En ole antanut meidän reilu 2-vuotiaalle suklaata tai karkkia enkä limua ja muiden mielestä se on outoa. Onko se?

["Vieras"]

[QUOTE="vieras";27749664]olet outolintu. Mitä muuta kiellät?[/QUOTE]

Se että ei osta karkkia kotiin ei talda varsinaisestl olla kieltämistä...

 

["Vieras"]

[QUOTE="vieras";27749615]Eipä se kai kontrollifriikille outoa ole esikoisen tai ainokaisen kohdalla . Kontrollifriikki siksi, että sokeria, lisäaineita ja teollisia tuotteita kyllä käytetään mutta jokin tuoteryhmä jostain syystä rajattu pois.

Kun elämän piirit on riittävän pienet, saa hyvän mielen milloin mistäkin .[/QUOTE]

Hyvän mielen?

Jos mä aikuisena en tykkää karkeista ja limsasta enkä sitten viitsi erikseen lähteä niitä ostamaan niin pienelle lapselle joka ei itse niitä osaa pyytää niin olen kontrollifriikki? Kaikkea sitä oppii.

Mä herkuttelen välillä sellaisilla epäterveellisillä jutuilla jotka mun mielestä maistuu hyvältä, mutta en näe syytä syödä kaikkea mahdollista epäterveellistä vain siksi että satun jostain tykkäämään. Mulle se on ollut ihan riittävä syy rajata ruokavaliostani pois ne epäterveelliset tuotteet mitkä maistuu pahalta. Syötkö itse tosissaan kaikkia mahdollisia kamalanmakuisia makeisia siksi että satut tykkäämään suklaasta?

Kun on kysymys niin pienestä lapsesta joka ei noita makeisia itse pyydä niin en tiedä miksi niitä pitäisi hänelle erikseen tunkea. Siinä vaiheessa kun kodin ulkopuolella sai makeisia maistaa ja alkoi tykätä niistä niin hänelle alettiin niitä hankkia sopivissa määrin. Nuoremmat lapset sitten isoveljen esimerkin mukaan osasivat jo pienempinä pyytää itse.

 

[........................]

Meidänkään 3v ei ole koskaan syönyt karkki-karkkia eikä limua. Suklaata on joskus saanut, mutta viimeisimmästä on jo pitkä aika. Kesällä sai muutaman kerran jäätelöä.
Ei itsekään syödä karkkia/limsaa ja tosi harvoin muutakaan herkkuja. En ole sitten katsonut tarpeelliseksi lapselle niitä ostaa, kun ei se osaa niitä vielä itsekään haluta, paitsi silloin jos mekin syödään. Ja silloin toki annetaan, mutta omatkin herkuttelut rajoittuu jäätelöön/suklaaseen ehkä kerran parissa kuukaudessa.

 

[Eedla]

Meillä esikoinen oli 3vuotiaaksi asti ilman karkkia, keksejä, mehuja, pullaa yms makeaa. Mutta nämä nuoremmat sitte -

 

["vieras"]

Meillä 1,5v. saa herkkuja, jos muutkin syö ja hän itse haluaa. Ei kovin usein ole halunnut, vaan yleensä pyytää saada mandariinin, kun se on hänen tämän hetken suurin herkku

 

["Heh"]

Juu, juu, vahtikaa ja kontrolloikaa just niin kauan kuin pystytte! Sukulaisten kasvavia lapsia on kiva seurata, niiden herkun syöntoä on vahdittu koko pikkulapsi-ikä. Nyt ovat kaksin käsin sokeria mussuttavia lihavia teini-ikäisiä.

 

[Eedla]

[QUOTE="Heh";27749962]Juu, juu, vahtikaa ja kontrolloikaa just niin kauan kuin pystytte! Sukulaisten kasvavia lapsia on kiva seurata, niiden herkun syöntoä on vahdittu koko pikkulapsi-ikä. Nyt ovat kaksin käsin sokeria mussuttavia lihavia teini-ikäisiä.[/QUOTE]

meidän tuttavapiirissä on sama ilmiö. Juhlissa ja kyläreissuilla herkkukippojen ääreen parkkeeraavat ne kellä on pidetty hirveän tiukkaa linjaa herkkujen kanssa kotona. TOttakai niitä pitää syödä kaksin käsin silloin harvoin kuin niitä saa.

