uusperheen ero, miehen törkeä käytös kohdistuu ei biologiseen lapseen

  • Viestiketjun aloittaja Viestiketjun aloittaja hiivatti
  • Ensimmäinen viesti Ensimmäinen viesti
H

hiivatti

Vieras
ongelman tästä tekee se että oikea biologinen isä ei ole ollut lapseen missään yhteyksissä ja tämä lapsi siis pitää tätä miestä yhtä paljon isänä kuin biologinen lapsi!(koska on elänyt samassa taloudessa vuosia).

no tällä esikoissellani on siis myös adhd ja on impulsiivinen,ja sitten on vielä tämä ero ja sen jälkeen mies on yhden kerran ottanut tämän ei biolapsen luokseen ja 11kertaa biologisen lapsensa.

tänään tuo isompi kiipesi hyllyjä kaivelee ja mä nostin sen alas nopealla liikkeellä,hän löi minua lasten leikkituolilla(mies oli käymässä/ hakemassa pienenpää hoitoon) mies sitte läks viemään isompaa jäähylle makkariin. ja käski mun hakee kirjat pois ettei lapsi riko niitä. lapsi heitti yhden kirjan seinään johon "isä" totesi että idiootti,onneksi sä et ikinä pääse mun kämppääni. :O

:kieh: kusipää ukko!

ikinä ei kannata lhätee mihinkään uusperhekuvioon! älkää tehkö sitä virhettä.
 
Kun uusperhekuvioon lähtee, tajuaa jo lähtiessään että mahdollisen eron koittaessa ei ne toisen lapset muutu omiksi, ei niistä makseta elareita eron jälkeen eikä niitä tapailla.
 
Mies olisi tuon kuvailemasi tilanteen voinut hoitaa paremmin, mutta asia on valitettavasti niin että tunneside hyvin harvoin kantaa niin pitkälle että mies ottaisi niitä expuolisonsa lapsia enää eron jälkeen luokseen.

Siksi mulla aina särähtää korvaan kun selitetään että uusi puoliso on nyt sitten vanhojenkin lasten isä. Kun ei se niin ole ja yleensä sitä sanottaessa kaivetaan kuoppaa lapen jalkojen alle.
 
miksi miehen pitäisi ottaakaan lasta luokseen kerran ei ole tämän isä?

niin aikuisen ihmisen pitää tietty saada olla niin itsekäs kun haluaa,eikä hänen missään nimessä tartte olla aikuinen ja ajatella lapsen tunteita! ja etua. ei tiettyhän sen oman navan kuuluu mennä ykköseksi.


oisko vaikka siksi että on ollut 6v tämän lapsen elämässä! eikä oo iso vaiva.

sinunko mielestä on ok kohdella lapsia eriarvoisesti ja kun lapsi oirehtii niin huakkua tämä idiootiksi?

minusta ukko on itte idiootti!
 
[QUOTE="Mies";27932736]Kusipää pentu[/QUOTE]

ei ole vaan hän ei vo imitään ongelmilleen,eikä sille että mies vahingoittaa häntä tuolla tavalla! sitäpaitsi sillähän on nyt hyvä malli sille kusipäisyydelle :kieh:
 
niin aikuisen ihmisen pitää tietty saada olla niin itsekäs kun haluaa,eikä hänen missään nimessä tartte olla aikuinen ja ajatella lapsen tunteita! ja etua. ei tiettyhän sen oman navan kuuluu mennä ykköseksi.


oisko vaikka siksi että on ollut 6v tämän lapsen elämässä! eikä oo iso vaiva.

sinunko mielestä on ok kohdella lapsia eriarvoisesti ja kun lapsi oirehtii niin huakkua tämä idiootiksi?

minusta ukko on itte idiootti!

Mutta edelleen, mies ei ole lapsen isä, hänellä ei ole mitään velvollisuuksia lasta kohtaan. Kyllä mä ymmärrän että sun sydän itkee verta, mutta näin se vaan menee.
 
[QUOTE="akka";27932738]Kun uusperhekuvioon lähtee, tajuaa jo lähtiessään että mahdollisen eron koittaessa ei ne toisen lapset muutu omiksi, ei niistä makseta elareita eron jälkeen eikä niitä tapailla.[/QUOTE]

no ei kyllä tajua jos toinen on luvannut olla sun kanssa elämän loppuun asti yms yms. vannoo rakkautta vielä pari päivä äennen lähtöänsä. kyllä mä luulin että tämä on se suhde mikä kestää. niin voi se ukko vähän kantaa vastuuta. mä en kohtele eriarvoisesti edes naapurin tyttöjä, yhtä monta kertaa pääsevät kyläilemään.
 
