Miten lapsen saa huolehtimaan tavaroistaan ja siivouksesta ilman huutamista?

  • Viestiketjun aloittaja Viestiketjun aloittaja "sipsi"
  • Ensimmäinen viesti Ensimmäinen viesti
S

"sipsi"

Vieras
Mä olen ihan kuitti tuohon että lapsi 11v. ei ollenkaan siivoa huonettaan tai tavaroitaan.
Kalliita tavaroita on jatkuvasti rikki huoneen lattialla ja vaatteita ajelehtii pitkin poikin. Minä niitä sitten pesen kun ei niitä voi kaappiinkaan laittaa.

Läksynsä hoitaa, harrastus 2kertaa viikkoa, senkin hoitaa hyvin mutta tuo kotipuoli, ei ollenkaan.
Sit kyllä siivoaa kun suutun mutta kun en millään tahtoisi JOKA päivä suuttua. Jos annan aamulla tehtäväksi siivota niin kun tulen kotiin niin huone on entisellään.

Niin ärsyttää..
 
No ei mitenkään. Mutta se "huutaminen" ts. opettaminen kannatta suorittaa taaperoiässä. Meillä poika 3½v kantaa omat lelunsa takaisin paikolleen, välillä pitää kehottaa ja ojentaa mutta itse tekee. "Koulutus" alkoi jo heti kun lapsi alkoi liikkua ja kantamaan tavaroitaan ympäri kämppää.
Taitaa olla turha enäää varhaisteinille opettaa näitä asioita, tai ainakin se on huomattavasti vaikeampaa uskoisin.
 
Meilläkin nuoremmat osaa vallan mainiosti kantaa tavaroitaan, pienestä asti on todellakin huonetta ja tavaroita kerätty. Meillä on siistiä, molemmat vanhemmat olemme siistejä ja näytämme esimerkkiä miten tavarat laitetaan paikoilleen.
Yksi meistä sitä ei vain tunnu tekevän. Ei sitten millään.
Ja mä en halua luovuttaa, mua suorastaan etoo että yhden sänky on kuin pommin jäljiltä, vaatteet pitkin poikin, koulukirjoja huiskin haiskin.
Ihan kammottavaa.
 
jos istuisit alas lapsen kanssa ja keskustelisitte asiasta? Lapsesi on voinut ärsyyntyä teidän muiden siisteysintoiluun ja haluaa kapinoida vastaan. Jospa antaisit hänelle tilaisuuden kertoa millainen on hänen halunsa huoneensa siisteystasoksi ja teette sopimuksen jonka molemmat voivat hyväksyä (aikuiset siis joustavat mahd. paljon).
 
Takavarikoit niitä lattialla lojuvia tavaroita ja vaatteita. Kyllä alkaa huone pysymään siistinä, jos tärkeät vaatteet ja tavarat eivät olekaan enää saatavilla. Huom! Ne pitää laittaa lukkojen taakse, jotta varhaisteini ei niitä saa itse haettua takaisin. Palkintona siivoamisesta saa aina yhden tavaran tai vaatteen takaisin.
 
Meillä mies on kouluttanut lapset hyvälle.
Se ite on AINA siivonnu niitten tavarat ja muut, joten aika tuskaa se on tässä vaiheessa...

Asiasta on puhuttu vuosia, mutta NYT se sitten tajuaa, mutta ei tee asialla muuta yhäkään, kun siivoaa ite ja jäkäätätäää.
 
Me ollaan puhuttu. Hän ymmärtää asian että siisteys on mukavempaa. Mutta toteutus ontuu.
Takavarikointi olis jees...mutta. Jos mä alan takavarikoinnin se alkaa ulkovaatteista ja sit lapsi ei pääse kouluun. Samoin nuo ajelehtivat reput ja kirjat vaikuttaa kouluelämään ja siihen sit taas en voi puuttua.
Vaatteita tietty voisin mutta ei kai tuo alastikaan voi kulkea (ainakaan näillä pakkasilla).
Pyyheliinoja käyttää muukin perhe.
Meillä ei makseta viikkorahaa. Tarverahaa pikemminkin ja harvemmminhan tuo rahojaan muutenkaan käyttää.
Tavaraa on paljon mutta kaikella on paikkansa huoneessa. On laatikoita, rasioita, pyykkikori jne.