 

[:))]

Meillä 2v ei saa mitään herkkuja, paitsi hedelmiä tietysti, ne on luonnon karkkeja

 

["vieras"]

Meillä lapset saa herkkuja, kun aikuisetkin saa. Miksi pitäisi kieltää, en ymmärrä. Kun en osaisi selittää lapsellekaan järkevää syytä.

 

["lilli"]

Et ole mitenkään erikoinen. Minäkään en ole antanut ja tiedän monta jotka antavat sitten kun lapsi sitä itse oppii pyytämään.

 

["vieras"]

Onhan tuossa herkkuja jo yllin kyllin. Jos itsellä olisi nyt pieniä lapsia, niin en antaisi karkkeja, keksejä enkä limsaa, sillä ne ovat lapselle täysin turhia. Herkuiksi sopisi jäätelö, marjaherkut kermalla tai rahkalla ja tumma suklaa.

 

[Eemin & Nooan äiti-87]

Meiän 5v ei tykkää yhtään kaikist sokerisimmist ja suolasimmist syötävist. Joskus harvoin syö muutaman lusikallisen omatekost jäätelöö, pienen pannukakkupalan, puolikkaan letun ym. pikkasen terveellisempää. Karkkii, limsaa, sipsejä, popcorneja, täytekakkuu, täytekeksejä, viinereit, vanukkait, pillimehuu jne. ei syö/juo ollenkaan. Tykkää paljon enempi marjoist, hedelmist, kasviksist ym. terveellisemmäst. Jos on valittavana karkkipussi ja miniporkkanapussi, niin poika valitsee ehdottomast porkkanapussin. Me vanhemmatki syödään tosi harvoin, ja vähän mitään epäterveellist.

 

[aapeeee.]

Niin, siis en sanonut kieltäväni lapseltani karkkeja. Ei tosiaan vaan osaa itse pyytää niin miksi pitäisi tarjota kun ei kotonakaan syödä.
Juhlissa saattaa pyytää kakkua ja keksejä, ei kiinnitä karkkeihin mitään huomiota.

 

["jep"]

Minä olen astetta pahempi ihminen, ja syön kyllä itse karkkia, mutten lasten nähden. Tai no, itse asiassa kuopus sai jo 1 v 9 kk iässä pari nallekarkkia, kun jaettiin lasten ja minun kesken sellainen mini-näytepussi. Jos jossain kylässä olisi karkkia tarjolla, ja lapsi itse haluisi sitä esim. pöydästä, hän kyllä saisi. Mutta minusta ei ole mitään outoa siinä, ettei erikseen tarjoa/osta karkkia tuon ikäiselle.

Ainakin niissä kyläpaikoissa, missä olen itse käynyt, nuo jätskit, keksit, piirakat ym. ovat aika tyypillistä tarjottavaa, enkä ole nähnyt järkeä niitä kieltää sen jälkeen kun lapset ovat niistä kiinnostuneet (noin 1 v). Yleensä karkkeja ei ole edes ollut tarjolla.

Minulla on myös paha tapa juoda limua ruoan kanssa. Esikoinen on joskus saanut maistaa, ja todennut, ettei tykkää (kuulemma kirpeetä, ilmeisesti ei pidä siitä hiilihaposta), mutta kuopus himoitsi nyt kokeiltavakseen, annoin ihan vähän, ja tuopa tykästyikin. Joten tämän äidin limunjuonti taisi nyt loppua tähän . Juhlissa saanee maistaa jos itse pyytää, mutta menee vielä aikaa, ennen kuin alan erikseen limua lapsille tarjota.

