Keittiönoita
Tästä mä olen pikkasen eri mieltä. Joulukuussa makasin pitkään sairaalassa ja ensimmäisinä päivinä olin vain pieniä hetkiä tajuissani. Silti muistan, että joku hoitohenkilökunnasta hyräili usein John Lennonkin Happy Xmas -biisiä. Yhtenä aamuna teholta jo vuodeosastolle siirryttyäni kuulin tutun hyräilyn ja hyräilijä oli "aamuvampyyri" eli labrahoitaja. Kerroinkin hänelle, että mä kyllä kuulin ja tunnistin hänen hyräilynsä silloinkin, kun en nk ollut tässä maailmassa. En siis lähtisi väheksymään asian merkitystä.Missä maailmassa olet? Maa kutsuu..
Kenen rahoilla se yliopistokoulutuksen saanut vaipanvaihtaja kutsuisi sen ihmisen museolta käymään? Ja mitäköhän veikkaat tuon visiitin hinnaksi? Kenen luvalla se museon ihminen ottaisi niitä esineitä mukaansa sieltä museolta? Ja ennen kaikkea, millä ajalla tämä kaikki tapahtuisi?
Ja sitten vielä sellainen juttu, että sitä yliopistokoulutuksen saanutta henkilöä tuskin kiinnostaisi pätkääkään tehdä noita hommia. Yleensä kouluttaudutaan juuri siksi, että koulutus antaa mahdollisuudet toisentyyppisiin töihin.
Ja noissa vanhainkodeissa se touhu ei tosiaan ole mitään amerikkalaisita elokuvista repäistyä koskettavaa draamaa muutenkaan. Siinä ei vanhojen laulujen hyräilyt auta kontaktin luomisessa, jos toinen on aivan sekaisin. Niille lauluille toki on paikkansa yhteisissä illanvietoissa jne. Hoitotilanteet erikseen.