Oikeasti olen neuvoton.
 
[QUOTE="sipsi";27808264]Mä olen ihan kuitti tuohon että lapsi 11v. ei ollenkaan siivoa huonettaan tai tavaroitaan.
Kalliita tavaroita on jatkuvasti rikki huoneen lattialla ja vaatteita ajelehtii pitkin poikin. Minä niitä sitten pesen kun ei niitä voi kaappiinkaan laittaa.

Läksynsä hoitaa, harrastus 2kertaa viikkoa, senkin hoitaa hyvin mutta tuo kotipuoli, ei ollenkaan.
Sit kyllä siivoaa kun suutun mutta kun en millään tahtoisi JOKA päivä suuttua. Jos annan aamulla tehtäväksi siivota niin kun tulen kotiin niin huone on entisellään.

Niin ärsyttää..[/QUOTE]

Jos jotain kallista hajoaa, älä osta uutta tilalle. Kun puhtaat vaatteet loppuvat, olkoon likaisissa. Vinkkaa välillä, että pyykkikone on tyhjänä, jos sattuu olemaan pestävää.

Voit takavarikoida myös ei-tärkeää tavaraa, perustellen, että kun tavarat eivät pysy paikoillaan, autat asiaa minimoimalla tavaramäärän. Askeettinen huone ei räjähdä siivoamattomanakaan.

Laita ehto esim. kaverien kutsumiselle tai kavereiden luona käymiselle, huoneen on oltava siisti, jos mielii tavata ystäviä.
 
Jos jotain kallista hajoaa, älä osta uutta tilalle. Kun puhtaat vaatteet loppuvat, olkoon likaisissa. Vinkkaa välillä, että pyykkikone on tyhjänä, jos sattuu olemaan pestävää.

Voit takavarikoida myös ei-tärkeää tavaraa, perustellen, että kun tavarat eivät pysy paikoillaan, autat asiaa minimoimalla tavaramäärän. Askeettinen huone ei räjähdä siivoamattomanakaan.

Laita ehto esim. kaverien kutsumiselle tai kavereiden luona käymiselle, huoneen on oltava siisti, jos mielii tavata ystäviä.

Tuo kaverihomma on ollut ainut mikä on edes vähän toiminut. Mutta vain jos mä olen vahtimassa ja töistä mun on vaikea päästä katsomaan onko todella niin että on siivottu.
Olen kyllä vaativa, myönnän sen mutta mielestäni tuon ikäinen jo erottaa legot ja sukat tai hiusharjat ja cd-levyt.
Huoneessa kyllä on nuorempienkin tavaroita mutta he kyllä siivoavat omat lelunsa ja heitä vielä jaksan muistuttaakin.
 
Meillä ei pyykit peseydy, jos ne eivät ole pyykkikorissa. Pitkin ja poikin olevat pyykit pesetän itse. Pari kertaa kokeilleet... Tärkeitä tavaroita "katoaa" äidin säilöön. Muutaman kerran ovat tavaransa pelastaneet leivinuunin puiden seasta (siis niistä, jotka ovat menossa uuniin, ei palavista). Kavereita ei saa tulla kylään, jos huone ei ole kunnossa. Kavereille ei myöskään lähdetä, jos huone ei ole kunnossa. Jos huoneessa on kaaos, tietokoneelle ei ole asiaa. Äiti antaa tarvittaessa jätesäkin ja ohjeistaa laittamaan kaiken, joka ei osaa paikalleen siihen... Kaikkea mahdollista ja mahdotonta on kokeiltu. Varsin hyvin alkoivat tavarat pysyä omissa huoneissaan, kun koiranpentu tuli taloon. Se varasti ja kätki kaiken saaliiksi saamansa pihalle... :D

Muoks. Meillä tuo kaveriasia toimii niin, että jonkun aikuisen on huone tarkistettava ennen luvan saamista. Siinä sitten odotellaan töistä kotiin, jos työvuorot niin sattuvat ennen kuin lupa heltiää.
 