 

["jep"]

Vielä muuten tuohon tiukan linjan ja herkkukipon viereen parkkeeraamisen yhteyteen, oletteko miettineet, että syy-yhteys voi olla myös toisinpäin? On lapsia ja aikuisia, joiden nähden voi pitää karkkikippoa vaikka olkkarin pöydällä, ja he nappaavat siitä ehkä yhden joskus ja toisen jouluna. Ja sitten on niitä, joilla makea suorastaan koukuttaa. Tällaisen lapsen kanssa ei vaan voi pitää mitään "vapaata linjaa, etteivät karkit alkaisi houkuttaa", tyyliin niin, että lapsi saa kun haluaa sen verran kun pyytää, koska määrät menisivät kohtuuttomiksi.

Omassa lapsuudenperheessäni oli karkkipäivä, silloin kohtuumäärä karkkia, joskus sai jäätelöä tms., ja kylässä ym. toki tarjottavia. Ihan sama meininki minun ja veljeni kanssa, silti minä olen pienestä pitäen ollut makeasyöppö, ja veljeni ei juuri ole makeasta välittänyt. Alkoi kaksivuotiaana itkeä kun tarjottiin suklaata, luullen sitä kakaksi . Ainakin tyttäreni tuntuu tulleen minuun, ja nimenomaan parkkeeraa juhlissa herkkupöytään. En ole tehnyt makeista mitään peikkoa tai kieltänyt kaikkea tms., mutta sanon kyllä esim. toisen herkkuannoksen jälkeen, että tämän jälkeen olet saanut tarpeeksi makeaa, voit mennä leikkimään. Tämä sekä tapakasvatuksen nimissä (ei saa rohmuta yhteisestä pöydästä kohtuuttomasti) että siksi, että olen oikeasti huomannut ylettömän makeansyönnin johtavan levottomuuteen. Ja viehän se tilaa sitten oikealta, ravintopitoiselta ruoalta.

 

["Piparnakkeli"]

Muuten, te jotka kontrolloitte hyvin tarkkaan lastenne herkuttelua, osaavatko lapsenne itse ottaa kohtuudella yhden tai kaksi namua karkkikiposta jos sellainen on tarjolla? Vai pitääkö teidän itse siinä ohjeistaa mikä on sovelias määrä?

 

[Heinekeeni]

Mun mielestä ihan ok. Meikklä esikoinen oli aikaan pitkään ilman mitään herkkuja, kuopukselle annettiin nuorempana kun näki isoveljen saavan.

 

["hopsansaa"]

Meidän 2v sain ensimmäiset "herkkunsa" n. puoli vuotta sitten. Siihen asti saatiin pidettyä "erossa" vaivatta, eikä erityisemmin oltu päätetty että tätä ja tuota lapsi ei sitten syö. Nykyään saa kahvipöydässä samaa pullaa/kakkua/keksiä kuin muutkin. Karkkia ei ole vielä maistanut kun ei ole ollut sellaista tilannetta jossa olisi karkkikippo alkanut kiinnostamaan. Olen huomannut että aika kohtuudella vetää tuota makeaa silloin kun sitä saa (ei siis kahvitella pullan tms. kanssa päivittäin). Lopettaa yleensä yhden dominokeksin tms. jälkeen, tai jos haluaa toisen niin haukkaa sitä kerran ja sitten antaa muille.

 

["jenni"]

Mulla tyttö 1v10kk ja saanut maistaa suklaata pari kertaa, saunan päälle saa pillimehua (limukkaa ei tosiaankaan). Pullaa syö kun mennään mummulaan ja muutamat piparit on saanu nautiskella näin joulun alla. Ja eikä tosiaan karkkia,mutta sitä onki helppo olla antamatta kun ei tuu itelläkään juuri syötyä karkkia. Kyläpaikoissa jos on karkkia,saa pullaa/keksiä tilalle eikä oo moksiskaan.

 

["Viima"]

Ei meillä ole saanut karkkia tai limaaa. Suklaata pari kertaa kun on ollut kahvipöydäs tarjolla. En näe et olis tarvetta antaa. Tykkää juoda vettöä maitoa ja omatekosta mehua. Pullaa yms kahvipöytä herkkuja saa kun ollaan kyläs tai meillä joku. Mua kans pudettiin hiukan julmana kun vaihdoin suklaa ja lakupatukat hedelmä pötköihin joita laps rakastaa.