Mutta edelleen, mies ei ole lapsen isä, hänellä ei ole mitään velvollisuuksia lasta kohtaan. Kyllä mä ymmärrän että sun sydän itkee verta, mutta näin se vaan menee.

juu ei laillisia velvollisuuksia,mutta se on velvollinen silti olemaan AIKUINEN! mun mielestä on todella törkeää satuttaa pientä ihmistä tolla tavalla,syytön se tilanteeseen on!
 
Kannattaa miettiä seuraavaa uusperhekuvioo tosi tarkkaan ja sitä seuraavaa ja sitä seuraavaa.
Kaverin muksulla ehti olla 13 ikävuoteen mennessä 9 eri isäpuolta kotona asumassa.
Kun kaverin muksu masentui ja alkoi olla itsetuhoinen niin syynä oli tietenkin se paska isä joka ei koskaan halunnut poikaansa tavata.
Sillä miten lapsen äiti itse eli ei tietenkään ollut mitään merkitystä.
 
no ei kyllä tajua jos toinen on luvannut olla sun kanssa elämän loppuun asti yms yms. vannoo rakkautta vielä pari päivä äennen lähtöänsä. kyllä mä luulin että tämä on se suhde mikä kestää. niin voi se ukko vähän kantaa vastuuta. mä en kohtele eriarvoisesti edes naapurin tyttöjä, yhtä monta kertaa pääsevät kyläilemään.

Kaikki tuo on ok, mutta alusta asti kun lähtee uusioperhekuvioihin niin kannattaa pitää mielessään (ja teroittaa se lapsille myös) että lapsilla on omat isänsä kaikilla, ja toisen isä ei muutu toisenkin isäksi millään vaikka kuinka rakastaa ja touhuaa ja elää siinä mukana.
 
juu ei laillisia velvollisuuksia,mutta se on velvollinen silti olemaan AIKUINEN! mun mielestä on todella törkeää satuttaa pientä ihmistä tolla tavalla,syytön se tilanteeseen on!

Kyllä mä tavallaan ymmärrän miestäkin. Ja tiedän että itsekin ajattelisit eri tavalla jos olisit itse miehen housuissa. Nyt et sitä näe ja varmasti väität toista mutta tiedän että tilanne olisi silmissäsi erilainen jos olisit itse toisessa tilanteessa.
 
Kukaan ei voi tosissaan sanoa, ettäuusperhekuviot olisi yhdenkään lapsen parhaaksi. Jos tuollaiseen lähtee, niin siitä on kestettävä seuraukset. Itse olen aina ihmetellyt miten ihmiset pystyy tuollaiseen. Sun lapset, mun lapset ja yhteiset ja kaikkien pitäisi tulla keskenään toimeen ja yhdistyä uudeksi perheeksi sormia napsauttamalla ja sitoutua toisiinsa sormia napsauttamalla, vaikka olisi minkälaiset välit. Eihän kaikki vieraat aikuisetkaan pysty tulemaan keskenään toimeen, miten sitten vieraat lapset toisilleen tai aikuiset ja lapset?en vaan käsitä.
 
Kukaan ei voi tosissaan sanoa, ettäuusperhekuviot olisi yhdenkään lapsen parhaaksi. Jos tuollaiseen lähtee, niin siitä on kestettävä seuraukset. Itse olen aina ihmetellyt miten ihmiset pystyy tuollaiseen. Sun lapset, mun lapset ja yhteiset ja kaikkien pitäisi tulla keskenään toimeen ja yhdistyä uudeksi perheeksi sormia napsauttamalla ja sitoutua toisiinsa sormia napsauttamalla, vaikka olisi minkälaiset välit. Eihän kaikki vieraat aikuisetkaan pysty tulemaan keskenään toimeen, miten sitten vieraat lapset toisilleen tai aikuiset ja lapset?en vaan käsitä.

Ja sitten valitettavasti erotessa kaikki siteet häviää kuin tuhka tuuleen saman tien... Jos niitä ikinä on edes päässyt syntymään.

