Te joilla on 1-vuotias lapsi ja isompi lapsi, mitä touhuatte kotona?

[apuja]

Meidän ongelma on se että leikeistä ja touhuista ei kotona meinaa tulla mitään. Meillä on siis loppuvuonna 1-v täyttänyt lapsi ja 3,5v lapsi. Isompi tykkäisi askarrella, piirrellä, leikkiä ruokaleikkejä jne. mutta niistä ei meinaa tulla mitään kun pienempi koko ajan sotkee leikit.

Piirtämistä ollaan kokeiltu niin että pienempi saa oman paperin ja liidut, mutta nekään ei kelpaa kun alkaa hirveä meteli kun ei saa samoja tusseja kun isommalla. Isompi yrittää leikkikeittiöllä tehdä ruokaa ja kattaa kaikille lautaset ym. ja taas pienempi sotkee. Sama homma dublojen, palikoiden, palapelejen ym. ym. kanssa.

Nyt tuntuu siltä että isompi vetäytyy aina omiin oloihinsa touhuamaan jotain, ja pienempi roikkuu 24/7 minun lahkeessani. Luovutan ja törötän vaan sohvalla pienempi sylissäni. Puuh. Tai sitten vaan luovutan ja laitan telkusta piirretyt, ni saan molemmat hetkeksi hiljaiseksi.

Antakaa vinkkejä, jookos!

 

["Vieras"]

Jos se yhtään lohduttaa niin ei tuo vaihe loputtomiin kestä..
-paljon ulkoilua
- kylvyssä saa viettyä runsaasti aikaa.. Meillä on kaks ammetta niin ei tuu ammeesta riitaa. Ja joskus siis kylvetään keskellä päivää jos lapset on tarpeeks ärsyttäviä, kylvyssä on aina kivaa.
- jaat ne duplot yms kahteen eri pinoon, molemmille oma. Istu sitten välissä vahtimassa..
- isomman palapelit, piirtelyt yms keittiönpöydän ääressö johon pienempi ei ehkä pääse, poista tarvittaessa ylimääräiset tuolit pöydän äärestä.
- pyydä lapsia leikkimään kukkuuleikkiä, majanrakennusta tms mitä nyt tuon ikäiset osaa..
- pyydä isompaa lukemaan pienemmälle.

 

[a_p]

Kiitos vinkeistä! Isompi meillä vetäytyy jo itsekseen pöydän ääreen touhuamaan että saa olla rauhassa, mutta sitten tuntuu että on jotenkin ulkopuolinen koko ajan meidän muiden touhuista. Toinen juttu tässä on se että pienempi on tällöin koko ajan minun jalan juuressa kitisemässä. Noita vesileikkejä voisikin suunnitella tuonne kylppäriin, samalla jos saisi itse vaikka vähän pyykki ym. hommia tehtyä ) Onneksi kohta tulee kevät ja päivät pitenee niin päässään ulkoilemaan pitempiä aikoja.

 

[mimmilehmä]

me hankittiin kohta viis vuotiaalle kerrossänky että pääsee reilu 1vuotiasta karkuun.leikkii siellä pikku legoilla ja nykyään alkaa jo muut leikit jo sopusasti yhteen.

 

["joopajoo"]

Toi on niin meijän elämää!! Sain jopa sun kirjotuksesta lohtua, kun oon luullut et meidän pienempi on poikkeuksellisen häiriköivä. Tuntuu välillä että mä en tee muuta kun makaan sohvalla tai tuijotan tietokonetta, koska se on ainoita asioita joka ei aiheuta sotaa. Eli siis pienempi on raivoisasti kimpussa jos jotain koitan isomman kanssa tehdä. Ollaan me silti yhdessä esim. vesiväritetty, pienempi sottas vedellä, mut kun siihen asennoituu niin että ei ole väliä niin on ihan kivaa tekemistä. (pieni on siis 1v 8kk) Ja sanoisin myös ulkoilun nimiin, ja toi kylpeminenkin on tosi tehokasta meillä, voivat olla parikin tuntia. Muovailtukin ollaan, pienempi sit pois kun alkaa syödä vahaa. Leipominen ei kyllä onnistu. Mut uskon -valitettavasti- et ainoa mikä auttaa on aika.

 

[a_p]

Voi apua, meidän pienemmällä siis ikää vasta reilu 1v1kk ja tätä jatkuu siis ainakin sinne 1v8kk asti, jos samalla kaavalla mennään ku teillä... Voi elämä. No onneksi se kesä sieltä saapuu... Täällä sama tunne että ei tuu muuta tehtyä kun sohvalla maattua tai tietokonetta tuijotettua. Kai se on jo vähän sellaista luovuttamistakin että puuh, antaa olla jos ei kerran onnistu ni ei onnistu.

 

["vieras"]

täällä myös kohtalotoveri. Ulkoilu auttaa aina. Tanssiminen myös on hauskaa molemmille, musiikkia vaan ja pieni hytkyttelee minun sylissäni ja katsoo isommalta mallia

 

[moekoe]

me hankittiin kohta viis vuotiaalle kerrossänky että pääsee reilu 1vuotiasta karkuun.leikkii siellä pikku legoilla ja nykyään alkaa jo muut leikit jo sopusasti yhteen.