Enkä ole edes ajatellut et olen nyt jotenkin tiukka täs hommas kun kuitenkin herkkuja saa syödä.

 

["vieras"]

[QUOTE="seela";27749665]Miten toimit kyläpaikassa, jossa on karkkia? Kiellät lapseltasi herkun, vaikka muut syövät. Se olisi minusta julmaa ja täysin turhaa.

[/QUOTE]

Meidän lapsen synttäreille tuli perhe jonka lapsella kielto kaikkeen herkkuun (ei mitään allergiaan liittyvää). olivat n.20min kylässä kun lapsi sai kamalan raivarin kun ei saanut yhtään mitään. edes maissinaksuja. vettä sai juoda, mehua ei saanut antaa.
kantoivat karkkia huutavan lapsen autoon ja lähtivät.

 

["..."]

No ei kai nyt kovinkaan moni 2-vuotiaalle karkkia anna, eihän siinä ole mitään järkeä. Itse en kyllä anna jäätelöäkään kun tosi harvoin, ja hyvin on pärjätty.

 

["..."]

meidän tuttavapiirissä on sama ilmiö. Juhlissa ja kyläreissuilla herkkukippojen ääreen parkkeeraavat ne kellä on pidetty hirveän tiukkaa linjaa herkkujen kanssa kotona. TOttakai niitä pitää syödä kaksin käsin silloin harvoin kuin niitä saa.

Meillä ei saatu lapsena karkkia tai muita herkkuja kun joskus tosi tosi harvoin, ja koko ikäni olen ollut hoikka.
Nyt nelikymppisenä, syön karkkia ja suklaata satunnaisesti, mutta harvoin tulee edes mieleen, että pitäisi ostaa.

 

[..]

Meillä 2v1kk on saanut ehkä 5 karkkia elämänsä aikana ja ne kaikki sellaisissa tilanteissa, kun joku on esim. tarjonnut, enkä jaksa aina olla nipottamassa.. Kaks kertaa sai kotona kun huomas kun isi otti karkkia pussista, eikä sitä sitten raaski kieltää jos itsekin syö.

Keksejä ja mehuja/limsoja meillä ei ole juuri koskaan muutenkaan, paitsi nyt jouluna pipareita. Saa syödä keksejä ja pullia silloin kun jossain tarjotaan, siitä ei mikään vielä vahingoitu. Limsoja ei ole saanut, enkä usko että edes tykkäisi ja limsoja meillä ei oo kotona "ikinä".

Olen itse ammatiltani suuhygienisti, mutta ei ne hampaat oikeasti vahingoitu parista karkista viikossa eikä edes vaikka karkista päivässä, jos se annetaan jälkiruoaksi. Mehu/limsa janojuomana aterioiden väleissä on mun mielestä pahin.

Yllättävän monen mielestä on outoa, jos ei anna lapselle karkkia ja tyrkyttäjiähän piisaa.

 

[dvadvsz]

Meillä yli 3v ei saa karkkia eikä limua vieläkään. Ja kylässä jos näitä tarjotaan, niistä kohteliaasti kieltäydytään ja lapsi ei ole moksiskaan koska on kasvanut siihen ettei niitä saa.
Suklaakin on "kiellettyjen" listassa koska luokittelen sen samaan kategoriaan karkkien kanssa. On paljon suklaanameja ja jos suklaata annettaisiin, kohta annettas suklaakarkkeja ja sitten muitakin karkkeja, joten ei siis suklaallekin.
Välillä lapsi saa pullaa, keksiä ja jäätelöä, muttei todellakaan päivittäin ja useimmiten on omatekemiä herkkuja tarjolla.

Ja tässäkään ei ole tarkoitus olla ketään parempi. Me toimimme näin koska hyvä ravinto on meille tärkeä asia lapsen kasvun kannalta. Kaikkia ei kiinnosta, kaikilla ei ole tietoa eikä kaikilla ole prioriteeteissa tämä asia korkealla.
Mutta kyllä herkkujen kuuluttaminen perusruokavalioon on ihan vanhempien keksimä juttu, ei mikään lapsilta luonnostaan tuleva tarve. Lapset syö sitä mitä aikuiset heille tarjoaa.