Jos olisit työnantaja, kumman palkkaisit?

["Aloittaja"]

Ihan teoreettista pohdintaa, ilman tappeluja kiitos!

Tuli mieleen kun itselläni kaksi kaveria, jotka molemmat tällä hetkellä hakevat töitä.

On siis,

Kaksi naista, n. 30-vuotiasta, molemmilla taidot suunnilleen samat.

Toinen on n. 20-vuotiaasta tehnyt määrä-aikaisia työsuhteita samassa talossa. Työpätkien välissä matkustellut ympäri maailmaa, asunut aina välillä kuukausia ulkomailla.

+ on kansainvälinen
+ kielitaitoinen
+ rohkea

- vaikea asettua aloilleen, matkakuume polttelee koko ajan
- ei vielä ole tehnyt lapsia, haaveileeniistä kyllä (tätä ei toki työnantajan tarvitse tietää)

Toinen taas teki samassa talossa vakituisella työsuhteella hommia n. 3 vuotta, jonka jälkeen ollut yhteensä 4 vuotta pois työelämästä kahden lapsen saannin jälkeen.

+ on luotettava ja omistautunut sille mitä tekeekään
+ on tehnyt jo lapset,joten ei niiden takia enää (luultavasti) jäämässä pois, eikä toisaalta pienten kasten kanssa kiertele maailmaa, vaan elämä on sitä arkea.

- on ollut pois töistä, ja pienten lasten äiti
- ei ehkä niin rohkea ja seikkailunhaluinen
- vaikka matkustellutkin paljon, ei samallalaillanähnyt maailmaa.

 

[lucifer]

noissa tapauksissa ratkaisisi ihan persoona, pitäisi nähdä ja jutella niin sitten osaisin tehdä valinnan.

 

["Aloittaja"]

noissa tapauksissa ratkaisisi ihan persoona, pitäisi nähdä ja jutella niin sitten osaisin tehdä valinnan.

No ihania ne on molemmat, kerta mun ystäviä ovat
Ei vaan, mä kanssa mietin että olis vaikea valinta. Ja luultavasti hakevat samantyylisiä paikkoja, koska kuitenkin kiinnostukset sillä saralla samat.

 

[lucifer]

mutta luulisin että kuvauksen perusteella ottaisin tuon lapsellisen vaihtoehdon

 

[vierass]

Kolmekymppinen lapseton nainen on se vihoviiminen valinta... Ottaisin tokan vaihtoehdon.

 

[Ntktngk]

Vaihtoehto 2

 

[KuutioTasku]

Nuista valitsisin tuon jolla on lapsia.

 

["Minä vain"]

Kolmekymppinen lapseton nainen on se vihoviiminen valinta... Ottaisin tokan vaihtoehdon.

Miksi on vihoviimeinen valinta? Olen itse 35-vuotias lapseton nainen ja kaksi kertaa saanut vakipaikan sen jälkeen, kun 30 täytin.

 

[vicy]

Ottaisin tuon jolla on lapsia, mutta ennen valintaa kiinnostaisi syyt miksi hän on jättäytynyt pois vakityöstä vai hakeeko hän nyt työpaikan vaihtoa eli onko siis vielä sielä edellisessä firmassa töissä?

 

["eee"]

Riippuu ihan siitä, MILLAISEEN työhön olisin ihmistä palkkaamassa.

 

["sommarcat"]

Mä ottaisin vaihtoehdon kaksi. Ratkaisevana lauseena oli
"Toinen taas teki samassa talossa vakituisella työsuhteella hommia n. 3 vuotta," sekä
"+ on luotettava ja omistautunut sille mitä tekeekään"

 

["mama"]

Ooksä ap kakkonen?

:saint:

 

["aloittaja"]

Ottaisin tuon jolla on lapsia, mutta ennen valintaa kiinnostaisi syyt miksi hän on jättäytynyt pois vakityöstä vai hakeeko hän nyt työpaikan vaihtoa eli onko siis vielä sielä edellisessä firmassa töissä?