Mä en henkilökohtaisesti tuohon kykenisi.
 
Uusperheitä on niin monenlaisia, että on vaikea joskus tietää, mikä on kenenkin rooli ja tehtävä. Totta kai uusperhekuvioon lähtiessä täytyy tiedostaa, että eron tullen mies ei välttämättä tahdo pitää ex-kumppanin lapsiin yhteyttä, mutta kyllä miehelläkin on (moraalinen) vastuu tilanteessa. Ei pidä ryhtyä uusperheessä isäksi kumppanin lapsille, jos se isyys on vaan väliaikaista. On eri asia ottaa uusperheessä toisen huolehtivan aikuisen kuin ihan isän rooli. Mielestäni mieheltä kylmää käytöstä lasta kohtaan.
 
Kukaan ei voi tosissaan sanoa, ettäuusperhekuviot olisi yhdenkään lapsen parhaaksi. Jos tuollaiseen lähtee, niin siitä on kestettävä seuraukset. Itse olen aina ihmetellyt miten ihmiset pystyy tuollaiseen. Sun lapset, mun lapset ja yhteiset ja kaikkien pitäisi tulla keskenään toimeen ja yhdistyä uudeksi perheeksi sormia napsauttamalla ja sitoutua toisiinsa sormia napsauttamalla, vaikka olisi minkälaiset välit. Eihän kaikki vieraat aikuisetkaan pysty tulemaan keskenään toimeen, miten sitten vieraat lapset toisilleen tai aikuiset ja lapset?en vaan käsitä.

Hyvin meillä on sujunut. Jos taas asioita pitäisi ajatella niin että ero tulee, niin saman pitäisi koskea ydinperheitäkin.
 
Ja sitten valitettavasti erotessa kaikki siteet häviää kuin tuhka tuuleen saman tien... Jos niitä ikinä on edes päässyt syntymään.

Mä en henkilökohtaisesti tuohon kykenisi.

En minäkään. Mieluummin olisin yksin lapsineni kun tiedän, että kukaan vieras ei noita lapsia rakastaisi niin kuin minä ja biologinen isä. En sitä edes olettaisi, joten parempi olisi yksin kuin lähteä uusperhekuvioihin.
 
Kyllä mä tapaan mun eksän kolmea lasta ja hoidan jos on tarvis. Ei siihen genetiikkaa tarvita, että lapsesta välittää.
AP:n exmiehen käytös on just sitä, mihin moni erossa sortuu, eli kaadetaan oma paska olo kumppanin niskaan lasta käyttämällä. Jos on pitänyt lasta kuin omanaan suhteen aikana, pitäis olla sen verran selkärankaa ja ymmärrystä lapsen parhaasta, että ei katko välejä myös lapseen.
Jos genetiikka on ainoa syy huolehtia lapsesta, niin tarkoittaako se sitä, että adoptiolapsesta ei tarvitse pitää huolta?
 
  • Tykkää
Reactions: Data ja tytsi-89
Ymmärrän ap:tä, ymmärrän miestä, ymmärrän lasta.. Kaikista tuntuu pahalta nyt ja kaikki oirehtivat. Mies saattoi sanoa lapselle pahasti myös sinun takiasi ap, jotta sulla olisi pahempi olla. Ei välttämättä ole sisimmissään paha isäpuoli vaan tunteet ottavat vallan ja tulee sanottua tyhmiä. Lapsen pahan olon ymmärtää tyhmempikin. Nyt pitäisi tosiaan kiukku ottaa tyynenä vastaan, näyttää että välitetään vaikka tuntisi mitä. Sulla tietenkin ap on pahaolo koko erosta ja lapsen puolesta.

Itse elän uusperheessä. On sinun, minun ja meidän. Ei sitä tosissaankaan tähän lähtiessä tiennyt mihin lähti. En punninnut niin tarkkaan kuin olisi pitänyt asioita kaikkien kannalta. Vasta myöhemmin on tullut mietittyä miltä lapsista tuntuu kun kotona on toinen mies, joku muu kuin isä. Ja sitten oma roolini äitipuolena, ei ole ollut maailman helpointa hyväksyä uusi lapsi joukkoon. Kohtelen kuitenkin kaikkia tasapuolisesti, kuten mieskin on hyvä lapsille, mutta mikään ei ikinä muuta sitä, että sitä tunnesidettä ei toisen lapsiin samalla tavalla kuin omiin tuskin ikinä muodostu. Suren sitä, ettei talossa ole toista aikuista, joka yhtä aidosti iloitsisi lasteni edistyksistä ym.
 