Viimeksi muokattu:
Meillä ei pyykit peseydy, jos ne eivät ole pyykkikorissa. Pitkin ja poikin olevat pyykit pesetän itse. Pari kertaa kokeilleet... Tärkeitä tavaroita "katoaa" äidin säilöön. Muutaman kerran ovat tavaransa pelastaneet leivinuunin puiden seasta (siis niistä, jotka ovat menossa uuniin, ei palavista). Kavereita ei saa tulla kylään, jos huone ei ole kunnossa. Kavereille ei myöskään lähdetä, jos huone ei ole kunnossa. Jos huoneessa on kaaos, tietokoneelle ei ole asiaa. Äiti antaa tarvittaessa jätesäkin ja ohjeistaa laittamaan kaiken, joka ei osaa paikalleen siihen... Kaikkea mahdollista ja mahdotonta on kokeiltu. Varsin hyvin alkoivat tavarat pysyä omissa huoneissaan, kun koiranpentu tuli taloon. Se varasti ja kätki kaiken saaliiksi saamansa pihalle... :D

Muoks. Meillä tuo kaveriasia toimii niin, että jonkun aikuisen on huone tarkistettava ennen luvan saamista. Siinä sitten odotellaan töistä kotiin, jos työvuorot niin sattuvat ennen kuin lupa heltiää.

Pakko siis hankkia koira :D
Ilmeisesti tietokoneen ja kaverien rajoitus on ne ainoat keinot. Kännykän olen jo kertaalleen (tuhannen kertaalleen) takavarikoinut.
 
Ehdottomasti sitten ahne, varasteleva ja hautaava koira. Nopeajalkainen, että ehtii karkaamaan lasten ulottumattomiin saaliinsa kera. Rotusuositukset ovatkin sitten jo vaikeampi juttu. :D

Tiukasti vaan pidät kiinni, että tavarat menevät paikoilleen. Minä kutsun tekemään, jos huomaan jotain jääneen levälleen. En tee puolesta. Samoin huoneen siivouksessa autan lähinnä roskapussin kanssa, itse saavat järjestää tavarat.
 
Mä olin ihan armoton sottapytty teininä, huoneen lattiaa ei näkynyt ja mikään motkotus ei auttanut, todellakaan. Jossain kohtaa aloin oma-aloitteisesti pitää jotain tolkkua. Sitten kun sain perhettä olen itse se, joka huutaa lapsille posssuilusta. Meillä kyllä eletään aika vapaasti, tavarat ja lelut ajelehtii. Tärkeintä kuitenkin on(vaikka kohtuullisesta siivosta tykkäänkin ja sitä yritän myös lapsille opettaa) että lapsilla on tilaa ja aikaa toteuttaa leikkejään ja päättömiä askartelujaankin. Sitten kun homma menee holtittomaksi niin minullakin pinna kiristyy...
 
[QUOTE="mamma";27808358]No ei mitenkään. Mutta se "huutaminen" ts. opettaminen kannatta suorittaa taaperoiässä. Meillä poika 3½v kantaa omat lelunsa takaisin paikolleen, välillä pitää kehottaa ja ojentaa mutta itse tekee. "Koulutus" alkoi jo heti kun lapsi alkoi liikkua ja kantamaan tavaroitaan ympäri kämppää.
Taitaa olla turha enäää varhaisteinille opettaa näitä asioita, tai ainakin se on huomattavasti vaikeampaa uskoisin.[/QUOTE]

:D
 

Yhteistyössä