Olen pettynyt miehen vanhempiin =(

Alkuperäinen kirjoittaja onni löytyy arjesta;27730173:
kadehdin niitä, joilla suku kokoontuu jouluksi yhteen. Ei pakolla, vaan siksi, että halutaan olla yhdessä läheisten, rakkaiden kanssa. Luulin näin olevan meilläkin, pettynyt olen siihen, ettei näin ollutkaan =(
Ja olishan heillä ollut rauhallinen aamupäivä ja ilta kahdestaan, muutaman tunnin päiväöstä olisimme vieneet. Itse ajattelisin, että tulevaisuudessa haluan olla läsnä lastenlasteni arjessa ja juhlassa.
Kuitenkin sitten soitellaan, mitä lapset teki, sanoi jne. Lapset olivat suunnitelleet pienen näytelmänkin. Mutta aloitamme tosiaan uuden perinteen perhejoulusta.
Ja vähän vielä marttyyriyttä päälle..
 
[QUOTE="vai niin";27730194]Eli homman pointti oli kuitenkin se, että haluaisit että muut tekisivät sinun tahtosi mukaan?[/QUOTE]
kyllä tämä käytäntö, että he ovat meillä aattoa osan päivää viettäneet, on lähtenyt heistä. Lapsia tässä eniten ajattelen ja toki itsekin olisin mielelläni heidän kanssaan aikaa viettänyt.
 
Kannattaa oman perheen kanssa keksiä jouluperinteitä myös. Ei kukaan mummo ja pappa elä kumminkaan ikuisesti, niin senkin varalle. Me oltiin ennen aina koko joulu meidän äitillä ja isällä, jäätiin yöksikin, vaikkei ne asu kaukana.

Mutta sitten mä tajusin, että ei mun mies ole siellä kumminkaan ihan kotonaan, vaan haluais vähän yksityisyyttä ja rauhaa ja minä myös. Äidin ja isänkin pitää tottua olla kahdestaan joskus, ei meillä ole oikeutta viedä niiltä sitä myöskään. Nykyisin käydään niillä aattona aamupalalla ja sit loppupäivä voidaan olla kotona ja käyttää lapsia ulkoilemassa ja tehdä hyvää ruokaa ja avata lahjat. Kaikki on tyytyväisiä.
 
Itse olin 10v. kun isovanhempani ilmoittivat että olisivat mielellään jouluaaton ihan kaksin. Ymmärsin oikein hyvin jo tuolloin. Vanhempani selittivät että ovat jo niin vanhoja että reissailu edes pariksi tunniksi jonnekin on raskasta. Mä en oikeasti rehellisesti ymmärrä kuinka appivanhempiin voi tossa tilanteessa pettyä?
 
Meillä on aina vältetty turhan tarkkoja traditioita jo senkin vuoksi että ei tule niin isoja pettymyksiä jos suunnitelmat ei jonakin jouluna syystä tai toisesta toteudu.
 
Itse olin 10v. kun isovanhempani ilmoittivat että olisivat mielellään jouluaaton ihan kaksin. Ymmärsin oikein hyvin jo tuolloin. Vanhempani selittivät että ovat jo niin vanhoja että reissailu edes pariksi tunniksi jonnekin on raskasta. Mä en oikeasti rehellisesti ymmärrä kuinka appivanhempiin voi tossa tilanteessa pettyä?
San se, en oikein itekään ymmärrä nyt kun ajattelee. Lapsena ei itellä mummit lähellä olleet, ukkejani en koskaan nähnytkään. Pienestä asti haaveilin et olis iso keittiönpöytä ja sen ympärillä paljon väkeä. Muutamana vuonna se haave on toetunut, joten kaipa se on jotain pettymysta oman illuusion katoavaisuuteen tai jotain.. Mutta kaipa me tästä ylitse pääsemme ;-) Meillä on ne omat perinteet kuitenkin, päiväkuluu samoja latuja, vähän pienemmällä porukalla vaan. Kovin usein emme miehen vanhempia näe ja mietityttää etteikö alle 70v jaksa enää lähteä pariksi tunniksi 30km päähän. Mutta nyt on näin ja thats it. Oma isäni näillä näkymin saapuu paikalle <3
 
  • Tykkää
Reactions: Minni:)
niin...jokainenhan voi valita itse mitä Jouluna haluaa tehdä.
Tai ainakin toivottavasti voi.

Usein valitetaan sitä, että täytyy rampata siellä sun täällä eikä saa olla rauhassa.
Vaikka isovanhemmat ovatkin "aina" kaksin, on Joulun aika ehkä heillekin erityinen.

Meidän suvun vanhin (95v) on jo vuosikaudet ollut itsekseen tai esim. kylpylässä Jouluna. Ihan oma valinta; kyläpaikkojakin olisi.
Mun vanhemmat lähtevät mökille Jouluksi tänä vuonna.
Mun kummit ovat tän Joulun ulkomailla.

...enkä ole ymmärtänyt pahoittaa mieltäni näistä asioista.
 