Tää saattaa ratkaista meidän ongelman, kiitti vinkistä! Meille syntyy kesäkuussa toinen ja esikoinen on silloin vähän alle 5. Ja nyt jo kova pikkulegonainen. Ollaan mietitty että miten ihmeessä me yhdistetään vauva+ pikkulegit!

 

[täällä kanns]

Voi apua, meidän pienemmällä siis ikää vasta reilu 1v1kk ja tätä jatkuu siis ainakin sinne 1v8kk asti, jos samalla kaavalla mennään ku teillä... Voi elämä. No onneksi se kesä sieltä saapuu... Täällä sama tunne että ei tuu muuta tehtyä kun sohvalla maattua tai tietokonetta tuijotettua. Kai se on jo vähän sellaista luovuttamistakin että puuh, antaa olla jos ei kerran onnistu ni ei onnistu.

Täällä kans yksi 3 v 8 kk ja 1,5 v sisaruspari ja ongelma on tuttua tutumpi! Ulkoilu onnistuu kivasti, samoin avoimet kerhot. Tehdään ruokaa esikoisen kanssa ja kuopus napsii pöydältä.

Lohdutukseksi sanottakoon, että meillä tilanne on jo aavistuksen helpottanut puolen vuoden takaisesta. Siis aavistuksen. 2-vuotispäivää odotellessa..

 

[kysymys]

Jos pientä kielletään terrorisoimasta, kuinka hän suhtautuu? Tämä kysymys on muillekin kuin aloittajalle. Koska ei pienelle saa antaa tippaakaan sellaista oppia, että hän voi loputtomasti häiritä toisa.

 

[täällä kans]

Jos pientä kielletään terrorisoimasta, kuinka hän suhtautuu? Tämä kysymys on muillekin kuin aloittajalle. Koska ei pienelle saa antaa tippaakaan sellaista oppia, että hän voi loputtomasti häiritä toisa.

Onko sulla ikinä ollut 1-vuotiasta itsellä? Tottakai kielletään (ja sitten kuunnellaan sitä raivoamista, sekä esikoisen että kuopuksen), mutta väsyttävää se on, siitä kaiketi aloittajallakin oli kyse.

 

["joopajoo"]

meillä ei kyllä toi kieltäminen auta. En tekis kertakaikkiaan muuta kuin pitäis pientä väkisin sylissä, koska hän ei kertakaikkiaan tottele. Ja olen kyllä -valitettavasti jälleen- asennoitunut siihen että tämä helpottaa vasta 3vuoden kieppeillä.. pientä ei kiinosta yksikään oma lelu tai vauvojen lelu, hän haluaa leikkiä tasan vain sillä millä isompikin..

 

[a_p]

Tottakai pientä kielletään. Mutta kyse on nimenomaan siitä mitä aikaisemmat sanoivatkin että se on pidemmän päälle todella väsyttävää kun sanot noin 1000 kertaa päivässä EI! Ja kuuntelet sen 1000 kertaa päivässä kun molemmat huutavat ja raivoavat. Esikoinen siksi että häntä häiritään ja pienempi siksi että kielletään tai ei sallita. Mutta kai se on vaan ajateltava niin että eihän sitä muuten opi mikä on sallittua ja mikä ei, jos ei 1000 kertaa päivässä kokeile...

 

["aamuetana"]

Tää saattaa ratkaista meidän ongelman, kiitti vinkistä! Meille syntyy kesäkuussa toinen ja esikoinen on silloin vähän alle 5. Ja nyt jo kova pikkulegonainen. Ollaan mietitty että miten ihmeessä me yhdistetään vauva+ pikkulegit!

Meillä isoilla on lupa leikkiö VAIN omassa huoneessa pikku legoilla. Tämä kielto tuli kun vauva lähti liikkeelle. Nyt 1v taapertaa ja seuraavaksi mketin mitä keksin kun oppii avaamaan ovet, huoh.

 

["Jenis"]

Meillä on kans 2,5 vuoden ikäero, ja välillä oli aikasen haastavia vaiheita... kuopus on nyt 3 ja osaa leikkiä jo ns. oikeita leikkejä, eli nykyään menee paljon paremmin. Kerrossänky pelasti esikoisen mielenterveyden meilläkin Lisäksi käytiin paljon ulkona ja kavereilla/kerhoissa, niin että molemmille oli omaa puuhaa.

 

[moekoe]

[QUOTE="aamuetana";27845727]Meillä isoilla on lupa leikkiö VAIN omassa huoneessa pikku legoilla. Tämä kielto tuli kun vauva lähti liikkeelle. Nyt 1v taapertaa ja seuraavaksi mketin mitä keksin kun oppii avaamaan ovet, huoh.[/QUOTE]

Meillä on muksulla ollut lähes aina leikkipakko omassa huoneessa (ainakin noilla pikkutavaroilla) Johtuen siitä (että olen laiska siivoaja) että kissat pelaa piiloon ja hukkaan kaiken pienen sälän. Tätä jo noudattaa melko hyvin.