[QUOTE="akka";27932785]Kannattaa miettiä seuraavaa uusperhekuvioo tosi tarkkaan ja sitä seuraavaa ja sitä seuraavaa.
Kaverin muksulla ehti olla 13 ikävuoteen mennessä 9 eri isäpuolta kotona asumassa.
Kun kaverin muksu masentui ja alkoi olla itsetuhoinen niin syynä oli tietenkin se paska isä joka ei koskaan halunnut poikaansa tavata.
Sillä miten lapsen äiti itse eli ei tietenkään ollut mitään merkitystä.[/QUOTE]

no hitto lapsi on 9vuotias ja mulla on hänen aikanaan ollut tasan tämä YKSI suhde/avioliitto,jota en itse edes halunnut päättää!
 
Kaikki tuo on ok, mutta alusta asti kun lähtee uusioperhekuvioihin niin kannattaa pitää mielessään (ja teroittaa se lapsille myös) että lapsilla on omat isänsä kaikilla, ja toisen isä ei muutu toisenkin isäksi millään vaikka kuinka rakastaa ja touhuaa ja elää siinä mukana.

kuule se vaan on ollut ainoa isä lapselle mikä on,biologista isää ei oo ikinä lapsi kiinnsota ja yli 6v sitä ei ole näkynyt eikä kuulunut, eikä lapsi edes häntä muista. hän alkoi sanoa iskäksi itse miestä ja miehelle se oli ok. kun ottaa huomioon että en ajatellut eroavamme niin lähtökohtaisesti niillä tiedoilla mitä oli tuli tehtyä päätöksiä.

mionusta olisi ollut aika kurjaa hokea lapselle joka välissä että musita et saa pitää häntä isänä, niin sisaruksellasi on isä mutta sulla ei, älä kiinny tähän miehen se saattaa jonain päivänä jättää meidät. musita sulal ei oo isää. ois varmaan tehnyt näitten vuosien aikana tosi hyvää lapselle.

mutta jos ois tän tiennyt en ois miestä alaknut ikinä edes tapailemaan :'(
 
Kyllä elämässä on voitava luottaa ja elettävä sen mukaan. Joskus voi epäonnistua, mutta se ei ole sinun vikasi, etkä olisi voinut mitenkään ennakoida tulevaa. Etkä tietenkään olisi voinut lapsellesi vuosien saatossa terottaa, ettei isä ole hänen oma isänsä. Juttele lapsellesi nyt, kerro että aikuiset sanovat vihapäissään asioita mitä eivät oikeasti tarkoita, että isä halusi satuttaa enemmän sinua kuin lasta ja ole rehellinen, mutta avoin. Lapsesi selviää kyllä, ja sinäkin. Onhan hänellä turvallinen ja läheinen aikuinen apunaan. Miehesi tekee toki väärin, mutta niin ihmiset toisinaan tekevät. Tilanne voi vielä ajan oloon muuttuakin.

Itse elän uusioperheessä minun, sinun ja meidän lapset. Olen nähnyt etteivät tunnesiteet synny helposti, enkä itsekään ole kokenut toisen lasten läsnäoloa aina helpoksi. En myöskään ymmärrä miksi elämän pitäisi aina olla yksinomaan helppoa. Nyt takana on yli 10 vuotta hyvää perhe-elämää iloineen ja suruineen, ja uskon kuitenkin että me kaikki olemme tässä yhtälössä voittajien puolella. Sitä on vaikea sanoa mitä tapahtuisi, jos ero tulisi.
 
niin aikuisen ihmisen pitää tietty saada olla niin itsekäs kun haluaa,eikä hänen missään nimessä tartte olla aikuinen ja ajatella lapsen tunteita! ja etua. ei tiettyhän sen oman navan kuuluu mennä ykköseksi.

Kenen parasta sinä ajattelit, kun toit lapsesi elämään vieraan miehen? Ettet vain olisi itsekkäänä ajatellut omaa etuasi?

Ei kenenkään tarvitse kiintyä toisen lapseen niin, että suhde jatkuu eron yli.
 

Yhteistyössä