havaintoja. varsinkin minneen viimeinen kappale.

Ihminen joka kuvittelee että eihän tästä ole mitään haittaa kenellekään kun minä vähän oikaisen mutkia, heitän paristot luontoon, muuten törkyilen ja sikailen, menen aina siitä kohtaa, mikä ei maksa minulle mitään, eikä aiheuta MINULLE mitään haittaa. Niin tuollaiset ihmiset on kyllä minusta alinta kastia.