Kyllä mä pystyn hyvin kuvittelemaan kuinka me miehen kanssa sitten joskus vuosien(kymmenien)päästä vietetään joulun pyhät kaksistaan rauhassa ja sohvalle käpertyen. Jos siinä iässä enää mihkään pystyy käpertymään edes.
Samalla tavalla kuin niitä välittämisiä/toisten kunnioittamisia voi näyttää muinakin päivinä kuin jouluna niin vastaavasti sen joulun viettäminen ns.erosta suvusta ei tarkoita etteikö aidosti välittäisi.
Siinä vaiheessa kun on oma perhe niin kannattaa rakentaa ne omat perinteet, lisätä siihen tarvittaessa vanhoja tuttuja. Ei tarvitse stressata ja kantaa vuosien onnistumisien paineita harteillaan vaan nauttia oman näköisestä joulusta, eikä silloin muiden suunnitelmien muutokset hetkauta koko joulua.
 
Ettekö te voisi mennä siksi pariksi tunniksi appivanhempien luokse?
haluavat siis olla kahdestaan. Miehen äiti ei myöskään kutsunut muina juhlapyhinä. Jos näkisimme usein, olisi ihan ok kaikinpuolin. Mutta en voi olla ajattelematta, että olisin halunnut olla yhdessä edes jouluna.. Mutta näillä mennään tosiaan nyt. Saavat olla rauhassa, jos / kun sitä haluavat. Luulen, että ensi vuonna me lähdemme reissuun.
 
On oltava avoimin mielin. Elämä kulkee eteen päin, tilanteet muuttuu myös joulun vietto tavat. Meilläkin on ollut monelaista tapaa ajan saatossa. Ollaan oltu anoppilassa, minun vanempien luona, lapsimäärän kasvaessa ihan omassa kodissa ja nyt lasten kasvettua isommiksi, olemme jälleen viettämässa joulua mieheni vanhempien luona. Ja kaikki tavat ovat olleet siihen hetkeen sopivia, eikä joulun ilo ole mihinkään kadonnut.
 
Alkuperäinen kirjoittaja onni löytyy arjesta;27731912:
haluavat siis olla kahdestaan. Miehen äiti ei myöskään kutsunut muina juhlapyhinä. Jos näkisimme usein, olisi ihan ok kaikinpuolin. Mutta en voi olla ajattelematta, että olisin halunnut olla yhdessä edes jouluna.. Mutta näillä mennään tosiaan nyt. Saavat olla rauhassa, jos / kun sitä haluavat. Luulen, että ensi vuonna me lähdemme reissuun.

Jos välimatkaa on vain 30 km miksi näette harvoin?
 
oi voi.Ymmärrän, että olet pettynyt. Toiset näköjään tulevat tosi väsyneiksi vanhemmiten. Ihmiset kaiketi ovat vaan niin erilaisia sitten, toisilla riittäää virtaa ja pilkettä elämän ehtoopuolellakin ja ovathan jotkut nuoretkin jo aika väsähtäneitä....meille sukujoulu on aina, siis ihan aina ollut selviö, enkä osaa kuvitella tilannetta, että isovanhempani haluaisivat viettää joulun tai juhannuksen ilman meitä läheisiään. Tai me ilman heitä.. Itsekään en halua tulla niin vanhaksi ja vetämättömäksi, etteikö joulu lasten ja lastenlasten kanssa olisi ykkösjuttu
 
Kuulostaa pirun maalaamiselta seinälle, mutta jospa vaikka tällä vanhemmalla pariskunnalla on jotain ongelmia, vaikka terveyden kanssa, sellaisia joita ei ole haluttu (vielä) kertoa muille, huolestuttamisen pelossa. Ehkä heistä tuntuu, että yhteinen aika voi olla vähissä ja nyt on aika tehdä ihan juuri niin kuin haluavat. Siihenkin voi tietysti sanoa, että eikö sitten lapsenlapset ole tärkeysjärjestyksessä korkeammalla, kuin kahdenkeskinen aika. No, sen tietää sitten jokainen kohdallaan, kun sen aika koittaa.
 
jokaisella on oikeus viettää joulunsa ihan just niin kun haluaa. me vietetään niin kun me halutaan eikä siihen oo kellään mitään sanomista. näin tekee myös meidän läheiset. osan kanssa vietetään joulu yhdessä ja osa viettää sitten erikseen. kenenkään joulua ei saa pilata vaatimalla mitään.
ja itekin olettaisin että noin isojen lasten kanssa ei joulupukki enää vieraile, joten siitä oletuksesta et suutua voi, se perinne yleensä jää taakse kun lapset kasvaa
 
Jos välimatkaa on vain 30 km miksi näette harvoin?
Sen kun tietäisin.. meidänkin tulee sinne mentyä ihan liian harvoin, aina ei vaan töiden yms jälkeen ehdi. Mökillä kesällä ollaan yhdessä joskus piempiäkin aikoja ja tietty synttärit yms. Itse voisin heidän luonaan useamminkin käydä, mutten ole halunnut "kävellä mieheni ylitse".
 

Yhteistyössä