Mä en tiedä ihan tarkkaan että miksi hakee uutta työtä. On siis vielä hoitovapaalla ja sen loputtua etsii uutta työtä, on siis vakituinen paikka odottamassa.

Luulen että kaipaa jotain sellasta "lopouelämän" työtä, siis tää meidän kaikkien yhdistävä tekijä, eli tuo työ jossa tuustuimme, on ehkä enempi sellaista nuorten hommaa, opiskelujen yms. ohella.

 

["Aloittaja"]

[QUOTE="mama";27819652]Ooksä ap kakkonen?

:saint:[/QUOTE]

heh, en oo. Tosin enempi kakkosen tyylinen, lapsineni ja töineni. Mä palasin tuohon työhön hoitovapaiden jälkeen ja vaihdoin sitten työpaikkaa.

 

["Aloittaja"]

[QUOTE="eee";27819591]Riippuu ihan siitä, MILLAISEEN työhön olisin ihmistä palkkaamassa.[/QUOTE]

Varmasti joo, mutta tosiaan luulen/ ymmärsin että hakevat samantyylisiä töitä molemmat. Jotain perus toimisto tai asiakaspalvelutyötä. Joihin molempien taidot ja kielipää varmasti riittävät, tuo edellinen työ myös asiakaspalvelua.

 

["vieras"]

En osaa kuvitella perustoimistotyöhön rohkeaa ja seikkaulunhaluista ihmistä. Työnantaja helposti ajattelee sellaisen ihmisen pitkästyvän rutiinimaisessa työssä. Siksi uskon, että lapsellinen vaihtoehto on tässä tapauksessa sopivampi.

 

["vieras"]

jos ne molemmat on kavereitani niin en ottais kumpaakaan.

 

["Vieras"]

[QUOTE="vieras";27819736]jos ne molemmat on kavereitani niin en ottais kumpaakaan.[/QUOTE]

Ei ne sen työnantajan kavereita ole, kun siis mun

 

["noo"]

Palkkaisin 2 vaihtoehdon. Puhtaasti siksi, että en usko, että rohkea ja kansainvälinen jaksaa olla perustoimistoduunissa hirveän pitkään, ellei työ sitten tarjoa kunnolla haastetta ja ole monipuolinen. Harvemmin toimistotyö on.

 

["vieras"]

Näin suppealla kuvauksella:
Nro 2 vaikuttaa rutiinihommien tekijältä, joka ei paljoa kysele vaan tekee sen (mutta vain sen), mitä nenän eteen annetaan ja ohjeistetaan. Jos tällaista haetaan, niin mikä ettei.

 

["Vieras"]

Molemmat varmaan päteviä mutta ykkösen ottaisin.

 

["Vieras"]

Kolmekymppinen lapseton nainen on se vihoviiminen valinta... Ottaisin tokan vaihtoehdon.

Miksi? Koskeeko sama pian neljäkymmentävuotiasta lapsetonta naista? Kaikki eivät halua lapsia edes. Ja lapsen sairastuessa vastuu kuuluu ihan samoin isällekin.
Onneksi mun työnantaja ei ole ajatellut noin...olin alle 30 kun palkkasi minut.

 

[rrrwww]

Työhaastattelu ratkaisisi asian ja juuri ko. työtehtävään vaadittava osaaminen, taidot ja muut ominaisuudet.

 

["Entinen Ksantippa S."]

Ottaisin sen, joka on kyseiseen työtehtävään parempi. Näin taitaa Suomen lakikin sanoa.

Ja sen verran vielä paasaan, että työnantajilta on turha odottaa tasavertaista kohtelua niin kauan kuin me itsekin teemme kysymyksenasetteluja tyyliin "palkkaisitko sen naisen, jolla on lapsia vai sen jolla ei ole".

 

[viisikymppinen isoäiti]

toka vaihtoehto